Olen saanut avopuolisoni omaisuuden testamentilla 100%. Puolisollani ei ollut lapsia, vanhemmat ja sisarukset ovat kuolleet. Sisaruksen lapsia 2 kpl toinen hyväksyi, mutta toinen välttelee tiedon todisteelista saantia kuin myös hyväksymistä. Haastemies on omat yritykset jo tehnyt samoin yksityisetsivä. Osoite on varmistettu DKV :sta eli tiedetään. Miehestä ei kuitenkaan ole saatu mitään havaintoa. Lakinaiseni ehdotti edunvalvojaa onko se ainoa tie testamentin toteuttamiseen? Tästä sisaruksen pojasta ei testamentissa mainita mitään. Miksi edunvalvoja, kun ei ole saamassa mitään. Onko ehdotuksia
Testamentti 100% avopuolisolle
Anonyymi-ap
471372
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 16 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Avopuoliso on toissijainen kuten aviopuolisokin testamentissa. Lapset ja lapsenlapset ovat perintökaaressa arvokkaampia. Mutta testamentissa voi esittää toiveen, että puoliso saa asua asunnossa kunnes kuolee tai käyttää omaisuutta, vaan ei myydä. Joku tuollainen se oli.
Tavallaan ärsyttäviä mutta lakiosuus on jälkeläisille ja niiden jälkeläisille. Voivat myös estää testamentin jos eivät hyväksy sitä.
Kannattaa ottaa yhteyttä perunkirjoitukseen ja he tuntevat paremmin nämä.
Testamentin tekijällä ei ollut lapsia.
Avioliitossakin testamentilla omaisuus menee lopullisesti puolisolle.
Asiassa tässä tapauksessa riittänee kuulutus Virallisessa lehdessä välttelevän vainajan sukulaisen vuoksi.
Et lukenut edeltävänä ollutta kommentoijan väärää käsitystä aloittajan asiasta.
Hän oletti jotain avioliitosta ja jopa rintaperillisiä koskien.
Tämä ei toteudu, kun osoite tiedossa; "Edunvalvoja määrätään myös sellaiselle perilliselle, joka on tuntematon tai jonka olinpaikka on tuntematon ja tätä ei siten voida tavoittaa."
Lisäksi: "Tällainen edunvalvoja ei voi hyväksyä testamenttia päämiehensä puolesta. Päämies voi tässä tilanteessa itse hyväksyä testamentin, vaikka menettäisi siten täysin oikeutensa perintöön."
"Testamentin tiedoksiannossa kuuluttamalla, siitä annettava asiakirja liitteineen pidetään nähtävillä tuomioistuimessa ja ilmoitus tästä julkaistaan virallisessa lehdessä jonkin kuukauden ensimmäisessä numerossa."
Testamentti on tiedoksiannettu kuuluttamalla, kun ilmoitus on saatettu julkaistuksi virallisessa lehdessä. Maksua ei peritä, kun tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta.
Oliko lakinainen siis väärässä?
Selvästi oli lakinainen väärässä ja menettelytavat johtavat vain vaikeuksiin turhaan.
😋😍😋😍😋😍😋😍😋
🍒 Kuumat tytöt odottavat sinua -> https://www.ero4.fun/hot2024
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
Miksi otat esiin lapset , ei ollut lapsia saati lapsenlapsia.
MItä witt#*a???
Suomi24-robotti poistaa tekstit, joissa annetaan linkki Finlexiin eli Suomen lakiin, joka on ilmainen!
Ihmeellistä touhua!
Siitä huolimatta tänne saa jäädä kaiken maailman tyttömainokset.
Juristisi ohje on täysin asianmukainen ja oikea.
Varmaan olisi kannattanut tehdä ensikontakti itse kirjatulla kirjeellä saantitodistuksineen.
Haastemiestä ja muita on voinut kaihtaa, jos kirjettä toimittivat.
> Selvästi oli lakinainen väärässä ja menettelytavat johtavat vain vaikeuksiin turhaan.
Aloittajan juristi oli aivan oikeassa eli edunvalvojan hakeminen on ainoa oikea 100 % laillinen menetelmä. Lisää kertoo holhoustoimilaki.
Ilmoitus Virallisessa lehdessä + kuulutus käräjäoikeudess ei riitä, koska perillisen olinpaikka on tiedossa.
