Kun seuraa Taivalkosken asioita niin on todettava, ettei mikään ole muuttunut.
Olin joskus kunnassa 10 vuotta töissä ja koko aika oli outoa mitättömillä asioilla tappelua.
Taivalkoskella elää negatiivisuus ja poliitikkojen ylimielisyys.
Siksi kunta ei kehity.
Tappelu ja taisto syntyy asiasta kun asiasta.
Olin joskus kunnassa 10 vuotta töissä ja koko aika oli outoa mitättömillä asioilla tappelua.
Taivalkoskella elää negatiivisuus ja poliitikkojen ylimielisyys.
Siksi kunta ei kehity.
Tappelu ja taisto syntyy asiasta kun asiasta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mutta jos seuraat päivänpolitiikkaa laajemmin, niin sama ilmiö löytyy ihan eduskuntaa myöden. Koko ajan vastakkainasettelu hallitus vs oppositio. Ei taida Taivalkoski olla sen kummempi kuin muutkaan alueet tässä asiassa...
Nykyisin siihen ylimielisyyteen syyllistyvät varsinkin uudet kunnan viranhaltijat eräiden poliitikkojen lisäksi.
Oli mukava ja vapauttava kokemus aikoinaan päästä pois siitä pillunkarvan kokoisista asioista kiistelevästä populaatiosta.
Samoja änkyröitä siellä vaan edelleen on keikaroimassa ja paikat näkyy periytyvän isältä pojalle.
Näin pölhöläiskulttuuri pysyy ja voi hyvin.
Kävin tänä kesänä pitkästä aikaa Taivalkoskella ja siitä visiitistä tuli todella posttraumaattinen ahdistava olo.
Sama kenopääkulttuuri elää.
Ihan samat kokemukset. Ainut, että näkyy touhu menneen entistä hullummaksi ja sisäsiittoisemmaksi. 15-20 vuotta sitten mukana oli kuitenkin vähän maalaisjärkeäkin ja kokemusta viranhaltijoilla sekä luottamushenkilöillä.
Kepu se taas valehtelee niin että korvat heiluu.
Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi väittää Suomenmaan 24.8. julkaisemassa artikkelissa hallituksen leikkaavan lähipalveluista. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso kertoo Suomenmaalle lähettämässään vastineessa, miksi Lohen väitteet eivät pidä paikkaansa.
Hallituksen tavoitteena on nimenomaan parantaa hoitoon pääsyä ja hoidon jatkuvuutta, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Suomenmaalle lähettämässään vastineessa.
– Hyvinvointialueiden rahoitus on yleiskatteellista rahoitusta, mikä tarkoittaa, että hyvinvointialueet itse päättävät rahoituksen kohdistumisesta hyvinvointialueen sisällä. Näin myös Markus Lohi on itse päättämässä siitä Lapin hyvinvointialueen valtuutettuna, Juuso toteaa.
Soten rahoituksesta päätettiin Lohen kaudella
Hyvinvointialueiden rahoitus on tänä vuonna noin 23 miljardia euroa. Ilman mitään toimia sen on ennustettu kasvavan 4,5 miljardia vuoteen 2027 mennessä. Hallitusohjelman tavoitteena on hidastaa kustannusten kasvua noin 1,4 miljardilla. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee siis tällä hallituskaudella kasvamaan noin 3 miljardia.
– Tämä hallitus toteuttaa siis viime vaalikaudella keskustan siunaaman sote-uudistuksen tavoitteita kustannusten kasvun hillitsemisestä, Juuso kertoo.
Soten rahoitusta ohjaavat tekijät on päätetty viime hallituskaudella Markus Lohen ollessa sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana. Niitä tullaan tarkastelemaan seuraavana kerran syksyllä 2025, kun hyvinvointialueiden kahden ensimmäisen vuoden tilinpäätökset ovat nähtävissä.