Jos toinen kiinnostaa, kuumottaa, kassalla tai kuontaloa perkaamassa tms., niin nätisti voi kysyä lopuksi haluaisiko toinen lähteä joskus kahville tms., mutta ei muuta. Piste.
https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000009529652.html
https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000009529652.html
Vastaukset 47
Vanhimmat
Kerran kaupassa kysyin, että onko sinistä Westi tupakkaa. Teinkö siis väärin?
>simiti<
Teit. Jos heillä ei ollut sinistä west tupakkaa. Sun pitää varmistaa ensin ja sitten kysyä. Eikä vaan töksäyttää. Mä ainakin johdattelen silleen, että siihen saa useamman kerran vastata myöntävästi. Esim. Ensin kysyn onko tupakkaa ja jos myönteinen vastaus, niin sitten onko west tupakka ja sitten onko sinistä. Ja jos vaikka ei ois west tupakka vaan m*** niin sitten kysyisen että minkä värisenä ja aidostin esittäisin punnitsevani asiaa, mutta lopulta sanoisin että valitettavasti nyt en taida ostaa kun se west on parempaa ja siihen on tottunu.
Timppa känselöidään nyt justiinsa!
Olis pitänyt mennyt palvelualalle.
Vielä ehtii 😂
Mummotunnelin portieerin vakanssi kyllä kiinnostaisi.
Sitten hakua päälle, eiköhän siellä ole tarvetta hyville asiakaspalvelijoille kesällä 😁
Ei EI ei ei ei...... edes tota.. Tulee tosi vaivaannuttava fiilis kun on kassalla ja asiakas pyytää ulos.. luuletko että jatkossa haluaisin tavata ihmistä joka aiheuttaa vaivaannuttavan tilanteen?
Kyseessä TYÖPAIKKA ei tinder. Jatkuvasti teen valituksia miespuolisista wolt kuskeista kun eivät ymmärrä ettei heidän työnsä ole mikään deittisovellus.
Luulen? Ei sitä tartte ääneen kailottaa, voi sujauttaa rahojen tms. mukana pienen lappusen ja toinen tekee sen kanssa mitä huvittaa. Ja asiakas ei odota mitään siinä sillä hetkellä, vaan kerää ostoksensa ja jatkaa matkaa. Se siitä.
Niin on työpaikka. Aivan kuten Sotkan saha. Erotuksella että kaupassa on ihmisiä sotkassa tukkeja.
Ei kai palstalla ole muita kassahäiriköitä kun disse joka ainakin oman kertomansa mukaan piinaa lähikaupan nuorta naismyyjää puujalkavitseillään.
-harmiseikirj-
Kyllähän kiinnostuksesta voi jotenkin asiallisesti ja nätisti vihjata ja kertoa esimerkiks tuolla randen lapputekniikalla mutta muuten pitää osata käyttäytyä ja antaa toiselle työrauha.🙂.
Ei voi. Jos toinen on töissä, niin ei ehdotella tai kysellä henkilökohtaisia.
Olin opiskeluaikana asiakaspalvelutyössä, pääasiassa ison marketin kassalla. - Mun täytyy kyllä sanoa, että en siinä töitä tehdessäni kyllä olisi halunnut saada minkäänlaisia kutsuja enkä ehdotuksia, vaikka kuinka nätisti niitä olisi esitetty. - Siinä kassalla toimii vain kun kone. - Hymyilee, on rauhallinen, ystävällinen ja kärsivällinenkin. - Oikein hyvänä päivänä sai kunnon flow tilan päälle 😄 Silloin en todellakaan arvostanut, jos jokin olisi häirinnyt keskittymistäni.
Eikö niitä treffikutsuja voi säästää niihin hetkiin, kun tapaa ihmisiä näiden vapaa-aikana? - Luulen, että sille on ihan hyvä peruste, ettei lentokoneen kapteenillekaan pääse yleensä lennon aikana sujauttamaan puhelinnumerolappusta, vaikka tämä olisi kuinka houkutteleva yksilö.
Mutta mietipä sitä, että missä tapaisit sen kauniin kassaneidin vapaa-ajalla? Miten semmoinen voisi onnistua, ellei sitten ihan käsittämättömällä tuurilla? No jos vaikka hiukan stalkkaisin... Niin siihen nähden se lappu kassalla on ihan ok ratkaisu.
No ei se kassahenkilö siinä työpisteellään edes vessassa käymättä koko päivää istu.