Edellä oli jo kerrottu, että edunvalvojaa ei voida hakea, kun perillisen virallinen osoite on tiedossa. Olemisesta juuri nyt esimerkiksi Suomessa ei selvästi ole vielä varmuutta.
Ei ollut kerrottu.
Laki holhoustoimesta 10 §
Tuomioistuimen on määrättävä edunvalvoja, jos:
1) kuolleelta on jäänyt perintö eikä perillistä tai testamentinsaajaa taikka hänen olinpaikkaansa tiedetä taikka perillinen tai testamentinsaaja ei muuten voi valvoa oikeuttaan;
Edunvalvoja ei voi luopua valvottavan perinnöstä.
DVV: mm. Koska edunvalvojana et saa lahjoittaa päämiehesi omaisuutta, perintöosuuden luovuttaminen on mahdollista vain, jos päämiehesi saa siitä käypää arvoa vastaavan korvauksen. Perintöosuuden luovuttaminen voidaan tehdä esimerkiksi silloin, kun pesää ei haluta jakaa mutta päämiehesi olisi saatava osuutensa pesästä.
Eli tapauksessa hakiessa onnistuneesti edellytysten ollen toisin edunvalvojaa, niin asiassa mentäisiin vain ojasta allikkoon. Toimi olisi testamentin saajalle tarkoitetun päinvastainen.
Perilliselle määrättävä edunvalvoja edistää prosessia. Kun testamentti voidaan antaa tiedoksi em. edunvalvojalle, testamentti tulee lainvoimaiseksi viimeistään kuuden kuukauden kuluttua testemntin tiedoksiannosta.
Sen jälkeen testamentinsaaja voi ryhtyä testamentin toimeenpanoon, eli jos hän on ainoa saaja jäämistöön, hän ryhtyy omaisuutensa haltuun ottamiseen, tai jos kp:ssä on muitakin jakajia jäämistölle, niin perinnönjakoon. Perinnönjaon saa aina käyntii hakemalla pesänjakajan, jollei se muuten tapahdu.
Vähintään kannattaa hankkia käräjäoikeudelta moittimattomuustodistus testamentista ennen tuota hätiköintiä.
Moittimattomuustodistus pyydetään siltä käräjäoikeudelta, jossa moitekanne on lain mukaan nostettava. Esimerkiksi testamentin moitekanne tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vainajalla oli kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.
Tarvittaessa sitten kuulutetaan.
Ei onnistu esittämäsi menettely. Todistuksen siitä, ettei testamenttia ole moitittu voi saada vasta sen jälkeen, kun testamentti on ensin annettu tiedoksi perillisille. Siitä laksetaan 6 kk, jonka kuluttua testamentti tulee lainvoimaiseksi. Po. todistusta kutsutaan lainvoimaisuutodistukseksi.
Tottakai onnistuu moiteajan jälkeen. Käräjäoikeus toteaa vaadituista liitteistä, että onko tiedoksiantojen tapa ollut oikea.
Sitten voi miettiä esitettyjä jatko menettelyjä, kun todistus on saatu.
Ei onnistu, koska kirjoitit, ettei pidä "tuota hätiköintiä" toimittaa, eli hakea edunvalvojaa. Testamentin tiedoksianto ei onnistu ilman perilliselle määrättyä edunvalvojaa, ellei ole edellytyksiä kuuluttaa po. tiedoksiantoa. Voihan toki ensin yrittää kuulutusta.
> Testamentin tiedoksianto ei onnistu ilman perilliselle määrättyä edunvalvojaa, ellei ole edellytyksiä kuuluttaa po. tiedoksiantoa.
Kuulutuksella ei tee kerrassaan mitään tässä asiassa, vaan nimenomaisesti tarvitaan tuo edunvalvoja. Oleellista on, kuten todettua, että tiedoksianto saadaan annettua perilliselle, jonka jälkeen alkaa kulua kuuden kuukauden moiteaika.
> Voihan toki ensin yrittää kuulutusta.
No varmastihan aloittajan tapauksessa henkilö seuraa Virallista lehteä, ja käy sen jälkeen tarkastamassa kuulutuksen sisällön käräjäoikeudessa. NOT. Nyt henkilöä on yrittänyt lähestyä sekä haastemies että yksityisetsivä, ilman menestystä.
Jos haluaa tehdä kiusaa tai pakoilla asiassa, kyllä se onnistuu vähän aikaa. Omituista on, että osoite on tiedossa, mutta edes yksityisetsivä ei tavoita. Henkilö voi toki olla "pitkällä lomalla vaikkapa ulkomailla". Se ei ole rikos.
