Tuleviin kuiviin kesiin on varauduttava. Tukia olisi suunnattava kastelulaitteiden hankintaan.
Kuivat kesät
Anonyymi
58877
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Kastelemisesta on vaivansa. Helpompaa on maksattaa kuivuudesta aiheutuvat vahingot veronmaksajilla.
Olisi järkevää vähentää kuivuudesta aiheutuneiden vahinkojen korvauksia ja tukea kastelulaitteiden hankinnan tukemista.
Jotta saat rehua lehmille? Mikä järki siinä olisi maidon kysynnän laskiessa.
Voiko tukijussi tehdä yhtään mitään ihan itse ilman veronmaksajilta saatavaa lisätukea?
Vai onko tosiaan niin, että ennenkuin tukijussi liikahtaa pirtistään pitää veronmaksajan maksaa lisätukea?
Kyllä yleensä ToukoJohanneksen kannattaa markillaan pyörähdellä, mutta nyt on paras pysyä vaa pirtisä tai pakarin puolella. Tulee vaan lisää tappiota, jos lähtee tuonne ulos rehkimään tällä kulurakenteella ja hintatasolla mikä nyt on.
Mitähän ne kastelulaitteet auttaa, jos ei ole vapaata vettä kilometrien säteellä? Monella ei ole, sillä ei pelkät laitteet kastele, tarvitaan myös paljon joki- tai järvivettä. Ei hehtaareittain peltoa voi vesijohtovedellä kastella, ei riitä vesi eikä paineet. Näilläkin sivuilla joku joskus ehdotti, että eikö voisi lietevaunuilla kastella peltoja, jos se talosta löytyy. Laskin silloin, että meidän peltoalan kertaalleen riittävästi kastelemiseen vesien hakuineen matkan päästä ym. menisi yhdeltä ihmiseltä useita kuukausia.
Pienestäkin vesimäärästä on toisinaan suuri apu
Niin on, milli vettä paikkaansa tekee 10 000 litraa per hehtaaari.
Niin ja millikin kastelee maata vain noin max sentin verran maasta riippuen. Eipä kovin kummoisesti auta kovinkaan monia kasveja.
Katsoppa Suomen karttaa. Näetkö siellä paljon sinistä? Mitä arvelet sen olevan?
Kastele niin suuri alue kuin pystyt. Jokaisesta vesitipasta on apua kuivuuteen.
Mitenhän+sen+millin+vettä+paikkaansa+levittäisi....kuivuus+ja+kuumuus+kun+on+yleensä+yhtäaikaa,+se+milli+haihtuu+ennenkuin+on+maahan+uponnut.+Minkään+sortin+hyötyä+jos+vedestä+haluaa,+tarve+on+kymmenissä+milleissä+kuivana+kesänä.+Ja+se+tarkoittaa+työtä,+aikaa+ja+vettä+jokaikiselle+laistille+PALJON.++Jos+säilörehualaa+on+vaikkapa+30ha+ja+siitä+saa+tällä+keinoin+kasteltua+3+ha,+sato+on+10%+tavoitellysta,+edelleen.+Sateella+on+paljon+laajempi+ja+paremmin+maahan+uppoava+vaikutus,+aina.
Juu, kuumalla säällä alle 10 mm kerta-annos on yhtä tyhjän kanssa.
10-20 mm annokset voi toimia, jos sen pystyy antamaan vähintään kerran viikossa. Maalajista ja kasvin vedentarpeesta riiipuen, tietysti. Oleellista on, että maata ei saa päästää kuivaksi missään vaiheessa, tai ensimmäinen 50 mm menee pelkkään kuivan maan kostuttamiseen.
Millim vettä päivässä ylimääräistä vettä riittää hyvin.
Laita kerralla enemmän vettä. Järkeä saa käyttää. Kastelulla kyllä päästään pahimman kuivuuden ylitse.
