Sitä vaan että olen päättänyt aloittaa purjehduksen. Mikä olisi sopiva ensivene?
Minkä kokoinen olisi sopiva ensivene?
Anonyymi
37906
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Paras hinta-laatusuhde on noin kymppimetrisissä. Voit arkuuttasi ostaa pienemmän mutta perhe ei tule enää toisena kesänä mukaan, kolmantena et jaksa itsekään mennä.
Joo, kannatta vähän tutustua niihin keppeihin ensin ja hankkia vaikka kartta tai plotteri. Liikkeeseenlähtö koneella sitten, purjeella ei kannata yrittää.
Jos haluaa oppia purjehtimaan, niin pitää purjehtia ja unohtaa moottorin käyttö kokonaan. Näin se vaan on.
Joo, tuon strategian kyllä huomaa, kun pursipoika on avuton koneen käytössä ja ymmärryksessä miten voisi käyttää voimalinjaa hyväkseen, mutta eivät ymmärrä, kuin rättiensä trimmausta.
Pienin jossa arvelet viettäväsi aikaa tyytyväisenä aiotulla miehistökokoonpanolla. Ennen vanhaan 5-henkinen perhe eleli tyytyväisenä viikkoja 25-jalkaisessa veneessä, nykyisin siihen mahtuu korkeintaan pariskunta.
Riippuu paljon siitä kuinka monta henkilöä pitää veneeseen mahtua mukavasti ja millaisia odotuksia sinulla purjehduksen suhteen. Itselle ensimmäinen purjevene oli 11m C/R- paatti, jossa oli reilusti purjetta ja 6 tonnia painoa. Vaati malttia ja varovaisuutta, mutta hyvin opittiin veneen ja purjeiden käsittely. Vauhtiakin saatiin alkukuukausien jälkeen hienosti. Valitsin itse veneen, jossa on riittävät tilat ja jonka purjehdusominaisuudet riittävät taitojen kehittyessä. Ei ole kaduttanut.
Tuolla voisi olla sinulle sopiva ensivene ja nyt vielä sopivaan hintaan.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009021123.html
Ostaistko itse uponneen ja rantakiviin hakkautuneen veneen ensi veneeksesi? Oletko tyhmä?
Aloitus on selvästikin syntynyt tuon linkatun tapauksen kirvoittamana ilman minkäänlaista oikeaa aietta aloittaa purjehdus. Et taida olla ruudinkeksijä.
Jolla...onks ne 3 metrisiä?
Yhtä hyvä kysymys kuin "mikä olisi minulle sopiva takki".
Riippuu ihan täysin tarpeistasi ja haluistasi. Jos haluat oppia mahdollisimman hyvin purjehtimaan eikä mitään muita rajoitteita ole, niin joku isopurjeella, keulapurjeella ja spinaakkerilla varustettu kevytvene opettaa tehokkaimmin. Jos taas mukana kulkee 6-henkinen perhe ja kolme koiraa, niin sopiva vene on jo kovin erilainen. Purjehduksen voi aloittaa kyllä ihan millä tahansa veneellä.
H-vene tai skippi 650
Aloitetaan siitä, että mitä tarkoitat "purjehduksella"? Sana kun kattaa niin monenlaista, optimistijollalla rannan lähellä leikkivistä pennuista maapalloa vuosikausia kiertäviin perheisiin.
Luulen myös että tuo haaksirikkouutinen on saanut jonkun tekemään tällaisen aloituksen. Ja kyllähän osa tuntuu edelleen olevan sitä mieltä että uiva olohuone on passeli aloittajalle. Minä olen aina kannustanut aloittamaan jollalla tai ainakin hyvin pienellä veneellä. Sitä perhettä ei kannata ottaa mukaan ennenkuin opettelee. Sanomattakin selvää että navigointitaidot ja muutama solmu pitää olla hanskassa ennenkuin löhdet edes sillä jollalla. Hanki laivurin tutkinto ja opi vielä miltä ne tolpat näyttää.
Jolla ei ole aikuisen vene. Ehdottomasti kannattaa hankkia heti kättelyssä senkokoinen, että perhe mahtuu mukaan. Jos mitään kokemusta ei ole, niin etsii jonkun osaavamman mukaan auttamaan parilla ensimmäisellä reissulla tai käy jonkin purjehduskurssin (1-2 viikonloppua).
Tutkinnot ovat turhia, saaristokurssin kirjan kun lukee, siinä on tarvittava perustieto säännöistä. Solmut ovat perinneintoilijoita varten.
MUTTA: karttaa on syytä osata lukea. Vaan ei tässäkään tarvitse liioitella, jos osaa suunnistaa paperikartan avulla kuivalla maalla, niin kyllä se merelläkin sujuu.
Ai ei vai? Selitä se näille engelsmanneille, joilla on pitkän linjan perinteet jollailussa. Bonuksena jollan omistaja voi unohtaa ruuhkaiset satamat ja satamamaksut.
https://www.dinghycruising.org.uk/
Engelsmannit edustavat Royal Navyn perinteitä: rommi, piiskaus ja sodomia.
Minimi 50 jalkaa, mieluummin 60.
Muista hankkia myös purjehduskengät ja vaalea huppari jonka heität huolettomasti hartiollesi. Lisäksi kannatta opetella hieman neitimäinen puhetyyli.
Näin et erotu porukasta.
