Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta

Romalais kirje 3:9-20
Miten siis on?
Olemmeko me parempia?
Emme suinkaan.
Mehän olemme edellä osoittaneet,
että kaikki,
niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset,
ovat synnin alla,

niinkuin kirjoitettu on:
"Ei ole ketään vanhurskasta,
ei ainoatakaan,
ei ole ketään ymmärtäväistä,
ei ketään,
joka etsii Jumalaa;
kaikki ovat poikenneet pois,
kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet;
ei ole ketään,
joka tekee sitä,
mikä hyvä on,
ei yhden yhtäkään.

Heidän kurkkunsa on avoin hauta,
kielellänsä he pettävät,
kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla;
heidän suunsa on täynnä kirousta
ja katkeruutta.
Heidän jalkansa ovat nopeat vuodattamaan verta,
hävitys ja kurjuus on heidän teillänsä,
ja rauhan tietä he eivät tunne.
Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä."
Mutta me tiedämme,
että kaiken,
minkä laki sanoo,
sen se puhuu lain alaisille,
että jokainen suu tukittaisiin
ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä;
sentähden,
ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista;
sillä lain kautta tulee synnin tunto.

Tässäkin näemme jatkumon vanhan ja uudentestamentin välillä. Tuonelassa odottava, ennen Jeesuksen kuolemaa kuolleitten joukko, joille profeetat opettivat tulevasta Messiaasta, saavat nähdä lupausten täyttyvän, Jeesus kiersi tuonelan syöverit ja julisti heillekin ilosanomaa, ennen ylös nousuaan. Ne uskoivat, jotka halusivat uskoa.