Paperiin laitetaan yleensä näin:
"Kaupan yhteydessä ei ole myyty eikä luovutettu irtainta omaisuutta eikä sellaisesta ole tehty eri sopimusta."
Mitäs jos uusi asukas haluaisi jonkun huonekalun tai muita tavaroita ja ne "unohdetaan" uuden asukkaan käyttöön? Tuleeko siitä rangaistus?
"Kaupan yhteydessä ei ole myyty eikä luovutettu irtainta omaisuutta eikä sellaisesta ole tehty eri sopimusta."
Mitäs jos uusi asukas haluaisi jonkun huonekalun tai muita tavaroita ja ne "unohdetaan" uuden asukkaan käyttöön? Tuleeko siitä rangaistus?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Se on verotuksellinen syy. Jos on osa kauppahinnasta yksityisomaisuutta (kalusteita -irtaimistoa) niin siitä ei tarvi maksaa myyntivoittoveroa. Se on oman tavaran myyntiä. Esim ruohonleikkuri - siirrettävä sauna tms.
Mutta miksi kauppakirjassa pitää mainita, että ei saa edes luovuttaa irtaimistoa?
Tuossa on kaksi osaa:
- kauppahinta ei sisällä irtaimistoa, joten se käsitellään verotuksessa kokonaan kiinteistökauppana
- irtaimistosta ei ole tehty mitään erillistä sopimusta, johon jompi kumpi osapuoli voisi vedota myöhemmin
Jos irtaimistosta tehdään erillinen sopimus, tuo yllämainittu lause pitäisi periaatteessa muokata uuteen uskoon. Tai sitten siihen erilliseen sopimukseen lisätään maininta, että se ohittaa tämän kauppakirjan pykälän (päiväys kannattanee laittaa kauppakirjaa myöhemmäksi).
Jos myyjä vain "unohtaa" omaisuuttaan kiinteistölle, siinä on vaara että hän tulee myöhemmin katumapäälle ja asiasta tulee riitaa. Silloin myyjä vetoaa tuohon pykälään, jonka mukaan mitään irtaimistoa ei siirtynyt ostajalle. Muistaakseni saattaa olla olemassa joku aikaraja, jonka jälkeen myyjä ei kuitenkaan voi enää tulla omaisuuttaan hakemaan.
Sitten pitää myös muistaa irtaimiston ja tarpeiston ero. Kiinteistöön kuuluva tarpeisto siirtyy kiinteistökaupan mukana.
Vielä kerran. Tuo klausuulihan tavallaan kieltää sopimasta irtaimiston myymisestä erikseen tai irtaimiston antamista kaupan mukana edes ilmaiseksi.
Ja nyt on kysymys huonekaluista.
Suomessa on vielä toistaiseksi oleamassa sopimusvapaus, vaikka kiinteistökauppaan tiettyjä määrämuotoisia kohtia kuuluukin.
Yhden tehdyn sopimuksen voi korvata toisella sopimuksella kokonaan tai osittain. Eli tuon kauppakirjan tekemisen jälkeen osapuolet voivat yhteisesti sopien muuttaa mielensä ja tehdä toisen sopimuksen, joka kumoaa mainitun kohdan.
Uusi sopimus kannattaa tietysti tehdä kirjallisesti, jotta sen olemassaolosta ei myöhemmin synny kiistaa.
Tai sitten osapuolet voivat luottaa toisiinsa ja toimia suullisen sopimuksen perusteella, mutta siinä on riskinsä.
On siis täysin sallittua, että osapuolet tekevät seuraavan sopimuksen:
Tällä sopimuksella allekirjoittaneet sopivat, että heidän x.x.xxxx päivämäärällä tekemänsä kiineistön NNN kauppakirjan kohdasta 6 c. poiketen tämän sopimuksen liitteessä / alla tarkemmin määritelty penkki siirtyy kiinteistön ostajan omaisuudeksi samalla päivämäärällä kiinteistön kanssa / tällä päivämäärällä.
Päiväys ja allekirjoitukset
Sopimuksessa sovitaan että "Eikä sellaisesta ole tehty eri sopimusta" ?????
Sopimuksessa on käytetty mennyttä aikamuotoa, joten se ei sano mitään tulevaisuudesta.
"Eikä sellaisesta ole (tähän mennessä) tehty eri sopimusta"
Jos haluat kieltää sopimisen tulevaisuudessa, sinun pitää kieltää sopiminen tulevaisuudessa. Tuo lause ei sitä tee.
No ei jostain sohvan myynnistä tarvitse asunnon kauppakirjaan mainintoja tehdä.
Johtuuko tuo jankutus kielitaidon puutteesta? Ei ymmärretä enää suomenkielistä tekstiä kunnolla?
Laki on niin kuin se luetaan.
Ja jokainen tulkitsee sen oman etunsa mukaisesti. Osa jopa todella luovasti. Vasta tuomarin nuija sitten palauttaa maan pinnalle.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Lucky_Luke
Tämä mies laki lukee.
Pykälien tulkinnassa sentään oletetaan ymmärrettävän eri aikamuotojen merkitys.
Samoin kuin se, mikä ero on lailla ja vapaamuotoisella sopimuspykälällä.
Kiinteistö myydään siinä kunnossa kun se on .
Myin sijoitus asuntona olleen omakotitalon hintaan 230.000. EUR. Kauppakirjaan kirjattiin irtaimen arvoksi 120.000 ja kiinteistö arvoksi 130.000. En tarvinnut maksaa luovutus voitosta veroa ollenkaan vaikka ostin talon pari vuotta takaperin hintaan 199.000. Ostaja maksoi verot vain 130.000 eurosta. Kumpikin voitti. Verottaja hävisi.
Verottaja varmaan kohta kyselee irtaimiston hankintahintoja tai laittaa sille suoraan arvioverotuksen 20 % hankintameno-olettaman mukaan.
No juu, heko heko, oli tosi hauska (lue: kuolettavan tylsä) yritys taas tällä trollilla...