Jos niin paljon polttelee, niin jäät sitten vaikka lukemaan lehteä jonnekin lähelle ja kun huomaat kassahenkilön kävelemässä, niin lähestyt häntä silloin; erittäin kohteliaasti ja huomaavaisesti. - Silloin tilanne on hieman rennompi, kun ei ole muita asiakkaitakaan tai kollegoja välttämättä kuuntelemassa.
- Ja ollaan julkisella ja "turvallisella" paikalla, mistä kassahenkilö pääsee liikkumaan helposti pois, mikäli hän kokee etääntymisen tarpeelliseksi.
Siinä kassalla työntekijä tuntee itsensä vähän häkkieläimeksi välillä. 🙂
Mä kyllä vähän luulen, että jos kassaoliolla on tauko, kotiin lähtö tms., niin viimeinen asia mitä se silloin haluaa on jonkun lähestyminen. Luulen.
Sikäli se lappu on kätevä, että jos sen antaja on täyspäinen, niin kassaolio voi vilkaista sitä, nakata sen roskiin ja jatkaa. Se tyyppi tulee uudelleen joskus asiakkaaksi ja on kuin asiakas keskimäärin, koska yhteyttä ei otettu lapun tietojen mukaan. Jos se siis olis täyspäinen asiakas.
Näin omalla kohdallani asiaa makustelisin.
Riippuu tietenkin työpaikasta, mutta isommassa marketissa sitä palvelee työpäivän aikana helposti pariasataa asiakasta tai enemmänkin. - Jos asiakas on jo tuttu, niin silloin tuo voisi juuri ja juuri mennä läpi, mutta ymmärrä nyt ystävä hyvä, että työntekijä keskittyy siinä vain sujuvaan asiakaspalveluun ja siihen tavaroiden rahastukseen. - Ei siinä yleensä ole aikaa keskittyä kenenkään silmiin, joten minuutin päästä kassahenkilö ei edes muista minkänäköinen henkilö sen lapun hänelle on jättänyt. - Eikä tunne, kun seuraavalla kerralla tulet hänen kassalleen.
- Jos muistaisi, niin sitten hänen tehokkuuttaan eli tuottavuuttaan on häiritty ja siinä sitten vain seuraavat asiakkaat kärsivät. - Ei niin.
No tuo kaikki on kyllä totta. Unohdan sen herkästi, koska olen sosiaalinen ja monikin lähistön kauppojen kassoista vähintäänkin muistaa minut. Sille sitten sokeudun tietenkin ja ajattelin sen kautta, turhan kaavamaisesti.
En yhtään epäile, etteikö lähikaupoissa sinua muisteta ja tunneta 😃👍
Eli sitten vain lappuja sujauttelemaan, uuuuuuh! 🤣
Reitti on vapaa 😄
Tilasin jo 1000 kpl "käyntikortteja", ens viikollapokaan kaikki lähistön kassat, ikään ja sukupuoleen katsomatta, jiiihaaa!!! 🤣
Muistit kai painattaa kasvokuvan, ettei kukaan epähuomiossa luule ottavansa naapurin Anttiin yhteyttä? 😉
Mä otin kyllä sen "kasvokuvan" tuolta hieman alempaa...
nimim. Vedinkö vihkoon vai hanskaan?
Nyt meni kyllä riman alle 🫣
Totta, olin asettanut riman 120cm:ään, niin kieltämättä alla "se" on. 🤣
No minä sain mieheltä lapun kassalla työskennellessäni, työni ei häiriintynyt ja muistin jälkikäteen, miltä hän näytti 😄 Siitä syntyi 12 vuoden suhde. Ei tuo mielestäni niin kamalaa ollut. Se oli huomaamatonta, (exäni oli rampannut kassallani päiväkausia ostamassa aina jotain pientä odottaakseen sopivaa hetkeä ja hän antoi lapun ilman muiden asiakkaiden katseita ja pyysi minua lukemaan sen myöhemmin) ja minulla oli valta päättää otanko yhteyttä vai mitä teen asian kanssa. Asuin naapurikaupungissa eli emme todennäköisesti olisi tavanneet muualla. Joskus sitä on vain tartuttava tilaisuuteen, jos siltä vahvasti tuntuu 😊
Kaikenlaiset asiattomudet tietysti erikseen. Aina on oltava kohtelias ja muistaa tilanne- ja tunneäly, jos lähestyy ihmistä työssään.
Kiitos tästä kommentista ❤️
Kai sinä luit tuon jutun? tuollainen käytös on ehdoton eiei! Ainakin noiden työntekijöiden mielestä.
