Jos ajetaan muuttajalla oikosulkumoottoria ylihertseillä, induktanssi kasvaa, virta tippuu ja momentti tippuu. Sitten kun aletaan nostamaan jännitettä virran säilyttämiseksi, joutuu moottorin eristeet koville.
Muta entäpä jos otetaan 230/400V oikosulkumoottori ja laitetaan se kolmiossa taajuusmuuttajaan. Moottorilla on tietty nimellisvirta joka silloin toteutuu 230V jännitteellä 50hz käytössä. Kun taajuutta halutaan nostaa pitäen virta vakiona, muuttajassa on varaa nostaa 400V asti, samoin kun moottorilla on leimattua jännitekestoisuutta.
Mitä haittoja tästä voisi olla?
Muta entäpä jos otetaan 230/400V oikosulkumoottori ja laitetaan se kolmiossa taajuusmuuttajaan. Moottorilla on tietty nimellisvirta joka silloin toteutuu 230V jännitteellä 50hz käytössä. Kun taajuutta halutaan nostaa pitäen virta vakiona, muuttajassa on varaa nostaa 400V asti, samoin kun moottorilla on leimattua jännitekestoisuutta.
Mitä haittoja tästä voisi olla?
Vastaukset 43
Vanhimmat
Oikosulkumoottorin induktansseihin ei taajuudet vaikuta yhtään mitään.
Olet ihan oikeassa. Huomasin itsekin virheeni. Induktanssiin ei mutta reaktanssiin kyllä.
Tai itseasiassa nyt kun asiaa tarkemmin pohdin niin kyllähän induktanssikin muuttuu staattorilla sen mukaan paljonko moottorissa on jättämää. Kiinteän käämin induktanssiin ei voi vaikuttaa, vaan se on ominaisuus, mutta taajuuden muuttaminen muuttaa moottorin jättämää ja jättämä vaikuttaa staattorin, eli moottorin induktanssiin.
Moottorin nimellisjännite ei kerro käämien jännitekestoisuudesta yhtään mitään.
Mitä tarkoitat tuolla? Mikä sitten kertoo? Eristysvastusmittaukset kuormittaa aina moottorin eristeitä ja jos moottori on kostea, voi tulla ongelmiakin.
Itse näen sen juuri niin että sen verran valmistaja on se mitoittanut kestämään suht varmasti elinkaarensa ajan ja takuukorjausten määrä pysyy riittävän matalalla. Jännitteen ylittäminen voi hyvinkin lisätä vikaantumisen mahdollisuutta, ainakin jos tarkastellaan suurempia määriä moottoreita, joita on kuormitettu samalla tavalla yli arvokilven lukemien.
Eristeille on olemassa määrittely mitä niitten pitäs kestää. Ennen eristysvastusmittareita käytettiin koejännite jolla eristeet testattiin. Sitä soveltanut töissä. Käytössä vanha AVO:n valmistama koestuslaite. Vaikka moottorit on yritetty suojata, niin joskus ne "hörpää" vettä sisään. Aina se ei ole edes vettä vaan sisältää muita mielenkiintoisia aineita kuten: etikka, suola, jne. Siinä vahdokas paikalleen ja potilas pesuun. Kuivauksen jälkeen pitänyt sellaista testeristä 3kV (50hz) minuutin ajan käämin ja rungon välillä. Testerissä on säädettävä vuotovirtaraja ja läpilyönti katkaisu. Jos OK sitten vain tarkistamaan tyhjäkäynti virrat. Jos OK niin vaihdokkaaksi takasi hyllyyn.
Kuuma moottori hörppää vettä yllättävän helposti jos pestään esimerkiksi kylmällä vedellä. Siinä yhteydessä on niitä pestäviä aineosia joten sisälle menevä ei ole pelkkää vettä. Eristeet ovat siis tehty kestämään aika reippaita jännitteitä ettei siitä tarvitse kantaa suurempaa huolta. Se on vähän moottorikohtainen kuinka paljon moottoria voi "ylikellottaa". Kohtuulliseti niitä pystyy kaikkia, onhan monessa moottorissa ilmoitettu myös 60Hz arvot.
Käytännössä koettu: ajettu ilman jännite korotuksia 80Hz taajuudella. Olleet ehkä sen verran "ylimitoitettuja" ettei moottorille tarkoitetut virrat ylittyneet. Tuokin oli tilanne kun mekaaninen säädettävävaihteisto "levis" ja uudella pitkä toimitusaika. Paikalle hyllyssä olevasta kalustosta "hilutkasaan" ja taajari perään. Vanha korjatiin, mutta vaihdettiin takasi vasta liinjamuutoksen yhteysessä (n. 5viikoa kahdessa vuorossa).
