Vielä Neuvostoliiton aikaan sellaiset oli aika yleisiä. Jossain Suomenlahden ylityksessä ne olisi käteviä ja nopeita nykyäänkin.
Mihin kantosiipialukset ovat kadonneet?
Anonyymi
825256
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 82
Vanhimmat
90-luvulla oli Suomenlahdella Estonian New Line varustamo joka ajoi kantosiipialuksella Helsingin ja Tallinnan Piritan väliä. Venäjän suurille joille kantosiipialus sopii mutta merellä liikennöinti ei onnistu jos tuulee reilusti eli matka voidaan perua pienellä varoitusajalla. Siihen aikaan etuna oli paljon lyhyempi matka-aika mutta sekin etu olisi nyt pieni. Myöhemmin Tallinnan Linnahall satamasta liikennöi Linda Line jolla oli suuremmat katamaraanit mutta sekin meni konkurssiin jo vuosia sitten. Sillä oli tuulirajana 15 m/sek eli varsinkin syksyllä laivojen kulkeminen oli epävarmaa. Minulla oli sarjalippuja kumpaankin yhtiöön ja ensimmäisen konkurssi jätti muutaman käyttämättä. Siis Suomenlahti on liian suuri näille laivoille.
Ai kantosiipialuksetkin ovat noin tuuliherkkiä.
Mentiin yksi kesä Suomenlahden yli Vikingin katamaraanilla. Oli aika pomppuinen keli silloinkin, mutta katamaraanihan muistuttaa enemmän tavallista laivaa muutenkin.
Joskus kauan sitten tulin Tallinnasta Helsinkiin AutoExpress2 nimisellä katamaraanilla.
Tuuli on niin kova että isot ''hitaasti kiiruhtavat'' olivat peruneet lähdöt. Ihan kuin olisi pesukoneessa ollut:))
Kustannustehokkuus on kantosiivillä melko huono. Kun vieläon säävaatimuskin eli ei aallokkoa, ei kantosiipialus ole kannattava.
Kantosiipialusten tarina loppui 70-luvun energiakriisiin. Ne kuluttivat niin paljon polttoainetta tehokkaine koneineen, ettei homma enää kannattanut. Viimeisistä poistettiin kantosiivet ja ajettiin loppuun tavallisina uppoumaaluksina.
Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöi kantosiipialuksia vielä 90-luvulla. Jos kirjoittaa tänne niin olisi hyvä tietää asiaa ensin.
Minkälainen maalaus on uppoumaalus?
Nopeuden kasvaessa kustannus matkayksikköä kohden kasvaa hyvin suureksi. Ajan säästö matkayksikköä kohden taas pienenee nopeuden kasvaessa.
Kantosiipialusten oheismyynti taas on pientä.
Tuossa pääsyyt.
Pääsyy on se että koskaan ei voi olla varma ajetaanko vuoro jos on tuulta.
Senkös takia et koskaan uskalla lähteä risteilemään?
Etkä lentäen lomallekaan?
Olen käynyt Virossa noin 300 kertaa. Lentoja ei ole kuin joku kymmenen, viimeksi Kiovaan.
Missä päin Viroa on tuo Kiova?
En kirjoittanut että Kiova on Virossa. Kaikilla ei näytä olevan lukutaitoa. Koulu olisi hyvä käydä ihan loppuun asti vai kuinka.
Kiova ja Viro olivat molemmat Neuvostoliitossa juuri ennen sen hajoamista.
Olet tosi viisas! Entäs 30 vuotta ennen.
No, missä maassa on tuo sinun esille tuomasi Kiova?
Onko mitään aavistustakaan?
Kiova kuului Neuvostoliittoon sen perustamisesta eli vuodesta 1922 alkaen. Viro liittyi Neuvostoliittoon myöhemmin vuonna 1940.
Viro ei ole koskaan liittynyt Neuvostoliittoon, Viro oli Neuvostoliiton miehittämänä. Samalla tavalla kuin Krim tällä hetkellä.
En muista.
Viron sosialistinen neuvostotasavalta kuului Neuvostoliittoon siinä missä Venäjän federatiivinen sosialistinen neuvostotasavaltakin.
