Globaali lämpötila on nouussut 150 vuoden aikana asteen. Monien tutkimusten mukaan näin nopea lämmönnousu on aivan poikkeuksellinen ilmastohistoriassa.
Mitä johtopäätöksiä siitä pitäisi vetää?
Mitä johtopäätöksiä siitä pitäisi vetää?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Suomessa vastaavasti lämpötilan nousu on ollut kaksinkertaista, eli 2 astetta.Jos menet Vainikkalasta rajan yli Venäjälle,siellä nousu on ollut vain 1 aste.
Jos taas menet Torniosta rajan yli Ruotsin puolelle, niin Ruotsissakin lämpötilan nousu on ollut ainoastaan 1 aste.
Kyllähän tämä aika merkillistä on,vai mitä?
Venäjällä on Taimyrin niemimaalla raportoitu neljän asteen lämpenemisestä.
Miksi valehtelet jons? Taimyrin niemimaalla ei ole yhtään yli 100 vuotiasta mittausasemaa. Gissin mukaan siellä on kahdella asemalla viimeisen 90 vuoden aikana lämpötila noussut 1-2 astetta ja yhdellä asemalla pysynyt samana ja yhdellä laskenut hieman.
Ilmakehämme lämpötilan suuren ajurin, Auringon, säteilyteho on ollut voimakkaassa laskussa viimeiset 20 vuotta. Siitä huolimatta lämmöt ovat vain nousseet.
Mitähän siitä pitäisi päätellä?
"Mitähän siitä pitäisi päätellä?"
Auringosta tulee ainoastaan näkyvää valoa,jonkin muun täytyy siis lämmittää Maapalloa.
Tämäkin on aika merkillistä,vai mitä?
Viimeiset luonnontieteelliset tutkimukset antavat 0,1 asteen nousun.
Jönssiki taas heränny puhumaan palturia.
Ilmakehämme lämpötilan suuren ajurin, Auringon teho on tosiaan laskusuunnassa, mutta sen teho on tällä hetkellä vielä melko korkea eli samalla tasolla kuin joskus 1930 luvulla. Aurinko on lämmittänyt meriä vuosikymmeniä ja niissä on suuri lämpövarasto. Ei se hetkessä jäähdy vaan lämmittää vielä vuosia. Jos aurinko tosiaan vaipuu hiljaiseloon kuten on ennustettu niin muutaman vuosikymmenen jälkeen voi koittaa kylmät ajat. Minä en tosin niitä enää näe, mutta sääliksi käy lapsia, jotka joutuvat täällä kylmässä pohjolassa elämään.
Mitä siitä voi päätellä?
Esimerkiksi miten paljon systeemissä on hitautta?
Globaalia lämpötilaa seuraa neljä tutkikmuslaitosta: GISS, NOAA, Hadley Center ja Japanin ilmatieteenlaitos. Kaikkien havainnot asteen lämpenemisestä ovat yhtenevät.
Ja kaikki nuo käyttävät samaa säädettyä dataa joten olisi ihme jos eivät olisi yhteneväisiä.
Et voi jons tietää kuinka monta yhtä nopeaa lämpötilan muutosta on ollut maapallon historiassa, kun niitä ei ole mitattu eikä tilastoitu kuin vasta nyt. Onneksi tuo lämpötilan muutos on tapahtunut lämpimämpään suuntaan muuten meillä olisi täällä vilu ja nälkä.
Vaikea sanoa, koska tarkkoja tietoja ei ole olemassa kuin tästä yhdestä ja tässä yhdessäkin tietojen tarkkuus aiheuttaa pieniä haasteita.
Ilmastotietede on ns. koviin titeteisiin verrattuna vielä kovin lapsen kengissä.
Ilmastontutkimus perustuu koviin tieteisiin. Ei niissä ole havaittu huomauttamista.
Ilmaston historiallista lämpötilaa on voitu tutkia monenlaisin menetelmin. Vaihteluita on ollut, mutta ei koskaan näin nopeita. Siitä on kysymys.