Testamnetin tiedoksianto kuuluttamalla saadaan moiteaika käyntiin, joten kyllä se auttaa asiassa, jos kuulutus voidaan toimittaa.
Mutta perillinen voi olla muuttanut pois Suomesta ja osoite on entisen asunnon osoite, joka voi edelleen olla hänen omistuksessaankin (vaikkapa vuokralla). Tällöin edunvalvojan määrääminen hänelle on oikea menettely. Ulkomaille muuttaessaan saattaa olla ilmoitus DVV:lle tekemättä.
"Tuomioistuimen on määrättävä edunvalvoja, jos kuolleelta on jäänyt perintö eikä /.../perillinen muuten voi valvoa oikeuttaan."
Toisin sanoen Virallinen lehti ei auta asiassa. Perillinen ei voi valvoa oikeuttaan, koska hän ei ole saanut testamenttia tiedoksi.
Aloittajan juristi siis on täysin oikeassa.
"Testamnetin tiedoksianto kuuluttamalla saadaan moiteaika käyntiin, joten kyllä se auttaa asiassa, jos kuulutus voidaan toimittaa."
Kerro, mihin lain kohtaan väitteesi perustuu, kun avauksessa perillisen tosiasiallinen olinpaikka ja osoite on tiedossa, eikä perillisen tiedetä pakoilevan tiedoksiantoa.
Perintökaaren mukaan testamentin tekijän kuoltua on testamentin saajan annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti ja heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista.
Kuulutuksen käytöstä määrää kaikissa tapauksissa tuomioistuin. Prof. Frände toteaa, että kuuluttaminen vaarantaa asianosaisen oikeusturvaa, joten tuomioistuinen on oltava täysin varma siitä, ettei vastaanottajan osoitetta varmuudella tiedetä. Samoin toteaa Korkein oikeus, joka ratkaisussaan 2011:40 toteaa, että kuulutus tulee kyseeseen ainoastaan silloin, kun tuomioistuin on vakuuttunut siitä, ettei asianomaisen olinpaikkaa tiedetä.
Nyt osoite tiedetään eli käräjätuomari ei oman mahdollisen rangaistuksensa uhalla anna kuulutukseen suostumustaan varmuudella, vaan saattaa harvoissa tapauksissa antaa suostumuksensa.
Aloittajan tapauksessa edunvalvoja on varmin ja nopein tapa, joskaan ei taloudellisin. Edellisen lisäksi perintökaaren mukaisesti oikeus voi sen hakemuksesta, jolla on perillisen tai testamentin saajan ohella tai lähinnä hänen jälkeensä oikeus jäämistöön, määrätä, että tämän on saatettava oikeutensa voimaan tietyn, enintään vuoden pituisen määräajan kuluessa siitä, kun hänelle on annettu tieto määräyksestä.
Jälkimmäisessä tapauksessa perilliselle ei tarvitse antaa määräystä todisteellisesti, vaan oikeus voi testamentin saajan hakemuksesta toimittaa määräyksen perillisen tunnettuun osoitteeseen postitse. Vuoden kuluessa tuosta määräyksestä testamentin saaja voi saattaa oman oikeutensa voimaan.
"Nyt osoite tiedetään eli käräjätuomari ei oman mahdollisen rangaistuksensa uhalla anna kuulutukseen suostumustaan varmuudella, vaan saattaa harvoissa tapauksissa antaa suostumuksensa."
Aina osoitetta ei tiedetä, joten testamentin tiedoksianto on täysin käypä vaihtoehto, joskin erittäin harvinainen. Virallisessa lehdessä julkaistu yhden ainoan kerran viimeisen viiden vuoden aikana.
Esimerkki sivulla 16.
https://www.virallinenlehti.fi/fi/journal/pdf/2019038.pdf
Muistaakseni oli tänä keväänä viimeksi kuulutus.
Ylempi kirjoitus antaa ymmärtää, että käräjäoikeus voi hoitaa ilmoittamisen muutoinkin "onnistuneesti".
Sieltä saa moittimisajan jälkeen moittimattamuustodistuksen 31 euron hintaan.
Useamminkin muissa asioissa se tarvitaan nykyään valitustapojen muututtua. Nämä ovat itselleni tutumpia muutoksia.
"Muistaakseni oli tänä keväänä viimeksi kuulutus."
