Mitä Pulinat-foorumille kävi?

Heistä tuli aikuisia. Kurpizzalla jo kaksi lasta ja ajokoira. Bilse toimii nykyään limingan lintuaseman pääjohtajana. Hekekee täytti 12.

Kertokaa kuulumisianne, te rakkaat vakkarit!

Itse kerron vuosien mukaan

2017
Suoriutumista
Yksinäisyyttä

2018
Jättäydyin koulusta pois
Olin lähellä lähteä elämästä
Pääsin kuitenkin taas jälleen kouluun

2019
Rauhallisempaa
Löysin myös jonkin verran kauneutta
Edelleen syyllisyys painaa
Sain elämäntehtäväni selville
Opin entistä enemmän tuntemaan itseni

2020
Jopa valoa on näkyvissä
Elämänhallinta hukassa
Kaaosta, kodittomuuden ja köyhyyden pelkoa
Aikomus ottaa hengen maailma paremmin elämään ja lopettaa kuolematoiveet
Olen jopa tietoinen haaveammateistani
Kiinnostus ihmisiä kohtaan on kasvanut
Hyväksyn itseni nykyistä paremmin
En enää samalla tavalla pyri pakottamaan itseäni muunlaiseksi kuin olen

Pulinat on ollut jo vuodesta 2013 asti läsnä. En silti ole edelleenkään tätä paikkaa vielä unohtanut täysin. Toivon, että voitte hyvin. Olen kehittynyt huimasti näiden vuosien aikana. Nuorempana ajatteli, ettei tästä järkevämmäksi enää tulee. Olin kuitenkin väärässä. Monet ongelmat ovat elämästä tasoittuneet. On minulla toki kipeitäkin muistoja teistä. Toivonkin, että tekin olette viisastuneet ja koonneet sydämenne ehjiksi. En kaipaa enää kipua enkä ole valmis vastaanottamaan sitä. Uskon nykyisin lähinnä niitä, jotka kertovat rakkaudella sanottavansa.

Olen harmistunut, että olen kadottanut yhteystietonne. Kyllä tekin varmana täällä haahuilette.