Ja suomenkilen sekaan ruotsikielen sanoja, tai vielä parempi jos puhut täysin ruotsia
Sen sanelee 1) rahapussi 2) vesialue jossa kuljet ja 3) miehistön määrä
Ensin+pitää+määrittää+miten+meinaat+purjehtia.+Päiväretkiä+pienellä+(1-3)+miehistöllä,+useamman+päivän+saaristoseikkailuja+koko+perheen+voimin+vai+jotain+muuta.+
Sen verran tuota kommentoisin noista pidemmistä lomapurjehduksista, että kaikki mainitsemasti "saaristoseikkailuihin" sopivat ja niiden kaltaiset ovat kyllä täysin riittäviä koko Itämeren alueelle.
Joe 17 niissä asui nykyjuppien vanhemmat (4-5h)perheineen 70 luvulla.
Sitten jos ostat motoriveneen niin Terhi 600 on hyvä.
Liian pientä ei kannata ensiveneeksi hankkia. Minusta 27ft on minimi. Etenkin jos olet perheellinen, niin 30-40ft. Sen kokoinen on helppo käsitellä tarvittaessa yksinkin ja perheelle on tilaa.
Paras on kun ei heti alkuun hanki omaa venettä ollenkaan, vaan menee miehistöksi toisten kyytiin. Ellei se ole mahdollista, niin opettelee yksikseen perusteet vaikka laser jollalla tai jollain muulla suositulla pienellä kevyellä moottorittomalla veneellä jonka jälleenmyyntiarvo ei ihmeemmin kesässä muutu ellei sitä aja kivikkoon. Seuraavan on hyvä olla vielä sitä kokoluokkaa, että laiturimanöövereissä sitä siirtelee lihasvoiminkin, eli noin 24 - 30 jalkainen. Sen kun hallitsee voi siirtyä isompiin jos mieli tekee, ja varustelee sen vaikka minkälaisilla keulapotkureilla ja autopiloteilla kun perusteet on hallussa sen päivän varalle jolloin tekniikka pettää, ja sehän pettää jos harrastaa.
Jos on edes vähän tuntumaa uppoumaveneen käsittelystä koneajossa, niin se jollalla leikkiminen on ihan turhaa. Kyllä isommallakin oppii sen, mitä matkavveneilyssä on tarpeen.
No nyt oli ensiveneestä kyse. Jollalla leikkimisestä on hyötyä kaikille. Jollalla on vaarattomampaa sählätä ja oppii nopeammin kun uskaltaa kokeilla tyhmiä.
Uppoumarunkoinen moottorivene käyttäytyy aivan eri tavalla kuin purjevene purjein. Kaltaistesi takia saa joka kesä lukea uutisia konerikon takia merihätään joutuneista uusavuttomista purjehtijoista.
En ymmärrä miten purjeveneellä on mahdollista joutua merihätään moottoririkon takia.
Helppoa kun ei osaa purjehtia.
Yli 20 vuotta veneilyä takana, nyt jo 15 vuotta siitä purjeveneellä, ikinä en ole ollut alle 10-metrisessä purkkarissa. No problem. Totuus on, että "peruspurjehtiminen" on helppoa eikä vaadi paljoa opettelua. 80/20 -sääntö ja silleen.
Sitäpaitsi kevytvene käyttäytyy aivan eri tavalla kuin kölivene.
Ikinä en ole juonut maitoa, enkä juo!
Tuo "aloita pikkuveneellä" on ehkä järkevä neuvo sellaiselle, jonka tavoitteena on osallistua köliveneiden kisoihin ja jopa menestyä niissä. Tai sellaiselle, joka jostain masokistisesta syystä haluaa ostaa moottorittoman purjeveneen.
Mutta olet oikeassa siinä, että normaalia matkapurjehdusta ehkä perheenkin kanssa haikailevalle siinä ei ole mitään järkeä. Parempi neuvo on ostaa heti riittävän iso ja pyytää joku kokeneempi vähän neuvomaan ensireissulla (tai osallistua purjehduskurssille).
Mikä on riittävän iso ja mistä sen tietäisi etukäteen? Kavereilla on purjeveneitä 22-40 jalan välillä. Niillä pienemmilläkin reissuja tehdään perheen voimin. Sillä 22-jalkaisella purjehtivalla on selvästi paremmat tulot kuin 40-jalkaisen eli venekoon valinta ei ollut rahasta kiinni. Sama 22-jalkainen ollut heillä yli 20 v.
Moottorittoman hallinta on tärkeä taito sitä tilannetta varten, ettei moottori ole toimintakunnossa.
Kaikissa perheissä ei ole niin että kun isäpappa keksii harrastuksen, perhe seuraa mukana. Veisistkö perheesi purjehtimaan jos et osaa turvallisesti purjehtia?
Toisekseen, suostuuko perhe? Esimerkiksi meillä teinit vihaavat vesillä oloa eikä se rouvallekaan ole harraste numero yksi. Kesällä ollaan usein reissussa. Niin että ainakin minulle oli alusta asti selvää että harrastaminen tapahtuu perusmuodossaan yksin, perhe tai kaverit tulevat satunnaisesti mukaan.
Oli opeteltava yksin ja kokemattomana, toki kartat olivat jollain tavalla tulleet tutuksi sillä talven aikana käymälläni kurssilla. Luonnossa kaikki näytti ihan erilaiselta, jännitys oli kova vaikka ensimmäinen vene oli tosi pieni, lähes jolla.
Ja arvatkaa mitä, se ensimmäinen vene on hyvin riittänyt näihin päiviin asti. On mukavaa kun veneily on puoli-ilmaista ja huoletonta.