Siis vain 1 - 2 kuukautta sitten. Itse en löytänyt tuota kuulutusta, mutta sinä varmasti löydät sen helposti esimerkkinä meille muille.
Näemmä onnistuu siis (osin kerrottukin) yksityinen ilmoittaminenkin. Käräjäoikeus voi myös kuuluttaa ja asiakirjat ovat käräjäoikeudessa.
Tuo on jo yli 100 % enemmän, kun en onnistunut löytämään yhtään kuulutusta edunvalvojan asettamiseksi tuon syyn vuoksi.
Mikä yksityinen ilmoittaminen?
Katso se linkki.
Antanet tuosta kuulutuksesta linkin, kiitos.
>>> Nyt osoite tiedetään eli käräjätuomari ei oman mahdollisen rangaistuksensa uhalla anna kuulutukseen suostumustaan varmuudella, vaan saattaa harvoissa tapauksissa antaa suostumuksensa.<<<
Virallisessa lehdessä ilmoitus on kohdassa "MUUT YKSITYISET ILMOITUKSET - Övriga enskilda annonser". Onko kyseinen ilmoitus samalla käräjätuomarin siunaama kuulutus ja miten nuo kaksi asiaa eroavat toisistaan oikeusvaikutuksiltaan?
Lainaus: "Testamentti on nähtävissä Keski-Suomen oikeusaputoimiston Jämsän toimipaikassa, Mar*** Vähät***, julkinen oikeusavustaja, varatuomari, Jyväskylä"
Yksityinen ilmoitus ei ole tietenkään "vielä" käräjäoikeuden tuomarin siunaama ja nähtävissä asiakirjat muualla. Vasta moiteajan jälkeen voi liitteineen hakea moittimattamuustodistuksen käräjäoikeudelta, joka tarkastaa menettelyn oikeellisuuden, kun ei ole moitittu käräjäoikeudessa.
Käräjäoikeuden tekemään kuulutukseen ovat paperit ainakin hyväksyttävissä suoraan puolen vuoden päästä ja moittimattomuustodistus tulee kuin apteekin hyllyltä.
En usko, että noilla on käytännössä mitään eroa. Tuomari tekee testamentin lainvoimaisuustodistusta antaessaan itsenöisen ja riippumattoman päätöksen. Sillä ei ole merkitystä, kuka on kuulutuksen antanut aikanaan, kunhan sen perusteet käyvät ilmi asiapapereista. Toisin sanoen, vaikka tuomioistuin on 6 kk aiemmin antanut kuulutuksen testamentin tiedoksiannosta, laivoimaisuustodistusta antava tuomari joka tapauksessa tutkii, onko ollut perusteet kuuluttamalla annettuun tiedoksantoon.
virallinenlehti
2015026
s. 30
Ilmoitus lausumapyynnöstä hakemusasiassa. Ilmoitus lausumapyynnöstä hakemusasiassa. Vaatimukset: Hakijat ovat pyytäneet, että asianajaja H*** Män*** määrätään Ruotsista olevan M*** H*** Tho*** edunvalvojaksi vastaanottamaan Kemin kaupungista olleen ja 15.1.20** kuolleen V*** J*** Kar*** 15.1.20*** allekirjoittaman testamentin tiedoksianto...... A*** Paa***. käräjänotaari.
virallinenlehti
2012026
s. 85
M U U T K U U L U T U K S E T.
Ilmoitus keskinäisen testamentin tiedoksiantamisesta. Teille tiedoksiannettava testamentti on nähtävillä Vantaan käräjäoikeuden kansliassa osoitteessa 1300 Vantaa. V*** Okk***, käräjänotaari.
virallinenlehti
2009088
s. 23
M U U T.
lmoitus lausumapyynnöstä hakemusasiassa...... tehtävänään ottaa vastaan E*** M*** Puu*** ja ... laatiman testamentin tiedoksianto, sekä valvomaan hänen etua kuolinpesien osituksessa ja perinnönjaossa. 14.7.20***. P*** Vas***, notaari.
--
virallinenlehti
2004128
s. 18
M U U T
Peruste: P*** Wal*** ei ole vakinaista osoitetta Helsin***, mistä syystä testamentin tiedoksianto ei ole onnistunut ja mainittu asia vaatii hoitamista 14.10.20**, J**** Pal***, notaari
virallinenlehti
2001097
s. 21
T E S T A M E N T I N T I E D O K S I A N T O.
