Olen joutunut vaihtamaan työpaikkaa graafisella /it-alalla keskimäärin alle 1,5v välein, kun työt ovat loppuneet yt-neuvotteluiden jälkeen tai kun on näyttänyt siltä, että työt tulee loppumaan pian ja siksi pitänyt hakea uutta työtä. Ja tämän vuoksi on pitänyt opetella uusia taitoja uutta työtehtävää kohtaan. Jatkuva olosuhteiden muuttuminen on henkisesti väsyttävää ja kuluttavaa. Lisäksi kun ei ole mielenkiintoisia paikkoja auki paljon, niin on tyytyminen vähemmän mielenkiintoisiin paikkoihin. Koen olevani henkisesti väsynyt siihen, etten voi missään olla esimerkiksi 5v rauhassa, opetella uusia taitoja työpaikalla eikä vapaa-ajalla. Tai että voisi keskittyä ihan vain töihin ja vapaa-aikaan, eikä siihen, että töitä varten tulisi antaa itsestään 110%, omistautua siihen. Koen jatkuvien muutosten väsyttävän minua, ja siksi töissä kaikki jutut eivät kiinnosta 100%:sti ja työtehtävät suoritan kuitenkin tunnollisesti, mutta tehden kuitenkin "riittävän hyvän näköistä" jälkeä, koska työt ovat kiireisiä ja sen vuoksi liukuhihnamaista. Toivoisin, että voisin keskittyä tekemään jotakin isompaa kokonaisuutta rauhassa ja huolellisesti ilman kiirettä, jolloin saisin tehtyä myös itselleni näyttävää jälkeä, josta olla ylpeä.
Onko muilla vastaavaa?
Onko muilla vastaavaa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kellään vastaavaa?
Jatkuva muutos taitaa olla ihan joka alalla. Itse työskentelen hoitoalalla ja viime vuosina nimenomaan muutokset lisääntyneet. Koko ajan jotakin menossa eikä hetkeäkään saa keskittyä vain ja ainoastaan ydinasiaan. Jatkuva uusien asioiden opettelu on raskasta muutoinkin kiireisessä työssä. Henkilökuntamitoituksessa ei ole huomioitu kaikkia näitä uusia oheistöitä = raportit, kirjaamiset, sähköpostit, lisääntyvä asiakkaiden asioiden järjestely jne. Ehkä suuri osa työssäuupumusta nykyään johtuu nimenomaan jatkuvasta ja äärimmilleen viedystä muutoksesta muutoksen perään. Tämä juurikin kiristää tahtia, lisää epävarmuutta, vähentää vapaa-aikaa, kun työasiat tunkee vapaa-ajallekin.