Vanhalla äidilläni on muistisairaus ja 17 vuotias kissa. Pidemmän aikaa on ollut ongelma ettei äitini enää muista tai välitä siivota kissan hiekkalaatikkoa. Sitten kissa pissaa ja kakkaa minne sattuu, kun on hiekat likaisena. Kissa on käytetty lääkärissä eikä mitään sellaista löytynyt mikä aiheuttaisia pissaamista esim. matoille. Kissa on varmastikkin masentunutkin kun äitini tuskin häntä enää millään lailla huomio. Vaikka on muistisairaus hänellä, niin ei itse sitä tajua. Väittää vaan että hän kyllä huolehtii kakat ym...ja on meille sitten vihainen kun yritämme siivoilla.
Kysymykseni onkin: Mikä olisi kissalle parasta. Ottaakko äidiltä kissa pois ? Vai kannattaisiko minun yrittää ottaa kissa itselleni? Sitä vaan mietin, että onko noin iäkästä kissaa enää järkevää ottaa vieraaseen paikkaan. Olisiko viisainta nukuttaa kissa ikiuneen. Äidiltähän ei lupaa tule kumpaankaan vaihtoehtoon, mutta tuntuu siltä että jotain on tehtävä. Mitä mieltä olette?
Kysymykseni onkin: Mikä olisi kissalle parasta. Ottaakko äidiltä kissa pois ? Vai kannattaisiko minun yrittää ottaa kissa itselleni? Sitä vaan mietin, että onko noin iäkästä kissaa enää järkevää ottaa vieraaseen paikkaan. Olisiko viisainta nukuttaa kissa ikiuneen. Äidiltähän ei lupaa tule kumpaankaan vaihtoehtoon, mutta tuntuu siltä että jotain on tehtävä. Mitä mieltä olette?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kissa tarvitsee kodin jossa siitä kyetään pitää huolta, eikä vain nimellistä omistajaa. Muutenhan se on eläinsuojelurikkomuskin.
Itsellänikin on vanhemmat jotka alkavat jo pikkuhiljaa molemmat tietoisuudeltaan muuttua ja se on vain selitettävä kuin lapselle että miksi jotkin asiat tulee tehdä tietyllä tavalla. Vaikka ensin on kova kinuaminen, niin kyllä takaraivooon on toistaiseksi jäänyt se, että järkevät päätökset on tehty hyvästä syystä. Ole päättäväinen ja lempeä. Voi tuntua oudolle olla omalle vanhemmalle se auktoriteetti, mutta ilman muiden ohjausta muistisairas ei vain pärjää elämässä.
Jos olet valmis ottamaan kissan omaan talouteesi perheenjäseneksi, niin teethän sen. Sitten äitisikin voisi nähdä sitä välillä tai voit ottaa kuvia siitä. Tämä on jo siksi ettei hänen mieleensä jää katkeraa tunnetilaa jonka kokee aina sinut kohdatessaan kun on jo unohtanut tapahtuneen. Kokeilematta ei voi tietää koskaan onko kissa valmis uuteen kotiin. Minulle tuli nykyinen, hyvin aran puoleinen kissa vasta 15-vuotiaana ja kotiutui vain parissa kuukaudessa täysin, että alkoi tulemaan joka yö sängylle viereen nukkumaan ja hyppäsi syliin tietokoneella ollessa.
Kissan elämillä se tekee aika paljon. Koirilla on vähemmän.