Mietimme puolisoni kanssa sijaisvanhemmaksi pyrkimistä ja valmennukseen hakemista. Ennen kuin edes haemme siihen valmennukseen, haluaisimme kuulla, miten paljon sijaisvanhemmuus rajoittaa elämää? Tiedän, että se on salassapidettävää, että lapsi on sosiaalihuollon asiakas, mutta rajoittaako tämä, kuinka paljon normaalia elämää? Mitä esimerkiksi lapsesta saa kertoa vaikkapa naapureille? Saako sanoa, että "lapsi on Kalle ja meillä sijoituksessa." vai pitkääkö keksiä joku tarina tyyliin "Joo, kyseessä on mun kaukaisen sukulapsen lapsi ja se joutuu oelmaan meillä nyt vähän aikaa, kun sen omat vanhemmat on kipeitä"?
Entä saako tuollainen lapsi osallistua erilaisiin meidän sijoitusperheen sukujuhliin? Niissä kuitenkin lapsen joutuu jollain tavalla esittelemään ja jotenkin perustelemaan, miksi lapsi on mukana. Entäpä muut kyläilyt? Kun meille tulee käymään vieraita, pitääkö lapsi "piilottaa" siksi ajaksi jonnekin tai voidaanko me mennä enää yhdessä sen jälkeen kylään minnekään vai pitääkö toisen jäädä aina sen lapsen kanssa kotiin, jotta häntä ei tarvitse ottaa mukaan ja ei paljastu se, että meillä on sijaislapsi?
Mitenkä muut asiat? Pitääkö vahtia esimerkiksi, että sijaislapsi ei päädy vaikkapa valokuviin edes vahingossa? Sehän paljastaisi hänet tai miten on erilaiset paikat, joissa vaaditaan henkilötietojen antamista, kuten vaikkapa kotimaan matkailu hotellissa?
Entä saako tuollainen lapsi osallistua erilaisiin meidän sijoitusperheen sukujuhliin? Niissä kuitenkin lapsen joutuu jollain tavalla esittelemään ja jotenkin perustelemaan, miksi lapsi on mukana. Entäpä muut kyläilyt? Kun meille tulee käymään vieraita, pitääkö lapsi "piilottaa" siksi ajaksi jonnekin tai voidaanko me mennä enää yhdessä sen jälkeen kylään minnekään vai pitääkö toisen jäädä aina sen lapsen kanssa kotiin, jotta häntä ei tarvitse ottaa mukaan ja ei paljastu se, että meillä on sijaislapsi?
Mitenkä muut asiat? Pitääkö vahtia esimerkiksi, että sijaislapsi ei päädy vaikkapa valokuviin edes vahingossa? Sehän paljastaisi hänet tai miten on erilaiset paikat, joissa vaaditaan henkilötietojen antamista, kuten vaikkapa kotimaan matkailu hotellissa?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Noita asioita käydään läpi valmennuksessa. Mutta vaitiolovelvollisuusteillä on,ja lapsi kulkee arjessanne kuten biolapsiksi. Paljon riippuu siitä, millaiset biologiset vanhemmat sijoitetulla on ja kuinka paljon he vaikuttavat lapsen elämässä. Se määrää paljon, miten elämänne siitä eteenpäin kulkee.
Ja sattumaa on myös se, millaisen sosiaalityöntekijän kanssa päädytte yhteistyöhön ja minkä kunnan kanssa. Näissä on pelottava määrä vaihtelua aidosta yhteistyöstä despoottiseen vallankäyttöön. Esim. Vantaata kannattaa välttää.
Joo, sama kokemus Vantaasta että siellä ei kyllä ole hommat ihan hanskassa, Vantaasta on tehty paljon valituksia ja ei syyttä. Yrittävät puhdistaa mainettaan lähinnä organisaatiota kaunistelemalla. Hyvät työntekijät löhteövt, huonot jäävät, Sijaisvanhempana kannattaa muistaa, että jokainen teko on tarkastelun alla, teitä arvioi mahdollisesti työntekijä, jolla ei ole omia lapsia eikä siis ymmärrystä millaista kasvattaminen on
Perhohoito on 24/7 homma surkealla korvauksella. Kulukorvaus ei ainakaan kata kuin osan teini-ikäisen aiheuttamista kuluista. Viranomaistrn kanssa saa tapella mm harrastuskuluista, yksityisellä lääkärillä käynnistä yms.
Jos on liikaa rahaa ja aikaa ja tykkäätte aina selittää samat asiat uudelle yhteyshenkilölle, niin alkakaa toki sijaisvanhemmiksi.
Valmennuskoulutuksessa kannattaa olla tarkkana mitä puhuu. Teitä tarkkaillaan koko ajan ja teistä tehdään muistiinpanoja. Ne voitte sitten lukea teistä tehtävästä arvioraportista. Eli tarkkana mitä puhutte kouluttajien ja toisten koulutettavien kanssa. Turhaan ei kannata tuoda esiin omia mielipiteitään.
Puolisoa ainaskin saa vaihtaa kuin sukkia Esimerkkinä t aive aho.
Perhehoitajalla on pelkkiä velvollisuuksia, kaikki oikeudet säilyvät lapsen huoltajilla.
Ainakin pääkaupungin lastensuojelun linjaus on, että omat palkat ensin ja lapsista viis.
Jos lapsi ja biologiset vanhemmat eivät ole teille jo entuudestaan tuttuja, niin suosittelen miettimään kaksi kertaa.
Miksi, mikä teidän motiivi on?
