JOKU MYY KAPPONKADULTA

Oikotiellä yksi ilmoitus, rauhallinen-sanaa siinä ei kyllä mainita, puhutaan metsäisestä puistoalueesta.
Myydään ja vuokrataan siinä kuin muuallakin. Mutta kun Raisiossa on uudemmastakin asuntptuotannosta osakkeita myynnissä. On siellä kämppiä yritetty vuodenkin ajan saada myytyä.
Pelastava enkeli voi olla telakan ulkomaalaistyöläiset, asuntoja kun heille aina vaan tarvitaan. Tai sitten suku ostaa jollekin narkkarille kämpän . Pidetään suvussa.
Kapponkatu näyttää olevan Raision vihatuinta seutua. Lapsillekin oikea elämänkoulu, kesällä sitä voi istua kotitalon nurtsille katselemaan, mitä siellä naapuritalon pihalla tapahtuu. Ottamaan opiksi, se on kuin telkkaria katsoisi.
On siellä ollut vuokrattavanakin hajalle pistettyjä kämppiä, ilmoituksessa ei kuvia, vaan pelkkä pohjapiirros. Välittäjä ei vastannut yhteydenottoon, sitä ihmeteltiin kovasti, että onpas tyly. No näytössä sitten paljastui karu totuus. Enää ei ihmetelty välittäjän vastaamattomuutta.
Ihanko on Raision vihatuin alue?

Jos on liki sata vuotta sitten asunut Harlemissa, on luultavasti tätä nykyä vaihtanut jo hiippakuntaa.
Kapponkatu saattais kyllä elossa olevalle sopi, todennäköisesti liki satavuotiaana on umpikuuro eikä paljonkaan asuinympäristössään liiku. Toki jos lääkityksessä on esim vahvoja kipulääkkeitä uusia tuttavuuksia ja kavereita saattaa olla kylään pyrkimässä.
Jos ei ihan välttämättä halua elin- ja asuinympäristössään ilmiselvää mielisairautta nähdä, niin Kapponkadulle ei kannata tulla asumaan.

Pelastava enkeli.
Mutta on siellä kyllä niitä koston enkeleitäkin. Paikallinen alamaailma kamankäyttäjineen ja muine ex-linnakundeineen, sitä kulttuuria ei kannata lähteä katselemaan ja kokemaan. Mielisairaiden touhuja, mielisairas kostaa sellaistakin, mikä ei mielisairaan omaa elämää ole koskettanut. Hyvin oikeudentuntoisia ihmisiä.

Parin talon slummistatuksesta kertoo sekin, että niihin melko vahvasti liittyy alamaailman säännöt. Haistatetaan vitut - haistatetaan vitut - tavanomaisille asumisen säännöille, niille säännöille joita noudattamaan pyrkien taloissa vallitsee asumisrauha. Ei, näitä sääntöjä eivät jotkut tunne, he menevät ihan omien sääntöjensä mukaan. Ja tuohan on ihan helppoa, sillä kukapa sitä haluaa sekaantua sellaiseen joka ei suoranaisesti itseä koske, säästyy hankaluuksilta, kun antaa jengin touhuta vaan. Vaikka kuinka tietäisi, kuka tai ketkä sitä omien sääntöjensä mukaista touhua pyörittävät, niin ei, ei puututa. Häiriköintiä saa harrastaa niin kauan kuin ei itse joudu sen kohteeksi.
Alamaailman säännöt. Silloin kun niiden mukaisella touhulla alkaa olla asujaimistossa vahva edustus, niin kyllä silloin voi puhua slummista.
Haistatetaan vitut tavanomaisille järjestystä ylläpitäville säännöille.
Haistatetaan vitut milloin millekin.
Tilanteeseen tietysti vaikuttaa myös se, että jotkin talot ovat kauttakulkupaikkoja. Väliaikaisasukkaita. Helppo haistattaa vitut, kun ei kyseessä ole pysyvä koti. Haistatetaan vitut milloin millekin!