Viro ei liittynyt.
Pakkoliitettiin eli vallattiin.
No jaa....
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viro#Venäjän_vallan_aika_ja_kansallistunteen_nousu
Ei liitetty pakolla, vaan Viron oma parlamentti päätti liittymisestä. Neuvostoliiton puolelta Viroon ei kohdistunut koskaan sotatoimia.
Nyt sai Moskovan trolli taas totuuttaan julki. Montako ruplaa tästä kertyi?
Lintsasit historiantunneilta? Aiheesta löytyy paljon suomenkielistä materiaaliakin. Ei tarvitse olla luulotiedon varassa. Neuvostoliittoon liittyminen ei vaan alkuvuosina tuonut juuri turvaa Viron asukkaille, koska sotaisa Hitler änkesi väkisin uusiin Baltian neuvostotasavaltoihin.
Ei näköjään ollut koskaan historian tunnilla. Jos olisit ollut niin tietäisit että Baltian maat olivat itsenäisiä kunnes Stalinin Neuvostoliitto miehitti ne 1940.
Moskovan trolli jatkaa 'tsuhnien' sivistämistä. Missä viipyy Otto-Ville Kuusisen Terijoen hallituksen vapautusarmeijan kehuminen. Niidenhän piti vapauttaa Suomi kapitalistien hirmuvallan ikeestä talvisodan aikaan. Kerro ihan omin eli Moskovan sanoin!
Ei historian kulkua ole mikään pakko vääristellä. Viron parlamentti eli riigivolikogu kokoontui 21.–23. heinäkuuta 1940 ja teki seuraavat toimet:
- julisti Viron neuvostotasavallaksi,
- ilmoitti Viron halusta tulla Neuvostoliiton osatasavallaksi,
- julisti, että kaikki maa kuuluu kansalle kokonaisuudessaan,
- kansallisti pankit ja suurteollisuuden.
Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi 6. elokuuta 1940 Viron neuvostotasavallan anomuksen liittyä Neuvostoliittoon, jolloin siitä tuli yksi Neuvostoliiton 16:sta neuvostotasavallasta.
Näin oli. Viron parlamenttisalissa oli päätöksen aikana "riittävä" määrä aseistettuja neuvostosotilaita jotta virolaiset päättäjät ymmärtäisivät tehdä "oikeat" päätökset, muuten elämä olisi loppunut siihen.
Liittyiköhän Viro samalla lailla Hitlerin Saksaan? Ehkä samanlaista pelleilyä ei järjestetty.
Nyt kun ollaan matkailupalstalla niin kerrohan Moskovan trolli mikä on koronatilanne Pietarin kaupungissa. Kai se Moskovassa tiedetään?
PS. Mikä on riigivolikogu? Riigikogu on parlamentti.
Parlamentissa ei ole ollut mitään aseväkeä koskaan. Parlamenttivaalit järjestettiin 14. ja 15. heinäkuuta, jonka Viron työkansan liitto voitti 92,8 prosentin ääniosuudella. Äänestysvilkkauskin oli korkea, 84,1 prosenttia käytti äänioikeuttaan, joskin tuota on kyseenalaistettu.
Riigivolikogu oli vuoden 1938 perustuslain mukaisessa parlamentissa (riigikogu) 80-jäseninen alahuone. Ylähuoneessa (riiginõukogu) oli 40-jäsentä.
Paikalllisen koronatilanteenne tiedät historianvääristelijänä siellä Venäjällä itse paremmin.
Laivamatkat kai Minskiin?
Virolaiset ovatkin sitten taitavia väärentämään valokuvia ja kertomaan valheita kymmenin suin samalla tavalla. Varmaan Virossa ei 1940 ollut yhtään neuvostosotilasta eikä maata meihitetty, eihän?
Onkohan myös niin, että Talvisotaa ei ole ollutkaan?
Olet näköjään lintsannut historiantunneilta, kuten jo aikaisemmin epäiltiin.
