Satonen esitteli hetki sitten hallituksen työrauhaa koskevia lakihankkeita. Ne koskevat laittomien lakkojen seuraamuksien kiristämisiä ja myötäntunto- sekä poliittisten lakkojen rajoituksia.
Tilaisuuden alussa Satonen esitteli eroja ja Suomen ja Ruotsin lakkomääristä. Juuri vien ajatuksen koko asian pihviin. Ruotsin pienet lakkomäärät eivät ole saaneet lamppua Satosen ja hallituksen päässä syttymään. Ei ole esitetty kysymystä siitä, miksi Ruotsissa niin paljon vähemmän lakkoja kuin Suomessa. Jos sellainen kysymys olisi esitetty, ehdotetut toimenpiteet olisivat todennäköisesti olleet tyystin toisenlaisia.
Ruotsin Suomea vähäisemmät lakot eivät nimittäin johdu seuraamusten ja rajoitusten kiristämisistä. STTK:n pääekonomisti Patrizio laina on selvittänyt Ruotsin lakkojen vähyyttä ja päätynyt viiteen asiaan, jotka selittävät vähyyttä. Ja yksikään niistä ei ole seuraamusten kiristäminen tai rajoitukset. Nämä ovat:
1) Vahvempi sovitteluinstituutio
2) Yhteinen tilannekuva
3) Myötämääräämisoikeus eli henkilöstön edustus yli 25 henkilöä työllistävän yritysten hallinnossa
4) Kattavampi henkilöstön tiedonsaantioikeus
5) Työntekijäntulkintaetuoikeus
https://www.sttk.fi/2021/12/30/miksi-ruotsissa-ei-lakkoilla/
Suomessa hallitus puhuu Ruotsin mallista, mutta se ei ole vaivautunut yhtään selvittämään näitä Ruotsin mallin toimivia vahvuuksia ja miettimään niiden soveltuvuutta Suomeen. Tulosten perusteella olisi kannattanut.
Tilaisuuden alussa Satonen esitteli eroja ja Suomen ja Ruotsin lakkomääristä. Juuri vien ajatuksen koko asian pihviin. Ruotsin pienet lakkomäärät eivät ole saaneet lamppua Satosen ja hallituksen päässä syttymään. Ei ole esitetty kysymystä siitä, miksi Ruotsissa niin paljon vähemmän lakkoja kuin Suomessa. Jos sellainen kysymys olisi esitetty, ehdotetut toimenpiteet olisivat todennäköisesti olleet tyystin toisenlaisia.
Ruotsin Suomea vähäisemmät lakot eivät nimittäin johdu seuraamusten ja rajoitusten kiristämisistä. STTK:n pääekonomisti Patrizio laina on selvittänyt Ruotsin lakkojen vähyyttä ja päätynyt viiteen asiaan, jotka selittävät vähyyttä. Ja yksikään niistä ei ole seuraamusten kiristäminen tai rajoitukset. Nämä ovat:
1) Vahvempi sovitteluinstituutio
2) Yhteinen tilannekuva
3) Myötämääräämisoikeus eli henkilöstön edustus yli 25 henkilöä työllistävän yritysten hallinnossa
4) Kattavampi henkilöstön tiedonsaantioikeus
5) Työntekijäntulkintaetuoikeus
https://www.sttk.fi/2021/12/30/miksi-ruotsissa-ei-lakkoilla/
Suomessa hallitus puhuu Ruotsin mallista, mutta se ei ole vaivautunut yhtään selvittämään näitä Ruotsin mallin toimivia vahvuuksia ja miettimään niiden soveltuvuutta Suomeen. Tulosten perusteella olisi kannattanut.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Orpo on sanonut, että riippumatta siitä, kuka on oikeassa ja kuka on väärässä, niin uudistukset toteutetaan. Eiköhän tämä paljasta, että muutokset tehdään ideologisista syistä.
Satosen tiedotustilaisuus oli suuri pettymys.
Toimet joita hän esitteli ovat täysin riittämättömät, vain pientä näpertelyä, joilla ei saavuteta työrauhaa, joka on ehdoton edellytys Suomeen suuntautuien investointien lisäämiseen.
Tuollainen onneton yritys, jota Satonen esitteli, ei takaa minkäänlaista työrauhaa, eikä vakuuta niitä yrityksiä, joilla saattaisi olla halua sijoittaa liiketoimintaan maahamme.
Hallitus näyttää epäonnistuvan tässäkin, aivan kuten epäonnistuu kunnon leikkausten tekemisessä. Lipposen leikkaukset aikanaan olivat aivan toista luokkaa, niissä sentään otettiin kunnolla ihmisiltä etuuksia pois. Samaten Lipposen työelämäuudistukset, Ahon lanseeraaman työreformin toteuttaminen, oli aivan eri tavalla työntekijäpuolta kurittava kuin Satosen hempeily
Hallitus kävelee kansainvälisten työlainsäädäntöjen yli.
Tässä on sen työrauhalainsäädännön keskeisiä muutoksia:
-Poliittisten lakkojen keston rajaaminen: enintään 24 tuntia
-Järjestöjen hyvityssakkojen korotus: 10 000 – 150 000 euroa
-Työntekijälle sakko laittomaan lakkoon osallistumisesta: 200 euroa
Totalitaarista menoa. Kuinka usein muuten työntekijä on osallistunut
laittomaan lakkoon ?
Fasistihallitus ylireagoi, mutta fasisteille se on normaalia.
Hulinoita tiedossa kun Satoselle kavereinenn valkenee ettei sortamisyrityksensä onnistu. Kohta on kansa kapinassa ja kokoperseitä päättäjiä viedään tervassa ja höyhenissä kieriteltyinä jalkapuuhun. Esim. tyyliin Romania 1991.
Hallituslähti soitellen sotaan ja jälki on sen mukaista.
Sillä touhulla ei saavuteta mitään hyvää eikä ainakaan sopimuksia jotka työntekijät hyväksyy.
Työntekijäjärjestöt voivat kylmän viileesti ilmoittaa hallitukselle, ettemme hyväksy noita heikennyksiä.
Pistetään hallitus toimenpidekieltoon suhteessa työehtoihin ja jatketaan työntekoa kuten aikaisemminkin.
Antaa hallituksen toljottaa yksinään mitä toljottaa, kun kerta järkipuuttu hommista.