Onko usko tuonut elämääsi iloa ja onnea?
Jos on, miten ne elämässäsi näkyvät?
Tekeekö usko Sinusta paremman ihmisen?
Onko esim. käyttäytymisesi selkeästi parempaa kuin ei-uskovilla?
Jos on, miten ne elämässäsi näkyvät?
Tekeekö usko Sinusta paremman ihmisen?
Onko esim. käyttäytymisesi selkeästi parempaa kuin ei-uskovilla?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Usko on tuottanut minusta ihmisen yhteiskunnalle joka on iloinen, rehellinen erittäin halpa ylläpidettävä, luotettava ja uskollinen!
eli näiden lukujen valossa olen todella paljon parempi ihminen kaikilla tasoilla.
Riittäkö vai jatkanko miten pitkälle.
Jatka ihmeessä. Kerro tarkemmin.
Usko on tuonut rauhan. En hätäile ja huolestu ihan joka pikkuasiasta.
Eihän se usko mitään lottovoittoa ole tuonut, ja onni on enemmänkin suhtautumistapa. Asiat näyttää siltä kuinka niihin suhtautuu. Vaikeuksien kohdatessa se antaa voimaa kestää vaikeuksien yli. Usko kantaa ja se luo toivoa.
Näin palmusunnuntaina: - Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! (Mark. 11:9) Kuten moni on todennut, usko ei tee kenestäkään hyvää ihmistä. Pikemminkin syntisen, mutta armahdetun sellaisen. Saa uskoa saavansa anteeksi tuhlatun elämän ja pahat tekonsa ja kykenee myös antamaan anteeksi.
>> Onko usko tuonut elämääsi iloa ja onnea?
>> Jos on, miten ne elämässäsi näkyvät?
Moni itseään kristityksi kutsuva lupaa uskon myötä iloa ja onnea. Raamatun mukaan iso osa itseään uskoviksi kutsuvia ei kuitenkaan ole aitoja uskovia. Uudessa testamentissa (ja siis jälkeen kristuksen syntyneille) luvataan uskollisille ennemminkin kärsimystä ja vainoa. Etenkin kommunistiajoista selvinneet, uskonsa vuoksi vangittuna olleet kertovat ihan järkyttäviä juttuja. Onnellisemman tämänpuoleisen toivossa ei toinna kääntyä, mutta tuonpuoleisen kylläkin.
>> Tekeekö usko sinusta paremman ihmisen?
Kyllä. Jumalan mielen mukainen murhe on johtanut mielen muutokseen ja Jumalan käskyjen pitämiseen. Raamatun mukaan uskovan tunnistaa teoista ei sanoista. Jos lankeaa saa armossa jatkaa sillä ehdolla että tunnustaa rikkeensä ja tekee siitä parannuksen. Jos taas jatkamme synnin tekemistä ei ole enää mitään sovitusta syntiemme edestä vaan karmea tuomion odotus.
>> Onko esim. käyttäytymisesi selkeästi
>> parempaa kuin ei-uskovilla?
Meidän ei kannata verrata itseämme toisiin ihmisiin kuten Adolf Hitleriin. Meissä kaikissa on potentiaali pahaan, mutta tilaisuuksia tarjoutuu vaihtelevasti. Raamattu väittää kaikkien tehneen syntiä ja kristinusko kaatuisi jos löytyisi joku joka on hyvä kuten Jeesus, että ei ole koskaan tehnyt raamatussa synniksi luokiteltua.
Nykyään saarnatuoleissakin kuulee puhuttavan etiikasta ja arvomaailmasta. Esimerkiksi seksuaalisia vapauksia puolustetaan. Ihmisellä tuntuu olevan tarve päättää itse mikä on hyvää ja mikä pahaa. Tällöin emme kuitenkaan palvele enää raamatun Jumalaa vaan olemme siirtyneet filosofian puolelle. Niille jotka haaveilevat perintöosasta taivasten valtakunnassa tulisi olla selvä ettemme voi muuttaa testamentin ehtoja (siis uuden testamentin eli raamatun).
Haluaisin esittää sinulle muutamia kysymyksiä: Sanoisitko olevasi hyvä ihminen? Oletko koskaan käyttänyt Jumalan nimeä kirosanana? Oletko koskaan valehdellut? Oletko koskaan himoinnut tai anastanut toiselle kuuluvaa? Oletko koskaan juonut itseäsi humalluksiin? Jumala tietää tekomme. Hän tutkii mielet ja sydämet, minkään jäämättä salaisuudeksi. Oletko tuomion päivänä syyllinen? Näkeekö Jumala sinut pilkkaajana, valehtelijana, varkaana, juomarina, sydämeltään huorintekijänä ja murhaajana? Jos raamatun Jumala on olemassa , niin uskotko pääseväsi taivaaseen ja joutuvasi uloimpaan pimeyteen, jossa on oleva itku ja hammasten kiristys? Huolestuttaako se sinua?