Kyllähän noille moottoreille tehdään kuivana/uunitettuna kilovolttien mittauksia; maata vasten, käämien väliltä ja toistoaaltomittaus. Ja juurikin testit kestävät sekunneista minuutteihin. Normaalissa käytössä moottorin pitäisi kestää vuosista vuosikymmeniin laakereita vaihtamalla!
Sama kun pöljät amikset lastuttavat autojaan ja väittävät ettei siitä aiheudu mitään haittaa, kun toisessa mallissa on sama moottori, josta on myös otettu enemmän tehoja. Käyttöikä siinä lähtökohtaisesti aina laskee, jos niitä tehoja käytetään ja vastaavasti alaspäin lastuttamalla moottorin käyttöikä kasvaa kun tehot ei ole käytettävissä.
Tietämättä tarkasti käämilangan tyyppiä ja millaiset eristeet naparaudan ympärillä on, paras tieto on tuo arvokilvessä ilmoitettu jännite. Sillä se moottori on ainakin mitoitettu kestämään pitkän elinkaaren.
"Käytännössä koettu: ajettu ilman jännite korotuksia 80Hz taajuudella. Olleet ehkä sen verran "ylimitoitettuja" ettei moottorille tarkoitetut virrat ylittyneet."
Lähtökohtaisesti moottori ei ota suurempaa virtaa 80hz käytössä, se ottaa pienemmän virran. Kierrosnopeus kasvaa, vääntö tippuu, teho abaut vakio. Saman saa aikaan pelkällä välitykselläkin.
Jotta saat 80 herzillä virran pysymään samassa lukemassa kuin 50hz, pitää nostaa jännitettä ja se tässä koko aloituksessa oli ideana, vieläpä niin ettei leimattua jännitekestoisuutta ylitetä.
Moottoreissa käytetään yleismallisia urakuulalaakereita ja ne todennäköisesti kestävät valmistajan mukaan suurempiakin kierroslukuja. Nähäkseni vaaraksi jää ainoastaan, että häkkikäämitetty roottori leviää keskipakovoimasta, jos se on mitoitettu 50/60hz käytölle.
Kyllä se moottori otti 80Hz enemmän virtaa kuin 50Hz. Massavirta oli suurempi. Se ei vain ylittänyt käämille tarkoitettua virtaa. Se oli kuljettimessa joka nosti tuotetta reippaan parimetriä. Valittavana oli joukko kiinteitä välityksiä joista paketti oli tehtävä ja nekin vaihtoehdot rajallisia. Laskin tarpeen ja varmuudenvuoksi laitoin rajan 85Hz kohdalle, ettei joku vätipäistä linjamestareista käännä sinne mitäsattuu. Tuotteen mukaan se vaihteli päivittäin välillä 78-82 joten arvio tarpeesta osu kohalleen. Tuumasin siihen, vahinkoja sattuu.
Samaa häkkikäämiä käytetään näköjään erinapalukuisissa moottoreissa. Yhtä 2 napaista pyörittelin ihan irrallaan aina 200Hz saakka. silloin ei ollu mittareita kiinni, mutta mukisematta se tuntu kierrokset ottavan.
Niinkuin mainitsit. Moottorit ovat tarkoitettu toimimaan vuosia-vuosikymmeniä. Laakereita niihin joutuu vaihtamaan kun niille on laskettu jokin käyttöikä. Tuolla oli olosuhteen niin ankarat ettei laakereillakaan pääsyt kuin kolmevuotta parhaimillaan. Eikä ne oikeastaan kuluneet vaan ruostuivat väljiksi. Eikä tuolla ruostumisella ollut merkitystä kun vedentakia niitä joutu kumminkin aukomaan.
Juu kyllä se moottori voi ottaa enemmän virtaa vakiojännitteelläkin yliherzeillä ajettaessa. Tehdään enemmän työtä ja kuluu enemmän sähköäkin. Silloin kyse on käsittääkseni siitä, että roottorin jättämä kasvaa suhteessa staattorinopeuteen. Mutta se, että virta voi olla suurempi kuin 50hz käytöllä, tarkoittaa että moottori ei tee töitä täydellä virralla 50hz nopeudessa, siksi siellä on kasvuvaraa.