Et voi olla tosissasi jons. Ilman mittaridataa ja koko maapallon kattavaa mittausta ja tilastointia ei pysty sanomaan paljonko maapallon tarkka keskilämpötila on. Hyvä jos lustoista ja sedimenteistä pystyy sanomaan edes asteen tarkkuudella paljonko jonkun alueen keskilämpötila on joskus historiassa ollut. Se tiedetään, että maapallon lämpötila ei ole tasainen ja että on ollut kylmempää ja lämpimämpää kuin nyt. Ja se tiedetään, että jääkauden jälkeen tapahtui nopeaa lämpenemistä ja siinä on ollut nopeitakin muutoksia.
Ei jöns usko vaikka kohta kylmenisi rutkasti. Hänellä on samat fraasit aina kehissä. Lapsellista ja epätieteellistä. Hän jopa kieltää ilmastohistorian ja edellisen kylmäkauden josta vasta toivuttiin vähän ja aika hitaasti.
Kaikista hulluinta on se, että tätä pientä lämpenemistä pelätään vaikka historian perusteella nimenomaan kylmeneminen on meille isompi uhka.
Reilu 10 000 vuotta sitten nykyistä lämpimämpi aikakausi hävitti Pohjois Afrikasta aavikot lähes kokonaan ja siellä oli selvästi kosteampaa kuin nykyisin. Eli toisin kuin voisi kuvitella, lämmin ei välttämättä lisää aavikoitumista, vaan se saattaa vähentää kuivuutta!
Jos globaali lämpötila on noussut 150 vuoden aikana asteen niin paljonko siitä on ihmisen aiheuttamaa. Ihmisen päästöthän kääntyivät jyrkkään nousuun vasta tuon lämpenemisen puolivälissä eli 1950-luvulla.
Hyvä+kysymys!+fossiilisten+polttoaineiden+osuus+hiilidioksidin+päästöistä+on+alle+5+%.++1950-luvun+jälkeen+tuli+lämmöissä+nopea+romahdus+vaikka+CO+2+nousi+koko+ajan.
Aivan sama. Luonto, metsät, viljelykset, eläinkunta tai ihmiskunta erikseen ei edes huomaa jos vuotuinen keskilämpötila heittelisi vaikka 4 astetta.
Eihän+maapallo+ole+tasalämpöinen.+Näin+sanoo+Wikipedia:++"Tammikuun+alussa+Maa+on+Aurinkoa+lähinnä+(radan+periheli)+ja+heinäkuun+alussa+kauimpana+(radan+apheli).+Keskimäärin+koko+Maan+vastaanottaman+Auringon+säteilyn+määrä+on+aphelissa+noin+7+%+pienempi+kuin+perihelissä.
Maa+on+kuitenkin+lämpimämpi+sen+ollessa+kauimpana+aphelissa:+koko+Maan+keskilämpötila+on+noin+2,3+°C+astetta+korkeampi+kuin+perihelissä.+Tämä+johtuu+siitä,+että+Maan+pohjoisella+pallonpuoliskolla,+joka+on+aphelissa+kääntyneenä+kohti+Aurinkoa,+on+enemmän+maata+kuin+merta.+Mantereet+lämpiävät+helpommin+kuin+vesi,+koska+niillä+on+pienempi+lämpökapasiteetti+kuin+vedellä.+Tämä+tarkoittaa+sitä,+että+pohjoisella+pallonpuoliskolla+on+lämpimämpi+kesä+kuin+eteläisellä+pallonpuoliskolla.+Vastaavasti+pohjoisessa+on+kylmempi+talvi+kuin+etelässä,+koska+mantereet+luovuttavat+nopeammin+lämpöä+kuin+meret.+Tämän+vuoksi+pohjoispuoliskon+lämpötilanvaihtelut+ovat+eteläpuoliskon+lämpötilanvaihteluja+suuremmat
Etelämanner on kuitenkin kylmien talvinen kuningatar ja sielä on hyvin kuivaa.
Sielä ei myöskään hiilidioksidi vaikuta lämpöihin yhtään kun kosteus puuttuu.
Aavikoilla sama juttu