<<<Raamattu väittää kaikkien tehneen syntiä ja kristinusko kaatuisi jos löytyisi joku joka on hyvä kuten Jeesus, että ei ole koskaan tehnyt raamatussa synniksi luokiteltua.<<<
Luulo ja kuvitelma ei ole tiedon väärti, sanoo vanha sanonta, jo Luther aikoinaan on kirjoittanut mustaa valkoiselle, että tietää Jeesuksen syyllistyneen kaksikin kertaa haureuden syntiin, ja vastaavasti Nag Hammadin ruukkulöydöstä v. 1945 on löytynyt Paavalin kirje, jossa hän kertoo Jeesuksen lapsista. Lutherin sanomaan mukaan tiedämme, että Jeesuksella oli siis kaksi lasta.
Paavalin kirjeestä tieto kerrottiin täällä osiossa ja Lutherin kirjoittama tieto Jeesuksen sortumisesta haurauden syntiin on sitten ihan kirjanoppineilta luterilaisilta.
<<<Niille jotka haaveilevat perintöosasta taivasten valtakunnassa tulisi olla selvä ettemme voi muuttaa testamentin ehtoja (siis uuden testamentin eli raamatun).<<<
Saisinko kohdan kristinuskon opista, jossa luvataan tuo perintöosa taivasten valtakunnasta? Tässä linkki opetukseen. Osoitatko minulle sen kohdan tästä linkistä, jossa opetetaan tuota taivasten valtakunnan perintöosaa, kiitän!
https://fi.wikipedia.org/wiki/Augsburgin_tunnustus
Tämä on ainoa kohta, jossa viitataan mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Taivasta ei ole, ainoa minkä armolla opin mukaan saa, on se että välttää helvettiin joutumisen, mutta taivaaseen ei sillä mennä. Ei edes Jeesuksen opin mukaan, koska taivasten valtakunta on meissä ja meidän ympärillämme.
<<<Opetetaan Jeesuksen tulevan viimeisenä päivänä tuomitsemaan ja herättämään kuolleet. Uskovat saavat iankaikkisen elämän ja ilon, kun taas jumalattomat tuomitaan helvettiin ja iankaikkiseen rangaistukseen. Oppi siitä, etteivät kadotukseen tuomitut saisi osakseen ikuista vaivaa ja tuskaa hylätään, samoin hylätään oppi ennen kuolleiden ylösnousemusta syntyvästä pyhien ja hurskaiden maanpäällisestä valtakunnasta, joka hävittää jumalattomat.<<<
Ainoa mikä kristinuskon opin mukaan on tiedossa, niin fyysinen kuolleista herääminen, josta minä olen kysynyt, että onko se sielu myös siellä maan alla sen maatuvan ruumiin kanssa tuota odottamassa?! Sain tähän vastauksen aitoluterilaiselta palstalta, että kaikki henkinen on luterilaisuudessa kauhistus.
Jos teidän fyysinen ylösnousemisenne pitäisi paikkansa - joka tietysti ei pidä - niin maa tulisi täyttymään pelkistä zombieista ilman tietoisuutta (sielua).
Miksi te valehtelette aivan törkeästi?
Minusta olennaista on juuri se, miten ihminen käyttäytyy toisia kohtaan. On mieletön ajatus, että Jumala arvostaisi ihmistä pelkän uskon perusteella ja muulla ei sitten merkitystä olekaan. Tämän tyyppistä ajatteluahan täällä ajoittain esiintyy.
Haluaisin esittää sinulle muutamia kysymyksiä: Sanoisitko olevasi hyvä ihminen? Oletko koskaan käyttänyt Jumalan nimeä kirosanana? Oletko koskaan valehdellut? Oletko koskaan himoinnut tai anastanut toiselle kuuluvaa? Oletko koskaan juonut itseäsi humalluksiin? Jumala tietää tekomme. Hän tutkii mielet ja sydämet, minkään jäämättä salaisuudeksi. Oletko tuomion päivänä syyllinen? Näkeekö Jumala sinut pilkkaajana, valehtelijana, varkaana, juomarina, sydämeltään huorintekijänä ja murhaajana? Jos raamatun Jumala on olemassa , niin uskotko pääseväsi taivaaseen ja joutuvasi uloimpaan pimeyteen, jossa on oleva itku ja hammasten kiristys? Huolestuttaako se sinua?"