Oikosulkumoottorin induktanssiin vaikuttaa sen kuorma, ääritapauksessa kun akseli on kokonaan jumissa, silloinkin virta voi olla liian suuri myös yli herzeillä ilman korotettua jännitettä.
Moottoria voi hyvinkin pyöritellä kuormittamattomana valtavalla ylitaajuudella. Moottorin momentti kuitenkin on pieni, eli ylitaajuudesta ei ole hyötyä, teho ei kasva. Saman lopputuloksen saa aikaan 50hz moottorilla ja välityksellä. Järkevä taajuusmuuttajakäyttö olisikin tehty välityksellä niin, että max nopeus esim 60hz ja siitä ainoastaan pienennetään nopeutta.
Jos on vähän isompi ja parempi oikosulkumoottori, siinä on usein laakerit joissa on rasvauskanavat valmiina. Siihen voi sitten laittaa nipan käsivoitelua varten tai automaattisen rasvausjärjestelmän (annostelija) joka määrätyin käyttötuntien välein työntää halutun määrän rasvaa tai öljyä laakereille.
Kotitarveinsinöörit täällä säätävät maapallon kierroslukua.
Tuo kytkentä ei ollut oma ideani, ikävä kyllä. Kuulin sen rautaiselta sähköalan ammattihenkilöltä suuren ylhäisyytensä ja monopoliasemansa siivittämänä.
Oikosulkumoottorit menee yleensä paikalliskäyttöön ja silloin sen koolla ei ole suurta merkitystä. Miksi siis ei suoraan laittaisi isomman ja tehokkaamman moottorin, niin saa aivan saman lopputuloksen.
Tämä 230V kolmiopatentti kuitenkin antaa pienemmästä moottorista enemmän tehoa kierrosnopeutena, enkä näe siitä haittaa paitsi laakerit ehkä kuluu vähän enemmän ja roottoriin vaikuttaa suurempi keskipakovoima.
Siis tähti- ja kolmikytkennän erostako tässä nyt ajatusten tonavat vääntää?
Tehoa nostettaessa saattaa tulla yllättävä ylläri vastaan - roottorin jäähdytys. Tämä on mainittu sähköautojen kohdalla oikosulkumoottorien maksimitehoa rajoittavana tekijänä.
Väliäkö tuolla, maapallokin saattaa räjähtää ihan milloin vain. Koskaan ei tiedä kumpi poksahtaa ensin.
Ei niinkään tähti- ja kolmiokytkentöjen eroista koska molemmat kytkennät ovat aivan yhtä hyviä. Kytkentähän riippuu käytettävästä jännitteestä ja siitä mille jännitteille kyseinen moottori on päätetty käämiä.
Ideana oli helppo tapa normaalia taajuusmuuttajaa ja sähköverkkoa käyttänen nostaa jännitettä siinä vaiheessa, kun moottori menisi normaalikytkennällä kentänheikennysalueelle.
Tuo roottorin jäähdytys voi olla mielenkiintoinen ongelma. En osaa nyt pähkäillä kuinka paljon se kuumenee enemmän vakiomomentilla ajettaessa yliherzeillä. Akselillahan on jokin puhallin joka pyörii kierrosluvun mukaan mutta muuten roottori on aika tiivis rautamöykky.
Ilmavirta kasvaa pyörimisnopeuden neliössä joten sitä paremmin moottori jäähtyy mitä lujempaa se pyörii.
Jos moottoria käytetään paljon alle nimellisnopeuden, niin saattaa erillinen tuuletin olla tarpeen.
Se puhallin jäähdyttää vain moottorin kuorta = käämitystä.
Olet väärässä.
Jos moottorin kuori on viileämpi, roottorista lämpö siirtyy paremmin moottorikuoreen, koska lämpötilaero kasvaa.
Toinen asia sitten on, että roottorista lämpö johtuu joka tapauksessa erittäin huonosti moottorikuoreen, eli jos roottorin lämpökuorma kasva vähänkin, moottorikuoren lämpötilaa pitää saada todennäköisesti laskettua suhteessa paljon enemmän, jotta roottorin lämpötila pysyisi muuttumattomana.
Juuri näin eli on väärin väittää etteikö ulkokuoren jäähdytys vaikuttaisi kuitenkin myös roottoriin
Lisäksi on huomattava että roottorin päissä on tuuletin siivet jotka kierrättää sisäisesti ilmaa moottorin päädyissä.
Roottorin siivet toimivat nerokkaasti myös jäädytysprofiilina joka johtaa lämpöä ulos roottorista.