Virolaiset halusivat liittyä Neuvostoliittoon ja näin tapahtui. Neuvostoliitto ei sotinut Viroa vastaan ja vallannut sitä kuten yrität väittää.
Totta kai Neuvostoliiton alueella oli myöhemmin neuvostoliittolaisia sotilaita. Ei Viro ollut mikään demilitarisoitu alue kuten esimerkiksi Ahvenanmaa Suomessa.
Jatkan Moskovan trollin kertomusta:
Suomalaiset halusivat liittyä Neuvostoliittoon mutta se epäonnistui. Neuvostoliitto ei sotinut Suomea vastaan vaikka yrität sitä väittää. Neuvostoliitto ei koskaan sotinut Afganistania vastaan vaikka Siellä oli neuvostoliittolaisia sotilaita.
Moskovan trolli on taas ruplia tienaamassa. Saako tästä yli tuhat ruplaa päivässä? Se on aika paljon.
Neuvostoliitto ei suorastaan sotinut Viroa vastaan, mutta miehitti kyllä, ennen noita mainittuja äänestyksiä.
Eikö ne siellä tiltukoulussa opeta teille mitään, vai valehteletko tarkoituksella?
Neuvostoliitto ei surastaan sotinut Suomea vastaan Talvisodassa koska Otto-Ville Kuusisen hallitus oli asiaa auttamassa sanoi Moskovan trolli.
Bäckmanilla taitaa vieläkin olla maahantulokielto Eestiin.
Ei miehittänyt, vaan sotilaat olivat siellä samalla tavalla virolaisten hyväksyminä kuten Nato-joukot nykyään. Virolla itselläänhän ei ollut oikein minkäänlaisia puolustusvoimia tuohon(kaan) aikaan.
Nykyään Viro on NATOn jäsen eli sotilaallista voimaan on takana muutama kymmenen kertaa enemmän kuin Suomella.
Suomenkin olisi pitänyt liittyä Neuvostoliittoon samoihin aikoihin niin olisi saatu turvaa Suomen asukkaille. Jostain syystä sitä ei Suomessa tajuttu.
Moskovan trolli se kaakattaa, ei saa rauhassa maatakaan.
On ja nykyään Viroon.
Kantosiipialuksen kantimia on kahta mallia, joista toiset kelluu (surface-piercing) ja toiset kulkee upoksissa (fully submerged). Uppeluksissa kulkevia siipiä käyttävät alukset eivät ole niin arkoja aallokolle ja kyyti on niissä tasaisempaa.
Kantosiipialuksilla oli pitkä historia Tallinna - Helsinki liikenteessä.
Ensimmäiset matkat tehtiin kahdella Helta varustamon aluksella 1990.
1991 Inreko varustamo toi liikenteeseen kolmannen kantosiipialuksen. Tuolloin oli käytössä myös reitti Tallinna - Kotka.
Loppuvuodesta -91 alukset siirtyivät Estonian New Line nimisen yhtiön käyttöön.
Tämän alkuperäisen Estonian New Linen alukset ajoivat Linnahallin satamaan.
Yhtiö meni kimppaan Tallinkin kanssa 1993 ja sen alukset siirtyivät Tallinkille.
Yhtiön suomalaiset osakkaat ja työntekijät ottivat kuitenkin uudestaan nimen käyttöön ja
vuokrasivat kesällä 1994 Norjasta uudelle yhtiölle kaksi ilmatyyny-/ katamaraanialusta, joilla ajettiin Tallinnan Piritan satamaan.
Tämä uusi yhtiö lopetti toimintansa loppuvuodesta 1994.
Tallink Express ja myöhemmin Linda Line ajoivat kantosiipialuksilla aina vuoteen 2007 saakka.
Tuo lysti loppui, koska se ei ollut oikein kannattavaa tuuliolosuhteista johtuvista monista peruutuksista.
Sama koski myöhemmin kehiin tulleita katamaraaneja eikä niitä ollut myöskään mahdollista käyttää talvella.
Sortavalasta taitaa vieläkin liikennöidä kantosiipialus Valamoon.
Mutta ei Heinäveden "Valamoon".
Heinävedellä ei ole eikä ole koskaan ollut Valamoa.