Uskoisin olevani aika lailla tavallinen ihminen. Pyrin ensisijaisesti tekemään muille hyviä asioita.
Olen käyttänyt sanaa "jumalauta".
Varmasti olen valehdellut. Jos joku väittää, että ei ikinä niin tee, hän valehtelee.
Totta kai haluan asioita, joita toisillakin on. En kuitenkaan muilta heidän omaansa vie. Lapsuudesta muistan yhden tilanteen, jolloin vein "toisen omaa". Tarkemmin ei huvita kertoa.
Absolutisti en ole.
En usko, että Jumala on lähellekään sellainen kuin väitetään. En usko Taivaseen enkä Helvettiin.
Jatkan vielä eli näkisin positiivisena senkin, ettei ole hiviä kuppaa, ei klamydiaa eikä muitakaan jakorasiatauteja, eli olen säästänyt paljon yhteiskunnan varoja!
Ei oel myöskään virkavallan koskaan täytnyt tankata autojaan minun elämiseni takia, ei viedä putkaan ei hakea sieltä en ole ketän vetäny tturpiin en puukotat nut enkä nakkikioskilla tapellut, ei ol evelkaa ei maksamattiomai laskuja ei petoskia ei vakuutusvääryyksiä ei hämärähommia ei veronkiertoa eikä sossun luukulla nojailua, eli olen todella halpa yheiskunnan asukas vai mitä!
En myöskään ole koskaan juovuksissa en tupakoi enkä kasvata huumeita enkä savuttele huumesätkiä enkä ole koskaan ollut työtön !
Tämänkaiken saa aikaan Jumalan Pyhä Henki joka asuu minussa ja kertoo mikä on oikein ja mikä ei ole koko elämää ja taivasta ajatellen!
en paneskele siellä täällä vaan tyydyn yhteen kumppaniin , en katsele sivuilleni enkä ole jännänaisen enkä miehen tarpeeessa, minua ei ohjaa pieni osa navan alla vaan minä ohjaan sitä ja pidän sen säädyllisesti kurissa ja nuhteessa.
en sdiis tupakoi enkä ryyppää itseäni sairaalakuntoon enkä aiheuta kymmenien tuhansien sairaalakuluja omien tonttuilujen takia, en häiriköi ihmisiä en huutele enkä riehu kaupungilla enkä sotke paikkoja, en ole edes sylkäissyt mereen enkä kuseksi nurkkiin, en saastuta ilmakehää tyhjänpäiväisillä lomalennoilla enkä heitä jätteitä mihinkään!
Sellaista on terve usko jonka Jeesus vaikuttaa, tervetuloa joukkoon.
Puhut Kristuksesta, et Jeesuksesta ja kun tekstiin liitetään käsite Pyhän hengen seuraamisesta ollaan Paavalin pakanallisella tiellä.
Mutta hyvähän se on, että jos helvetillä pelottelu edes pitää toiset nuhteettomina ja yhteiskuntakelpoisina kansalaisina - joskin on tunnettu tosiasia, että itseään ylennettäessä jätetään ne huonot puolet mainitsematta, joihin sitä tärkeää armoa Jumalan kuolemalla juuri tarvitaan.
Jeesuksen seuraajat matkaavat paratiisiin - sinne ei Jumalan tapolla onnistu paavalilaisittain tekemään oikotietä, koska vastassa ovat vielä tulinen miekka ja kerubit, joten Paavalin opilla on tyytyminen vain uskomaan maanpäälliseen ylösnousemukseen.
Usko on tuonut elämääni tyyneyttä, rauhallisuutta ja luottamusta. Myös omia motiiveja ja tekemisiä tulee puntaroitua enemmän. Olen myös havainnut että uskoon tultuani tulee tutkittua asioita perusteellisemmin ja tarkemmin.
Missään nimessä en pidä itseäni muita parempana, päinvastoin, se oma syntisyys ja vajavuus on uskoontulon myötä kirkastunut entistä selvemmin. Toisaalta tuo parempi ihminen on aika ongelmallinen käsite siinä suhteessa, että "moraalimittareita" on moniarvoistuvassa yhteiskunnassa yhä enemmän. Kuka päättää mikä niistä on se pätevin? Joku pitää jotakin asiaa moraalittomana toiselle se on perustavaa laatua oleva tasa-arvo asia. Siinäpä sitä on sitten luovimista.