Muovi on tunnetusti hyvä lämmönjohde....
Sisäisesti ilmaa? Niin, onhan moottorin kuoressa yleensä jäähdytysrivat ja päädyssä muovivispilän ympärillä metallinen suoja, mikä kääntää propellin tuottaman ilmavirtauksen näihin ripoihin päin.
On taas tosi tietäjät vauhdissa ;-D
Joko ne tekee roottorin häkkikäämityksiä muovista! 😂
Kannattaisi ensin tutustua kolmivaihemoottorin rakenteeseen, että voi uskottavasti osallistua keskusteluun.
Tuo idea kannattaisi myydä strömbergille.
Sinua voisi sitten kutsua tosi ymmärtäjäksi...
Ei ole häävi tuo trollin virkakaan, pitäisi ymmärtää mistä keskustelevat. Väistämättä tulee lapsuksia aina, sitten muut tietävämmät pääsevät trollille irvailemaan.
Vastasin pellelle, joka selitti puhaltimen muovisen siipipyörän toimivan roottorin jäähdytyselementtinä.
Vahvaa osaamista teillä sähkötekniikan huippuammattilaisilla.
Vaikeaa on nettiviisaan järjenjuoksua ymmärtää. Esim mitä äidin kullannuppu tarkoittaa "sisäisellä jäähdytyksellä", kun puhutaan oikosulkumoottorien jäähdytyspuhaltimesta. Älypää on ehkä havainnut, että lämpöä siirtyy moottorin sisältä ulkopintaan johtumalla = sisäinen jäähdytys?
Ei sieltä sisältä mitään lämpöä siirry. Roottori kerää kaiken lämmön itseensä ja kun moottoria on riittävävä kauan käytettyn niin lämpötila on riittävän suuri niin sitten moottorista tulee savu tai sitten se räjähtää.
Tuo on kyllä pienellä kirjoitettu moottorin käyttöohjeisiin.
Ja höpön höpöt taas kerran.
Kyllä tuolla tietämyksellä kannattaisi pysyä ihan hiljaa.
Moukka, he ovat "sähköalan ammattihenkilöitä"! Suurin haaveensa onnistua saavuttamaan elämänsä aikana S2 sähköpätevyys ja osata SFS6002 ulkoa kannesta kanteen, silloin ovat mielestänsä kivunneet ravintoketjun korkeimmalle huipulle, mutta pelkällä ammattikoulullakin kelpaa paukutella.
No onpa outo tyyppi kun haluaa opetella ulkoa työturvallisuusstandardin. Jos päteä haluaa, niin sähköasennusstandardi pikemminkin tulisi opetetella.
He hee, en yhtään ihmettele että trollille se on täällä vaikeaa. Kannattaisko siirtyä takaisin niille omille alueille?
Samaa roskaa sen 6000 kanssa ja sitten on vielä sisäjohtoasentajille se D1, tai ainakin oli joskus... Mulla taitaa olla duunissa tuo 60204-1 mitä olen joskus joutunut selailemaan.
Pointti nyt oli viitata kuinka kassalla nämä mmj:n vetäjät ovat, kun se päteminen on juurikin jonkun standardikirjan ja ylimielisen asenteen varassa. Ja tämä ilmiöhän on pelkästään suomalaisen koulutusjärjestelmän syytä. Kolme vuotta paukutetaan standardikirjasta, sähkön vaaroista ja sähkötöiden luvanvaraisuudesta. Itse kytkennöistä tai fysiikasta ei tarvitse ymmärtää tuon taivaallista, se ei ole niin oleellista, kuhan muistaa pitää lipun korkealla.
Ei sähkötyöt ole mitään luvanvaraisia.
Tämä onkin uutta, kerro tarkemmin.
Josko tästä vihdoin saisi taas riidan takaisin käyntiin. Yrittäkää hei nyt edes vähäsen.
Palstan hanipupu homppelitrolIi tarvitsee huomiotanne ja ilman riitelyänne joutuisi hän menemään nukkumaan saamatta tyydytystään. Nyt kaikki mukaan tyttydydy tyydyttämään troIlia.
Meillä ainakin on aina proput lentäneet kun joku on mennyt oikosulkuun. Talon sähkömieskään ei ymmärtänyt missä vika.
Sama kokemus. Saataisiinkohan tällä aktivoinnillamme riita taas käyntiin, please?
Talon mies... Melkein samaa luokkaa kuin kysyisit asiaa joltain sähkäriltä.. Harvemmin osaavat muuta kuin nollata itseään.