On siellä luostari jota kutsutaan Valamon luostariksi. Alkuun sen nimi oli Uusi Valamo.
Eli Heinävedellä ei koskaan ole ollut Valamoa eikä Helsinkiä.
Wikipedia ei ole kanssasi aivan samaa mieltä:
Valamon Kristuksen kirkastumisen luostari (Uusi-Valamo) on Suomen ortodoksisen kirkon luostari Heinävedellä Pohjois-Karjalassa. Luostari jatkaa aiemmin Laatokan Valamon saaristossa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella toimineen Valamon luostarin perinnettä kun tämä toisen maailmansodan aikana evakuoitiin Suomen nykyiselle alueelle.
Hakusana Googlessa "Heinävesi"
Toinenmielipide:
Valamon munkkiluostari on ortodoksisen uskonelämän ja kulttuurin elävä keskus. Luonnonkauniilla Heinävedellä sijaitseva luostari ottaa vieraita vastaan ympäri vuoden. Nykypäivän ihmiselle luostarin levollinen ilmapiiri ja ympäröivä luonto tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden rauhoittumiseen kaukana kaikesta kiireestä. Lämpimästi tervetuloa!
https://valamo.fi/
Harmi että Kaspian merihirviö on tuhoutunut. Se kulki parhaimmillaan 350 solmua, ja polttoainetta säästellessäkin 230 solmun vauhtia. Kyytiin mahtui 50 matkustajaa.
Mahtaakohan piirrustukset olla tallessa, jos tekisi uuden?
Sähkökäyttöinen vaihtoehto on suunnitteilla. https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/38fc3e78-00f0-4a6f-b940-74ee03374fce
Heh heh.
On aina ilo lukea tarkoin harkittu kommentti.
Millainen täksi, entä ravintolamaailma, baarit, muut aktiviteetit ja entäs hytit. Onko spa?
Nuo kaikki pitää löytyä risteilyltä.
Merihirviön prototyyppi on tuhoutunut, mutta itse hirviö, ekranoplaani MD-160, on museoituna Derbentin kaupungissa. Solmuina ilmoitettuna huippunopeus oli 300 ja matkanopeus 240, maileina 340 ja 280, kilometreinä 550 ja 450.
Rakennettiin sota-alukseksi ja miehistönä oli 15 henkeä. Kulki ilmassa n.4 metriä meren pinnan yläpuolella. Aseistuksena neljä tykkiä ja kuusi ohjuslaukaisinta.
Ei risteilyillä mitään täksiä ole. Sellaisia on vain autolautoilla, eli losseilla.
Mitä matkailua: "Rakennettiin sota-alukseksi "?
Kiitos myönteisestä palautteesta. Onhan täällä joitain tolkun ihmisiäkin. Hyvää päivän jatkoa.
Heh heh.
Sotaretketkin ovat matkailua, tosin vähän rankempia reissuja. Esimerkiksi Operaatio Neptunus oli melkoista laivamatkailua. Yhteensä vajaat miljoona solttua risteili kanaalin yli. Titanicin sisaralus taisi toimia siihen aikaan sairaalalaivana.
Änkyrällä lievästi sanottuna tautinen näkemys matkailusta.
B-luokan hytti on eräänlainen kanakoppi. Parempaankaan ei riitä Kela-avustukset.
Sinähän sen niin hyvin tiedät ja tunnet.
Noin voi ajatella vain sellainen, joka ei eläessään ole koskaan ollut risteilyllä.
Niin tunnut tietävän, vaikket koskaan ole laivaa nähnytkään.
Kantosiipialukset kun eivät oikein istu matkailuun. Ne ovat vain paikasta toiseen liikkumista, eivät risteilyä tai laivamatkailua.
Mitä eroa on risteilyllä ja laivamatkailulla?
Jos et moista tiedä, etpä tiedä matkailusta mitään.
En tiedä mitä eroa on, jos kerran kantosiipialuksella tehty matka ei ole laivamatka.
