Kun tuomioistuin määrää oikeudenkäyntiasiakirjat salassapidettäviksi tarkoittaako se sitä, ettei edes rikoksen uhri, eli asianomistaja saa kertoa salassapidettäviä tietoja, eli omia kokemuksiaan, julkisuudessa?
Salassapitomääräykset ja uhrin asema?
Anonyymi-ap
10434
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Toisin sanoen koskeeko salassapitomääräys myös suullista kertomista, eikä vain fyysisten asiakirjojen salaamista?
Tarkoittaako tämä sitä että jos rikoksen uhri haluaisi kertoa itse kokemastaan rikoksesta hän ei voi sitä tehdä. Jos hän paljastaa itseään ja omaa elämäänsä koskevia asioita jotka tuomioistuin on määrännyt salassapidettäviksi, voidaanko uhri itse haastaa oikeuteen määräysten rikkomisesta?
😋😋😋😍😍😍😍😋😋😋
😋 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#178718836
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
Se, kenen suojaksi salassapitomääräys on annettu, saa kyllä antaa asiasta tietoa niin paljon kuin haluaa. Mutta vain omalta osaltaan. Kannattaa huomioida, onko ainoa suojattu, vain onko asiassa esimerkiksi useampi uhri.
OIkeudenkäyntiasiakirjat salataan yleisen intressin vuoksi, joten salassapito koskee myös rikoksen uhria.
Jos uhri kuitenkin kertoo ainoastaan omasta kokemastaan henkilökohtaisesti,eikä siis mitään siitä, mikä liittyisi muihin oikeudenkäynnin osapuoliin, hän ei riko salassapitovelvollisuuttaan. Tällainen rajattu kertominen asiasta on kuitenkin käytännössä hyvin vaikea toteuttaa. Helposti lipeää salassapitorikoksen puolelle.
Sellaista salassapitoperustetta, kuin "yleinen intressi" ei ainakaan laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa (370/2007) 9 ja 10 § tunne.
Voitko siis valaista tarkemmin, mikä on se "yleinen intressi", joka nähdäksesi on perusteena, ja missä siitä säädetään?
Ainoa "yleinen intressi" asiassa määritellään 9.1 § 1 kohdassa joka kuuluu näin:
"...tietoja, joiden julkisiksi tuleminen todennäköisesti vaarantaisi valtion ulkoista turvallisuutta taikka aiheuttaisi merkittävää vahinkoa tai haittaa Suomen kansainvälisille suhteille tai edellytyksille toimia kansainvälisessä yhteistyössä;"
Tuskin kovin usein käytetty salassapitoperuste.
Vastoin mitään parempaa tilastotietoa, vahvalla mutulla (erityisesti aloittajan aloituksen valossa) uskallan väittää, että kohdat 2 ja kolme koskien rikoksen uhrin yksityisyydensuojaa ja oikeuksia ovat yleensä salassapitoperusteena.
Ja niille perusteillehan uhri itse voi viitata kintaalla. Omia tietojaan saa levittää aivan vapaasti.
Oikeudenkäynnissä käsiteltyjä tietoja rikoksen uhri ei voi levitellä vapaasti, jos asiassa on salassapitomääräys, vaan kuten totesin, vain henkilökohtaisesti kokemistaan asioista, jotka eivät liity muihin oikeudenkäynnin osallisiin.
HE 13/2006 käsittelee sitä, että asianosainen haluaisi itseään koskevan tiedon oikeudenkäynnistä julkiseksi.
"Säännöksellä halutaan osaltaan lisätä myös asianosaisen, tai sen jota tieto koskee, mahdollisuutta disponoida häntä koskevan tiedon julkisuudesta. Pelkästään asianosaisen disponoinnin varaan tietojen julkiseksi tulemista ei kuitenkaan ehdoteta jätettäväksi sen vuoksi, että monessa tapauksessa yksittäistä henkilöä koskevat tiedot eivät ole sillä tavalla eroteltavissa muista tiedoista, etteikö niiden julkiseksi tulemisen myötä myös jonkun toisen etujen vuoksi salassa pidettävien tietojen salassa pysyminen vaarantuisi. Kaikissa tapauksissa henkilö ei välttämättä myöskään ymmärtäisi täysin pyyntönsä toteuttamisen kaikkia seurauksia. Näin on varsinkin silloin, jos henkilö tekisi pyynnön ilman lainoppineen oikeudenkäyntiavustajan apua.
Vaikka henkilö pyytäisikin häntä koskevien salassa pidettävien tietojen määräämistä julkisiksi, ei tuomioistuimen siis tarvitsisi pyyntöön välttämättä suostua. Asia jäisi viime kädessä tuomioistuimen tapauskohtaisen harkinnan varaan. Harkinnassa olisi annettava merkitystä myös oikeudenkäynnin muiden osapuolten mielipiteelle."
Tuomioistuimen harkintaa jää, onko rikoksen uhriakin koskeva tieto julkistettavissa,eikä tuomioistuimenvälttämättätarvitse suostua uhrin pyyntöön.
Älä puhu aidanseipäistä, kun puhe on aidasta. Aloittaja kysyi saako hän kertoa itse omista asioistaan ja kokemuksistaan, vaikka tuomioistuimen asiakirjat olisi julistettu salaisiksi.
Kyse ei ollut siitä, saako uhri päättää asiakirjan salaamisesta edes omien tietojensa osalta.
Mikään valtiomahti tässä maassa ei sellaista lakia ole säätänyt, että omia henkilökohtaisia tietoja tai itselleen tapahtuneita asioita ei saisi eteenpäin kertoa.
Yllä jo käsiteltiin se, että muiden asianosaisten suoja on otettava huomioon.
("Se, kenen suojaksi salassapitomääräys on annettu, saa kyllä antaa asiasta tietoa niin paljon kuin haluaa. Mutta vain omalta osaltaan. Kannattaa huomioida, onko ainoa suojattu, vain onko asiassa esimerkiksi useampi uhri.")
Se, kenen suojaksi tietoja salassapitomääräys koskee, ei voi antaa niitä "niin paljon kuin haluaa". Tämä on selvä asia ja turha sitä on yrottää muuksi muuttaa. Hän voi kertoa vain ja ainoastaan omista kokemuksistaan annettujen tietojen liittymättä muihin asianosaisiin. Tehtävä ei ole helppo.
Länkyti länkyti.
Juuri niinhän ylempänä kerrotaan ainakin kolmeen kertaan. Omista kokemuksistaan ja itseään koskevista tiedoista saa kertoa juuri niin paljon kuin haluaa tuomioistuinasiakirjojen salaamisesta huolimatta.
Ja juuri sitä aloittaja kysyi. Ei sitä, voiko hän kertoa muiden kokemuksista tai muiden tietoja.
Tehtävän vaativuus riippuu älykkyydestä, lukutaidosta ja vastaavista ominaisuuksista. Toisille se on helppoa.