”Olemme itse kulttuurimme isoin uhka”
”Koen suomenruotsalaisessa yhteisössä eläväni ikään kuin välitilassa. Se liittyy esimerkiksi sukunimeeni. Monelle on ollut hämmästys, että äidinkieleni on ruotsi, vaikka sukunimeni on Kalaniemi”, Maria Kalaniemi sanoo.
”Välitilan tunne voi liittyä esimerkiksi paikkakuntien vaihtumiseen ja erilaisiin murteisiin, millä ruotsia puhutaan. Olen itse kamppaillut sen tunteen kanssa, että minkä paikan löydän itselleni suomenruotsalaisesta yhteisöstä. Lapsena oli vaihe, jolloin kirjoitin etunimeni yhdellä u:lla, koska en kokenut sen silloin vastaavan vahvasti ruotsinkielistä arkeani ympärilläni. Halusin jotenkin olla suomenruotsalaisempi”
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006707726.html
Mielnkiintoisia näkemyksiä suomenruotsalaisuudesta. Suomenkielist eivät elä välimaastossa tai tunne itseään juurettomaksi. Tämä on sinänsä outoa koska ruotsinkielisethän ovat omasta mielestään yhtä suomalaisia mutta eivät silti halua sekoittua suomenkielisiin. Kumpuaako tämä juurettomuus siis vähemmistöasemasta ja siitä että kaikki suomalaiset eivät puhukkaan sujuvaa ruotsia?
Ehkä suomenruotsalaisten kannattaisi katsoa Yhdysvaltoihin jossa lähes kaikki ovat maahanmuuttajia ja vähemmistöjä mutta tuntevat silti itsensä yhdysvaltalaisiksi. Yhdysvalloissa ei vähemmistöjen kieltä opeteta pakolla ja silti ihmisillä on juuret syvemmällä kotimaassaan. Suomi ei muutu Ruotsiksi ja jos juuret tuntuvat olevan siellä niin tilanne ei parane ennen kuin myöntää olevansa suomalainen. 😂
”Koen suomenruotsalaisessa yhteisössä eläväni ikään kuin välitilassa. Se liittyy esimerkiksi sukunimeeni. Monelle on ollut hämmästys, että äidinkieleni on ruotsi, vaikka sukunimeni on Kalaniemi”, Maria Kalaniemi sanoo.
”Välitilan tunne voi liittyä esimerkiksi paikkakuntien vaihtumiseen ja erilaisiin murteisiin, millä ruotsia puhutaan. Olen itse kamppaillut sen tunteen kanssa, että minkä paikan löydän itselleni suomenruotsalaisesta yhteisöstä. Lapsena oli vaihe, jolloin kirjoitin etunimeni yhdellä u:lla, koska en kokenut sen silloin vastaavan vahvasti ruotsinkielistä arkeani ympärilläni. Halusin jotenkin olla suomenruotsalaisempi”
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006707726.html
Mielnkiintoisia näkemyksiä suomenruotsalaisuudesta. Suomenkielist eivät elä välimaastossa tai tunne itseään juurettomaksi. Tämä on sinänsä outoa koska ruotsinkielisethän ovat omasta mielestään yhtä suomalaisia mutta eivät silti halua sekoittua suomenkielisiin. Kumpuaako tämä juurettomuus siis vähemmistöasemasta ja siitä että kaikki suomalaiset eivät puhukkaan sujuvaa ruotsia?
Ehkä suomenruotsalaisten kannattaisi katsoa Yhdysvaltoihin jossa lähes kaikki ovat maahanmuuttajia ja vähemmistöjä mutta tuntevat silti itsensä yhdysvaltalaisiksi. Yhdysvalloissa ei vähemmistöjen kieltä opeteta pakolla ja silti ihmisillä on juuret syvemmällä kotimaassaan. Suomi ei muutu Ruotsiksi ja jos juuret tuntuvat olevan siellä niin tilanne ei parane ennen kuin myöntää olevansa suomalainen. 😂
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ruotsinkielisillä on identiteettiongelmia ja he yrittävät usein korjata niitä vaatimalla muita muuttamaan identiteettiään. Ei toimi.
No se ei ole ainakaan terveen identiteetin pohja että kokeilee saada muut omaksumaan oman identiteettinsä jotta tuntisi olonsa kotoisammaksi. 😂
Ei ole viisasta, ei. Osoittaa, että keinot oman olon kohentamiseksi ovat hukassa. Kaksikielisyysliturgia estää aidon vähemmistöidentiteetin luomisen. Valhe maan kaksikielisyydestä muodostuu taakaksi...
Tämä on juuri ongelma. Kaikki energia menee siihen että suomenkieliset saadaan puhumaan ruotsia ja oman identiteetin muodostaminen on täysin riippuvainen tämän onnistumisesta. Eivät suomenkieliset voi pitää suomenruotsia elossa, vaan se syntyy ja kuolee niiden mukana jotka sitä käyttävät äidinkielenään. 😂
Loistavasti kiteytetty!
Palstalla näkyy, ettei täällä kirjoittavilla ruotsinkielisillä ole mitään realismia kielipolitiikan suhteen.
Miksi RKP ja pakkoruotsittajat eivät keskity kielenhuoltoon ja ruotsin puhekielen tason kohentamiseen omiensa piirissä? Kirjallisen ja puhutun suomenruotsin välillä on ammottava kuilu.
Suomenruotsi on muuttunut yhä enemmän sekakieleksi, jossa harvalukuisten ruotsin verbien seassa vilisee suomen sanoja ja paljon lainataan myös englannista. Varsinkin pääkaupunkiseudulla ruotsinkielisten nuorten puhetta ei enää ymmärrä ilman suomen ja englannin taitoa.
Niinpä?
Ruotsinkielisillä ei näytä olevan kykyä pohtia näitä asioita. Tabuja heidän yhteisössään.
Me näemme kyllä...
Moni ruotsinkielinen ratkaisee ristiriidat puhumattomuudella ja vaatii sitä myös muilta.
Pakkoruotsin todelliset perustelut eivät kestä päivänvaloa.
"Suomenruotsalaiset elävät välitilassa". Ruotsinkieliset päiväkotitädit ovat kertoneet viikinkiesi-isien uroteoista ja kuinka viikingit hyväntahtoisuuttaann toivat suomalaisille sivistystä. - Siitä se välitila jatkuu.
Suomenruotsalaisten ja suomalaisten historia tosiaan on erilainen. Ruotsinkieliset kuvittelevat olevansa jotain suuria suomalaisten pelastajia, vaikka todellisuudessa ovat siirtomaaisäntien jälkeläisiä jotka alistivat suomalaisia satoja vuosia.
Suomalaisille opetetaan koulussa tätä ruotsalaisten versiota. Mutta mitä tapahtuukaan kun alat ottamaan asioista selvää? Huomaat että sinulle on kerrottu eräänlaisia viikinkisatuja, siis puhdasta propagandaa.
Mielestäni ainoa keino korjata tilanne on perustaa totuuskomissio kuten saamelaisten kohdalla on Suomessa tehty ja Ruotsissa jossa tutkitaan suomalaisten sekä saamelaisten alistamista. Totuus on selvitettävä koko kansalle ja propagandan opettaminen kouluissa on lopetettava. 😂
He tekevät ongelmastaan kaikkien ongelman
Hyökkääjät ja valloittajat pyrkivät jälkikäteen oikeuttamaan sorron ja hyväksikäytön parhain päin.
Heillä on ongelma, muut maksavat.