Ilmoitus T-T. (s. 19**), olinpaikka tuntematon..... jälkeensä jättämä testamentti on alkuperäisenä nähtävissä ja oikeaksi todistettu kopio siitä saatavissa alla olevasta osoitteesta: Laki***tsto VT H.S. Oy, Hki. (Yksityinen)
Opiksi ja ojennukseksi. Opettavaista aikavälillä 2001 - 2024.
Huvittavaa. Foorumia valvoo r-o-p-o-t-t-i, jota ei saa arvostella siitä, että se poistaa mielivaltaisesti kirjoituksia. Se ei siis noudata itse omia sääntöjään.
Pitää valittaa viralliseen lehteen.
Tämä poistetaan jatkuvasti. Miksi?
Liittyen muihin tässä avauksessa esitettyihin tapoihin:
virallinenlehti
2022085
s. 30
MUU HAASTE TAI KUTSU
Teille osoitettu lausumapyyntö ja hakemus liitteineen ovat nähtävillä käräjäoikeuden kansliassa...... Jos Te ette anna vastausta määräajassa, käräjäoikeus voi käsitellä ja ratkaista asian hakijan vaatimuksen mukaisesti...... DVV on pyytänyt, että S.T:n edunvalvojaksi määrätään yleinen edunvalvoja. Edunvalvojan tehtävänä on edustaa päämiestä I.T. ja E.T. allekirjoittaman testamentin tiedoksiannon vastaanottamisessa sekä testamenttiin liittyvissä kaikissa muissa mahdollisissa toimissa, kuten testamentin mahdollisessa riitauttamisessa...... Perustelut: S.T:n olinpaikka on tuntematon. Vantaalla 13.10.2022 A.K., käräjänotaari.
Tämäkin poistetaan jatkuvasti. Miksi?
virallinenlehti
2022085
s. 91
TUOMIOISTUIMEN YLEINEN TIEDOKSIANTO
Testamentin tiedoksianto. P.P:n jälkeensä jättämä testamentti on alkuperäisenä nähtävissä ja oikeaksi todistettu kopio siitä saatavissa alla olevasta osoitteesta: N. B. Oyj/Turku.... Vantaalla 17.10.2022, N.N., käräjänotaari.
Virallisesta lehdestä löytyy siis vajaan 25 vuoden aikana puolen tusinaa testamentin tiedoksiantoa kaikilla mahdollisilla otsikoilla käräjäoikeuden lähettämänä sekä kaksi kappaletta ilmoituksia, jotka ovat ns. yksityisiä.
Edelleen askarruttaa se, mikä on yksityisen ilmoituksen painoarvo, koska mistään kuulutuksestahan ei ole kysymys. Jos osoite on tiedossa, mikään kuulutus asiassa ei auta.
Perintökaaren mukaisesti oikeus voi sen hakemuksesta, jolla on perillisen tai testamentin saajan ohella tai lähinnä hänen jälkeensä oikeus jäämistöön, määrätä, että tämän on saatettava oikeutensa voimaan tietyn, enintään vuoden pituisen määräajan kuluessa siitä, kun hänelle on annettu tieto määräyksestä. Kuten sanottua, jälkimmäisessä tapauksessa perilliselle ei tarvitse antaa määräystä todisteellisesti, vaan oikeus voi testamentin saajan hakemuksesta toimittaa määräyksen perillisen tunnettuun osoitteeseen postitse. Vuoden kuluessa tuosta määräyksestä testamentin saaja voi saattaa oman oikeutensa voimaan.
Jälkimmäisestäkin on esimerkki virallisessa lehdessä.
(1) Ilmoitus lausumapyynnöstä hakemusasiassa. Edunvalvojaksi vastaanottamaan testamentin tiedoksianto. Virallinen notaari
(2) Testamentin tiedoksiano. Testamentti on nähtävissä oikeusaputoimistossa. Julkinen oikeusavustaja
(3) Muut kuulutukset. Ilmoitus keskinäisen testamentin tiedoksiantamisesta. Vantaan käräjäoikeuden kanslia. Käräjänotaari
(4) Muut. Ilmoitus lausumapyynnöstä hakemusasiassa...... tehtävänään ottaa vastaan testamentin tiedoksianto, sekä valvomaan hänen etua kuolinpesien osituksessa ja perinnönjaossa. Notaari
(5) Muut. Peruste: Ei vakinaista osoitetta, mistä syystä testamentin tiedoksianto ei ole onnistunut ja mainittu asia vaatii hoitamista. Notaari
(6) Testamentin tiedoksianto. Ilmoitus. Olinpaikka tuntematon..... jälkeensä jättämä testamentti on alkuperäisenä nähtävissä. Yksityinen varatuomari.
