Koaksiaalikaapelin jännite koko matkalla on 0 V eli siellä ei ole jännitettä eikä kulje signaalia. Kaapelin molemmat päät ovat avoimia.
Koaksiaalikaapelin toiseen päähän kytketään ideaalinen yleismittari ohmialueella. Mitä mittari näyttää?
a) ääretöntä
b) 75 ohmia noin sekunnin ajan ja sitten ääretöntä
c) 75 ohmia noin kahden sekunnin ajan ja sitten ääretöntä
d) nollaa ohmia
e) jotain muuta?
Koaksiaalikaapelin toiseen päähän kytketään ideaalinen yleismittari ohmialueella. Mitä mittari näyttää?
a) ääretöntä
b) 75 ohmia noin sekunnin ajan ja sitten ääretöntä
c) 75 ohmia noin kahden sekunnin ajan ja sitten ääretöntä
d) nollaa ohmia
e) jotain muuta?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Tietenkin ääretöntä.
Millä perusteella? Eikös koaksiaalikaapelin "kondensaattorin" lataaminen vie virtaa? Koaksiaalikaapelin induktanssi taas rajoittaa kyseisen virran suuruutta.
Häviötön ei tarkoita, että ominaiskapasitanssi ja ominaisinduktanssi olisivat nolla.
Turha sieltä on mitään 75 ohmia odottaa tasajännitemittauksella. Vähän viisari heilahtaa kun johdon kapasitanssi latautuu.
Meinaatko että 200 000 km pitkä kondensaattori latautuu silmänräpäyksessä? :)
Usko jo, ei sieltä 75 ohmia näy.
HÄVIÖTÖN koaksiaalikaapeli?!
IDEAALINEN yleismittari?!
Haastatko sinä riitaa, vai mitä oikein meinaat?
Kotitehtävästä kysymys, mitäpä jos aloittaja lukisi sen oppikirjansa ja ratkoisi itse omat läksynsä.
Ääretöntä tietysti. Ideaalisen yleismittarin yhtä ideaalinen vastusmittaus ei syötä mitattavaan virtapiiriin virtaa. Se vaan mittaa. Ideaalisesti. ; )
Kun R = U/I ja I on nolla, niin ei tuolla kamalan järkeviä mittaustuloksia saa....
Koulujen fysiikan laskutehtävät usein ovat järkeä vailla...
Niin näkyy olevan kollimaattorikin jälleen kerran.
Kun hieman aikaa on kulunut, resistanssi = ääretön ohmia.
Mutta kytkentähetkellä pitkän koaksiaalikaapelin muodostama kondensaattori latautuu.
kondensaattorin toisen "levyn" muodostaa se koaksiaalikaapelin keskijohdin, ja toisen "levyn" taas koaksiaalikaapelin vaippa, eli ulompi, sisempää ympäröivä johdinsukka.
Noissahan on myös eristekerros kahden em. johtimen välillä (muutenhan se koaksiaalikaapeli olisi koko ajan oikosulussa), ja tuo eriste on samalla sen kondensaattorin eristekerros.
Eli kondensaattoripa hyvinkin!
Tuon kondensaattorin latautuessa kulkee latausvirta, eikä sen yleismittarin näyttämä resistanssi siksi alussa ole nolla, vaan sen näkemä resistanssi riippuu sen kondensaattorin latausvirrasta.
Vasta, kun kondensaattorin latautuminen päätyy, vasta sen jälkeen resistanssi = ääretön.
Sitäpaitsi, jos sen koaksiaalikaapelin pituus on 200000 km, niin tuolla matkalla syntyy myös induktanssia.
Kokonaisuudesta tulee siksi varsin monimutkainen yhtälö!
Eli on resistanssia, on kapasitanssia ja on induktanssia.
Niiden yhteisvaikutus on monimutkainen laskettava!
Jos johdinresistanssi katsotaan nollaksi ja eristeen konduktanssi myös nollaksi, impedanssi on puhtaasti resistiivinen:
Z=Neliöjuuri(l/c),
missä l=ominaisimpedanssi
c=ominaiskapasitanssi
[l]=H/m
[c]=F/m
Selvä, mutta palataanko asiaan sitten kun olet saanut hommattua kyseisen johdon yhtenä pätkänä?
Tarvitset mittaukseen impedanssimittarin. Eli kaapelin käyttötaajuksella impdanssi (vaihtovirtavastus) on noin 75 ohm.