Tottakai luin. Mutta ne lähestymiset jutussa olikin aika tönkön suoria. Hienovaraisempi lähestyminen ei ehkä aiheuta yhtä rajua vastareaktiota, jos joku haluaa yrittää.
Herättää aina vastareaktion, vaikka olisi pienempikin. Et tiedä mitä skeidaa etenkin naiset saavat asiakaspalvelijana kokea.
En tiedäkään, en ole ollut naispuolisena asiakaspalvelijana missään liikkeessä.
Mutta koska asian noin esitit, teen empiirisen tutkimuksen lähialueen perusmarkettien minun mielestäni kivojen ja/tai sievien naiskassojen osalta. Kysyn heiltä suoraan, että entä jos, niin mitä sitten. Palaan asiaan, tosin joku viikko siihen menee.
"Jos minä nyt kysyisin sinua treffeille, niin miltä se sinusta tuntuis?"
Vähän yllättävältä, mutta mennään vaan. Minne ja koska?
Eikäkö se oli sun repliikkisi kassaneitokaiselle! Lainausmerkit hox.
Ei se ihan noin mene, osaan myös käyttäytyä kun haluan.
Se oli sinun näkemyksesi siitä tilanteesta ja kertoo sinällään paljon sinun asenteestasi, huomaatkos?
"Kysyn heiltä suoraan, että entä jos, niin mitä sitten."
Millä lauseella sen kassatapahtumassa sitten ilmaiset?
Kun kyseessä on kyselytutkimus, niin kerron asiat suoraan. En vielä tiedä tarkalleen mitä kullekin tulen sanomaan, mutta voin sitten referoida niitä kun olen tehnyt vähintää osan tutkimuksesta.
"nätisti voi kysyä lopuksi haluaisiko toinen lähteä joskus kahville tms"
Ei voi, oli asiakaspalvelija nainen tai mies.
Minun pitkä suhteeni sai alkunsa, kun olin töissä kassalla ja exäni jätti huomaamattomasti lapun, jossa oli hänen nimensä ja numeronsa. Myös työkaverini parisuhde sai alkunsa samalla tavalla. Eli lähestyä voi, mutta se kannattaa tehdä hienovaraisesti ja todellakin kunnioittavasti.
Uskomatonta tosiaan, mitä kaikkea asiakaspalvelijat joutuvat työssään kestämään 😕
Kiitos tästä rakentavasta kommentista! Olet harvinaisuus tässä ketjussa, mutta toit esille juuri sen mitä kaipasinkin, että jos osaa olla asiallinen ja hyväkäytöksinen, voi lähestymistä yrittää hienovaraisesti.
Harmillisesti yleensä lähestymiset ovat tökeröjä tai suorastaan törkeitä...
En ymmärrä, miksi ei saisi lähestyä, jos sen tekee hyviä käytöstqpoja noudattaen eikä häiritse toisen työntekoa. Toki ymmärrän, että jos on työssä esim baarissa, jossa tulee ihan jatkuvasti kaikenlaisia lähestymistä, niin jokainen lähestyminen alkaa ärsyttää, mutta esim lapun voi heittää roskiin ja jättää asia siihen jollei kiinnosta.
En tajua, millä logiikalla joku luulee, että törkeä lähestymistapa kannattaisi. Onko sellainen joskus muka kantanut hedelmää? Ei mitään muuta kuin pahaa mieltä ja pahimmassa tapauksessa ahdistusta tms, jos menee ihan asiattomaksi tai jopa vainoamiseksi, kuten siskolleni kävi. Mies oli joka ilta kaupan ulkopuolella odottamassa, koska siskoni pääsi töistä ja tarjosi kyytiä kotiin. Tätä jatkui viikkotolkulla, saattoi tuntikausia odotella autossaan liikkeen ulkopuolella.. Mielipuolista touhua.
Tuli taas muuten ensin bottieste, mutta pääsin kuin pääsinkin tällä kertaa läpi 😁
Kertokasa nyt mikä niissä kassahenkilöissä niin viehättää.
JeroP
Sun tarttee Jero avata silmät toisella tavalla, kun käyt kaupassa 😉
Eikö muka saa ehdottaa kimppakivaa. Minulle kaksi naista ehdotti kimppakivaa festareilla. Menin sitten niitten mökkiin ja se oli mukavaa. Jäi muutama bändi näkemättä mutta ei haittaa.