Milli vettä päivässä ei tunnu missään lämpimällä ja kuivalla säällä, se haihtuu ennen kuin ehtii vaikuttaa mitään.
Kostealla ja viileällä säällä jokainen ylimääräinen milli on toki liikaa.
Kastele illalla, jos satoasi ajattelet.
Ankaraa selitystä
Aloita kastelu aikaisemmin
Aloita kastelu ajoissa. Älä päästä peltojasi rutikuiviksi.
Useimpina kesinä on ollut liian märkää.
Pari viimeistä kesää?
Jos on märkää, ei silloin kastella. Ymmärrätkö?
”Pinta- ja pohjaveden ottamisesta on tehtävä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus), jos ottomäärä on yli 100 m3/vrk.
Kiinteistökohtainen vedenotto omalta vesi- tai maa-alueelta vaatii aluehallintoviraston luvan, jos sillä on vaikutusta vesilaissa mainittuun yleiseen etuun.
Kasteluveden otto aiheuttaa kuivakausien aikana vedenkäyttäjien välille usein ristiriitoja, koska vettä ei aina riitä tasapuolisesti kaikille tarvitsijoille. Liian runsaasta vedenotosta saattaa olla haittavaikutuksia myös vesistön ekologialle ja virkistyskäyttäjille.”
https://www.ymparisto.fi/fi-fi/vesi/vesien_kaytto/Vesihuolto/Vedenoton_ilmoitukset_ja_luvat
Monenlaista harmia tulee, mutta sato pelastuu. Voi-voi sentään.
Veden lisäksi tarvitaan myös energiaa. Sähköä tai polttoöljyä.
Sähkön vetäminen joka pellonlaitaan ei ole ihan helppoa, joten kavennetaan vaihtoehdot polttoöljyyn.
Lisäksi tarvitaan iso kasa rahaa viljelijän kassaan, jolla tämän kaiken voisi maksaa. Nuo rahat pitää saada joko kuluttajan kukkarosta tai valtiolta - eli kuluttajan kukkarosta.
En näe näissä kohdissa mitään ongelmaa, mikä ei oiisi ratkaistavissa.
Ongelma on helppo raha, jos kuivuus aiheuttaa menetyksiä
Mitä tarkoitat?
Juu, ei tule mitään 😅
Kehitettyjä ongelmia.
Törsän hömppäheinää varten? Kalliiksi tuloo.
”Viherryttämisen+tavoitteet
Viljelijöille+maksetaan+viherryttämistukea+siitä,+että+he+käyttävät+viljelymenetelmiä,+jotka+auttavat+ympäristö-+ja+ilmastotavoitteiden+saavuttamisessa.+EU+palkitsee+viljelijöitä+viherryttämistuella+siitä,+että+he+säilyttävät+luonnonvaroja+ja+tarjoavat+julkisia+hyödykkeitä,+joista+kaikki+hyötyvät+ja+joita+ei+oteta+huomioon+markkinahinnoissa.
EU-maiden+täytyy+osoittaa+30+%+tulotuestaan+viherryttämiseen.
Seuraamukset+viherryttämisvaatimusten+laiminlyönnistä
Viljelijät,+jotka+eivät+noudata+viherryttämisvaatimuksia,+saavat+vähemmän+rahaa.+Vähennyksen+suuruus+riippuu+siitä,+kuinka+monta+hehtaaria+ei+täytä+viherryttämisvaatimusta,+ja+siitä,+millaisesta+vaatimuksesta+on+kyse.”
https://ec.europa.eu/info/food-farming-fisheries/key-policies/common-agricultural-policy/income-support/greening_fi
Että EU ei salli kastelua, niinkö?
EU sallii kastelun mutta suomen pelloista pieni osa on niin lähellä vesistöjä että niiden kastelu olisi kannattavaa.
Tuo vastaus oli tuohon hömppäheinajuttuun .