Kaapelitutka on ihan hyvä yleismittari tuohon tarkoitukseen. Se näyttää 75 ohmin vastuksen resistanssin aivan oikein ja se näyttää 75 ohmin kaapelinkin impedanssin aivan oikein.
Nämä koaksiaali ohmit ovat vähän henkimaailman juttuja.
Jos otetaan vaikka perus kaapeli tellu13, sen ohmit ovat 75 ja vaimennus 900 MHz:llä 20 dB per 100 metriä. Kaapelilla käytetään päätevastusta 75 ohmia.
Jos meillä on signaaligeneraattori josta saadaan 900 MHz jännitettä jollain jännitteellä, ja syöttäisimme sillä 1 metrin pätkää koaksiaalia jossa päätevastus, voisimmeko jännitteen ja virran perusteella laskea impedassiksi 75 ohmia?
Entäpä jos otetaankin 100 m pituinen kaapeli päätevastuksella, tässä kaapelin vaimennus vaikutta jo jotain mittaustulokseen?
Kaapelin vaimennus 20 dB on kai tehovaimennusta, mutta minkä verran impedanssi muuttuu, jos yleensä muuttuukaan?
No oikeastaan ei mitään henkimaailman juttuja vaan ihan pelkkää sähkötekniikkaa. Tahtoo vain porukan oikovan asioissa ja unohdetaan muuttujia jotka vaikuttavaan asiaan. Koaksiaalikaapelissa on muuttujia joihin vaikuttaa kaapelin rakenne. Tavan käyttäjän kannalta imbedanssi ja vaimennus riittää joillain vielä hinta jos tarvitaan pitkä veto. Sitten on lukuisa muita ominaisuuksia rakenteeseen liittyviä muuttujia aina tarpeen mukaan. Kuten jo sanoin tavan käyttäjän ei tarvitse näihin asioihin perehtyä.
Mailma muuttuu ja niin myös käytännöt. Nykyisin löytyy jo harrastajan kukkarolle soveliaita laitteita joilla selvittää sähköön liittyviä ongelmia. Pieniä taskuun mahtuvia vektoriverkkoanalysaattoreita saa jo alle satasella jolla voi vaikka alkaa purkamaan koaksiaalin saloja. Muutama vuosikymmen sitten vaihtovirtaan perehtyminen vaati asiaan kunnollisen perehtymisen asioitten selvittelyyn. Mittaaminen paksun lompakon. Vaihtovirta rakentamisessa suosittiin jo jonkun rakentamia systeemeitten kopiointia. Tiedetään sen olevan ainakin oikealla taajuusalueella. Onneksi tähän ei nykyisin tarvetta.
Ei näköjään keinoälykään tiennyt koaksiaalista mitään.
Se tuottaa vain tyhjää sisällötöntä tekstiä, tai sitten vain ei ole osattu antaa oikeita avainsanoja.
Tuo kysymys menee reippaasti yli hilseen siltä porukalta jota S24:ssä nykyisin pyörii...
Jollain elektroniikkafoorumilla voitaisiin tietää.
Hmm... tuosta on jo vuosikymmeniä aikaa, kun näitä opiskelin.
Kun yleismittari kytketään tuollaiseen koaksiaalikaapeliin, alkaa yleismittari lataamaan koaksiaalikaapelin muodostamaa kapasitanssia. Koska koaksiaalikaapelissa on myös induktanssia, se hidastaa kapasitanssin latautumisen etenemistä kaapelia pitkin. Jännitteen ja virran suhde on täysin resistiivinen 75 ohmia
Sekunnin kuluttua jännite saavuttaa koaksiaalikaapelin vapaan pään, josta tapahtuu heijastuminen heijastuskertoimella 1. Menee vielä toinen sekunti, kun tämä heijastunut jännite on yleismittarin luona. Yleismittari näkee kahden sekunnin ajan 75 ohmin resistanssin. Jos yleismittarin sisäinen resistanssi on eri kuin 75 ohmia, tapahtuu kaapeliin uusi heijastuminen. Jos heijastumista ei tapahtu, virtaa ei enää kulje ja yleismittari näyttää ääretöntä.
Tässä kylläkin mitattiin 1 m ja 100 m pituista koaksiaalia 900 MHz taajuisella jännitteellä tarkoituksena impedanssin mittaus.