Sijaisvanhemmuus on kunnille helppo ja halpa tapa siirtää vastuunsa muillle. Onko jokin 800 euroa/kk miinus verot riittävä euromäärä 24/7 moniongelmalapsen kasvatusvastuusta tai riittääkö 500 euroa/kk miinus verot teinin elämiseen, kuluihin ja harrastuksiin. Laitoshoidon kustannukset olisivat ihan eri planeetalta.
Ottakaa vaikka mieluummin koira, jos haluatte jotakin piristystä väljästyneeseen parisuhteeseen.
Just noin. Sijoitetut lapset ovat yleensä moniongelmaisia ja jos tarvitset lapselle akuuttia apua, niin sitä et saa. Lapsi voi oirehtia todella pahoin ja olla itsetuhoinen. Joudut odottamaan julkisen puolen apua useita kuukausia, et voi mennä yksityiselle kuin omalla kustannuksella. Lastensuojelussa on myös työntekijöitä, jotka eivät sinne kuuluisi. Elämä ei ole mennyt, kuten ovat kuvitelleet.
Tähän on helppo yhtyä . Ei sitä apua saa, tai ainakin se on arpapeliä saako vai ei. Ja jotenkin yllätytyksenä on tullut, kuinka heppoista sosiaalialan ihmisten osaaminen on. Oikeasti välittäviä tai vuorovaikutuksen perusasiat osaavia on vain jokunen. Helpompi löytää niitä, joiden päämäärä on määrätä, kauhistella, viivytellä, voivitella tai hymistellä
Sijoitetun lapsen moniongelmaisuuden syy on itsessäsi tai muissa perheenjäsenissäsi. Sinun vaikutuspiirissäsi lapsi on, oletko tätä ajatellut. Lapsi oirehtii ympäristöään.
Miksi se terve ja oireeton lapsi on sitten otettu huostaan?
Hyvin usein on kuten itsekin toteat tietämättömyytesi huostaanoton syystä, huostaanoton syy jää epäselväksi.
Lapsi on nyt kuitenkin sijaishuollossa ja sijaishuoltajan hoidossa olevana oirehtii.
Voi kartoittaa mikä sijaishuollossa aiheuttaa oirehtimisen ellei sijaisvanhempi itse tunnista, voi lähteä aprikoimaan mahdollista seksuaalista ahdistelua, sijaishuoltajan yleistä kykenemättömyyttä tehtävään, sijaishuoltajan mahdollisia sairauksia, sijaishuoltajan taloudellista holtittomuutta, jotain muuta elämänhallinnan puutetta sijaiskodissa.
'Ainakin rikastuu kun tienaa rahaa valtioltsa.
Kaikki sijaisvanhemmat jäävät täysin oman onnensa nojaan, kun sopimus on allekirjoitettu. Kaikki luvattu tuki ja apu on harhaa. Virkamiestä kiinnostaa vain oma palkkapäivä ja milloin on seuraava kesäloma.
Helsinki ei ainakaan noudata perhehoitolakia.
Älkää edes ajatelko alkaa sijaisvanhemmiksi, jos parisuhde on niin väljähtynyt. Erotkaa jo vaikka sovussa.
Sijaisvanhemmuus sopii rennoille aikuisille, jotka eivät kiinny liikaa eivätkä vaadi lapselta liikaa. Jos he alkavat pitää lasta ns. omanaan ja kasvattaa kuin omaansa, tulee väistämättä ongelmia. Kun tulee ongelmia, rajoja koetellaan, sijaislapsi ja sos.viranomainen asettuvat samalla puolelle sijaisvanhempia vastaan. Sitten olette yksin. Siksi parhaiten onnistuvat ne, joilla lapsia tulee ja menee, he kun tekevät työtä enemmänkin työnä.
Tätä asiaa et aloituksessasi kysynyt, mutta entisen sijaisperheen biologisena lapsena haluan tämän sinulle ehdottomasti kertoa. Äitini, joka siis on entinen sijaisäiti (nykyään jo eläkkeellä) sanoi aikoinaan sijaisvanhemmuuden olevan elinikäinen tehtävä ja sitä se todella näyttää olevan. Äitini jäi eläkkeelle sijaisvanhemman työstä jo n. 10 vuotta sitten jolloin hän luonnollisesti myös lakkasi saamasta palkkaa sijaisvanhemmuustyöstään. Nyt hänen ollessa vajaa 70 joutuu hän vailla korvausta toimimaan sijaisisoäitinä entisten sijaislastensa lapsille. Sijaislasten lapsista vanhin on 5 vuotias ja nuorin vastasyntynyt ja lisää sijaislastenlapsia on tulossa. Sijaislasten biologiset vanhemmat eivät tietenkään ole mukana kuvioissa ja yksi sijaislapsista aikoo jopa hankkia lapsen yksin, ilman edes puolisoa tukenaan. Sijaisperheen ainoana biologisena lapsena olen todella huolissani äitini jaksamisesta etenkin kun itsekin äitinä (omat lapset 8 ja 5 v.) tiedän miten paljon apua pienten lasten kanssa tarvitsee ja kuinka pitkään. Mitä tapahtuukaan kun äitini on 75 ja edelleen useamman alle kouluikäisen lapsen lähestulkoon ainoa tukiverkosto?
Miksi valehtelet. Ei sellaista olekaan kuin sijaisisoäitiys..Voi jeesus. Ei niitä sijoitetun aikuiseksi kasvaneen lapsia tarvitse hoitaa,ei moni hoida edes biologisia lapsenlapsia kun se vastuu on vanhemmilla,ei isovanhemmilla.