Tähän saakka ole pitänyt laivalla - alustyypistä riippumatta - tehtyä matkaa laivamatkana, mutta näköjään jonkun fiksun mukaan niin ei ole, mutta fiksuus ei riitä kuitenkaan selittämään mikä on risteilyn ja laivamatkan ero.
Laivamatka ja foorumin aiheen mukainen laivamatkailu ovat täysin eri asioita.
Mutta kun änkyräpennun vanhemmilla ei ole ollut varaa matkustella, ei änkyräkään mitään matkailusta tiedä.
Neuvostoliittolaisen kantosiipialus Tsiklonin törmättyä suomalaiseen moottoriveneeseen Kotkan edustalla kesäkuussa 1991 sen koommin ei oikeastaan yhtään itänaapurin kantosiipiyrittäjää ole itäisellä Suomenlahdella näkynyt - ONNEKSEMME SIIS 30 VUOTEEN!!! Eikä ole väliksikään.
Muutama hassu katamaraanikokeilija on käynyt - mutta vain käynyt. Onneksemme.
Tuossa ihmishenkiä vaatineessa törmäyksessä tuomittiin merioikeudessa kantosiipialuksen neuvostoliittolainen päällikkö.
Estonian upotessa n. 850 ihmistä hukkui 1994. Siitä huolimatta Suomenlahdella kulkee matkustajalaivoja joka päivä. Miksi?
Mitä eroa on laivamatkalla ja foorumin aiheisen mukaisella laivamatkailulla?
Miten molemmat eroavat sitten risteilyistä?
Varattomista änkyrävanhemmistasi keskustelu ei kuulu tälle palstalle, vaan perhefoorumille.
Ah, osui ja upposi.
Tuo Tsiklon oli muuten virolaisen yhtiön, Inrekon markkinointinimellä Festa, omistuksessa ollut kantosiipi. Suomen sisävesillä, Keiteleellä, Päijänteellä ja Vesijärvellä oli liikenteessä muutama kantosiipialus. Ensimmäinen, Tehi, aloitti jo 1962 ja ajoi vuoteen 1983 saakka. Viimeinen eli Suviexpress liikennöi ainakin vielä 2017 Pielisellä.
Osui näköjään, kun änkyrä ei osannut vastata esitettyyn kysymykseen. Esittää outoja teorioitaan palstan tarkoitukselle, muttei osaa niitä kysyttäessä perustella. Alkaa sen sijaan haukkua keskustelijota.
Tyypillinen palstahäirikkö, jolla ei ole muuta tekemistä kuin sotkea keskusteluja.
Seuraavaksi voit alkaa nostelemaan ylös ikivanhoja ketjuja.
Tänäkin kesänä on ollut liikenteessä. Olisin mennyt jos olisin tiennyt. Paatelan kanavan rannassa näin ensimmäistä kertaa toissapäivänä.
Tehi liikennöi Päijänteellä vielä 90-luvullakin ilman kantosiipiä ja Volvon moottori voimanlähteenä. Se jälkeen vielä jonkin aikaa Satakunnan Pyhäjärvellä.
Eiköhän ne sieltä kunhan ensin Eestin valloittavat !
Krasnaja
Vieläkö yhtään Komet-M -kantosiipialusta on aktiivikäytössä?
Toki, useitakin. Linkistä löytyy hieman kantosiipien historia ja nykypäivääkin. Suomennos on hieman ontuvaa, mutta eiköhän siitä saa selvää mitä tarkoitetaan.
https://flamenco.ru/fi/kometa-na-vozdushnyh-krylyah-podvodnye-krylya-privodyat-i-k-ryadu-nedostatkov/
Hangossa Konelalla oli tuollainen Volga-kantosiipivene. Yleensä kellui Itäsatamassa maalitehtaan puolella Esson laiturissa. Joskus kävi ajelulla ja silloin vene tietenkin täynnä - eihän venäläiset saaneet liikkua yksikseen. Täysi vene eli raskas kuorma - ei se mitenkään vauhdikkaasti veden päällä liihottanut. 4,5-metrinen lasikuituinen tuulilasivene 40 heppaisella perämoottorilla kulki vauhdikkaammin (kahden hengen kuormalla).