(7) Tuomioistuomen ylienen tiedoksianto. Testamentin tiedoksianto. Testamentti on alkuperäisenä nähtävissä. Käräjänotaari.
Lainaus: "Tuomari tekee testamentin lainvoimaisuustodistusta antaessaan itsenöisen ja riippumattoman päätöksen."
Testamentin lainvoimaisuus tarkoittaa sitä, että sitä ei voida enää riitauttaa.
Lainvoimaisuustodistuksen tai moittimattomuustodistuksen osalta käräjäoikeudella pitää olla tiedossa, että
(a) kaikki lakimääräiset perilliset ovat saaneet todisteellisesti testamentin tiedoksiannon ja testamentin kopion; ja
(a1) edellisestä laskien 6 kk määräaika on kulunut umpeen; tai
(a2) kaikki lakimääräiset perilliset ovat hyväksyneet testamentin ja ovat lupautuneet olemaan sitä moittimatta.
Aloittajan tapauksessa perillisen osoite on tiedossa ja tiedoksianto on mitä ilmeisimmin saatu toimitettua perille mutta ei todisteellisesti: asiassa on käytetty sekä haastemiestä että yksityisetsivää. Jos asiassa julkaistaan lisäksi ilmoitus tai kuulutus virallisessa lehdessä otsikolla "Testamentin tiedoksianto", josta vielä toimitetaan erillinen tieto perillisen osoitteeseen, kukaan ei voi vaatia asiassa tehtäväksi enempää.
Tiedoksisaannin katsotaan yleensä tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisen ajankohdasta. Kun määräaika on kulunut umpeen, josta laskien seitsemän vuorokautta + kohtuulliseksi katsottava vastausaika, käräjäoikeus voi näin katsoessaan allekirjoittaa moittimattomuustodistuksen.
Testamentti voi siis saada lainvoiman kolmella eri tavalla, ja lainvoimainen testamentti on toimeenpantavissa.
Edellisen lisäksi perilliselle voidaan hakea edunvalvojaa tai oikeuden voidaan vaatia perillistä saattamaan oikeutensa voimaan 12 kuukauden määräaikana.
Aloittajalla on siis kolme eri laillista tapaa, joilla hän voi saattaa oikeuden kautta oikeutensa voimaan.
"Testamentin lainvoimaisuus tarkoittaa sitä, että sitä ei voida enää riitauttaa."
Ei nyt kuitenkaan 100-prosenttisesti noin.
Testamentti voidaan riitauttaa myöhemminkin, jos väitetään, että se on väärennetty. Samoin, jos löytyy ns. kilpaileva testamentti.
Testamenttia ei voida enää riitauttaa niillä moiteperusteilla, jotka on kerrottu PK 13 luvussa.
PK 14:5
5 § (17.8.1990/700)
"Jos perillinen tahtoo moittia testamenttia 13 luvussa mainituilla perusteilla, hänen on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa saatuaan testamentista 4 §:n mukaisesti tiedon. Perillisellä ei kuitenkaan ole moiteoikeutta, jos hän on hyväksynyt testamentin tai muulla todistettavalla tavalla luopunut moiteoikeudestaan."
- https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L13
>>> "Testamentin lainvoimaisuus tarkoittaa sitä, että sitä ei voida enää riitauttaa."
Ei nyt kuitenkaan 100-prosenttisesti noin. <<<
Testamentti saa lainvoiman juuri edellä kuvatuilla kolmella tavalla.
Vaikka testamentti olisi saanut laivoiman, on olemassa ns. muut testamenttikanteet, jotka eivät ole sidottu 6 kk määräaikaan, ja niitä voi nostaa muukin taho kuin perillinen. Yleisimmät muut testamenttikanteet ovat pätemättömyyskanteet, tehottomuuskanteet ja tulkintakanteet.
Vaikkapa tehottomuuskanteessa henkilö väittää, testamentin pätevyyttä riitauttamatta, että testamentin tekijä on määrännyt oikeudesta, joka ei ole hänelle kuulunut. Testamentti voi siis olla yhtäaikaa lainvoimainen ja pätevä, mutta silti voidaan esittää testamenttiväitteitä.
Riitauttaminen ja lainvoimaisuus eivät kulje käsi kädessä.