Jos kotimaista ruokaa halutaan, on peltoja opeteltava kastelemaan, kannattavaa tai ei.
Vanha konsti, säätö salaojitus kannattais ottaa käyttöön missä vain maaston puolesta mahdollista. Salaojissa piretään vesi korkealla kasvukauden aikans ja lasketaa vetet pois ennen sadonkorjuuta.
Kyllä sitä vettä pitää tulla kevään jälkeen lisää, ei se keväällä oleva salaojissa ollut vesi koko kesää riitä.
Sitä tulee lisää, varsinkin jos kastellaan. Kaikesta lisävedestä kuivana kesänä on apua, turhaa väittää muuta.
Kastelu ei auta, vettäkään ei ole ja sähköjä pitäisi vetää ei tule mitään. 🤔
Täytyy alkaa etsiä hommia 11/12
Ei tarvitse niin kauan, kuin kato korvataan verovaroista
Nyt on sitte jo kiirus etsiä hommia, koska katokorvauksia ei oo maksettu enää moneen vuoteen. Ottaakaa cityTörsät vähä selvää saioista ennenku huutelette perättömiä.
Että rahan nimikettä on mulkattu? Sehän muuttaa asian täysin. 😁
Minkä nimisiä ne tuhannet miljoonat eurot nykyään ovat?
Hinnan alennus korvauksia.
Ei katoa ole korvattu vuosikymmeniin verovaroista. Ei yhtään mistään varoista.
Kasteluvedessä ei ole ravinteita.
Nyt ovat hinnat nousemassa rajusti, korvaukset ja tuet voidaan poistaa. Maatalous tervehtyy.
Joskus sanottiin, että kastelulla saatu sadonlisäys vastaa pumpun pyörittämiseen käytetyn löpön hintaa. Vesi traktoripumpulla joesta tai järvestä.
Entä kun vijaa tarvitaan? Syödäänkö pettuleipää?
Kastelu kannattaa, jos se laitetaan kannattamaan.
Kastelu kannattaa, jos se laitetaan kannattamaan.
Halvan rehuviljan kastelu ei kannata, ja juuri muuta ei täällä viljellä. Siinä meidän huoltovarmuus.
Siinäpä se, miksi ei kastella.
Juurihan tässä ketjussa on se kerrottu monelta kantilta, miksi ei kastella. Aloita alusta lukea, miksi ei. Tiivistäen. Vesi, raha, aika puuttuu toteuttamiseen useimmilla.
”Halvan rehuviljan kastelu ei kannata, ja juuri muuta ei täällä viljellä. ”
”Rehuohra ja -kaura maksavat Suomessa jo pitkälti yli 300 euroa tonnilta, mikä on tuplahinta vuoden takaiseen verrattuna.
Viljapula ei välttämättä hellitä hetkeen. Ukrainaan hyökännyt Venäjä on asettanut vastapakotteita muun muassa lannoiteviennille. Läntinen Eurooppa kipuilee nyt lannoitepulan ja ennätyksellisen kalliiden lannoitteiden kurimuksessa.”
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/a8f415be-71b3-55ce-922e-aec14e21a446
”Tärkeimmän rehuviljan puute tuo vaikeuksia kotieläintiloille, jotka joutuvat rehupulan takia hankkimaan kallista ostoviljaa.
Vehnäsato, alle 700 miljoonaa kiloa, vastaa vuosittaista käyttöämme. Vehnää päätyy viljoista eniten ruokapöytiimme.”
https://aamuset.fi/artikkeli/5573204
Viljan hintoja huhtikuu 2022
Venhä 285-315 €/tonni
Rehuvehnå 295-300€/tonni
Ohra 295-300€/tonni
Kaura 287-300€/tonni
Rius 215-240€/tonni
https://www.vyr.fi/fin/markkinatietoa/kotimaan-hinnat/
Ei näytä olevan eroa rehuviljan ja leipäviljan hinnoissa.