Rakensin Slim Jimin 10 mm kupariputkesta OH6NT mitoilla 145,5 Mhz taajuudelle.
Syöttöpisteen kohta on alapäästä 102 mm kuvan mukaan.
M0UKD laskuri taas sanoo 5 cm alapäästä.
50ohmia pitäisi saada impedanssi arvoksi.
Kun juotin koksun 102 mm åäähän ei mene vireeseen vaikka nitat on takistettu moneen kertaan.
Syöttöpisteen kohta on alapäästä 102 mm kuvan mukaan.
M0UKD laskuri taas sanoo 5 cm alapäästä.
50ohmia pitäisi saada impedanssi arvoksi.
Kun juotin koksun 102 mm åäähän ei mene vireeseen vaikka nitat on takistettu moneen kertaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kupariputki antaa eri arvot kuin alumiini. Oikeat isteet löytyy helposti kokeilemalla.
Mitkä arvot ovat kuparipitkella erilaiset kuin alumiinilla?
Nopeuskerroin?
Eikö laskenta anna samoja tulksia?
Olen luullut etttä materiaali vaikuttaa vain resistanssiin, eikä resistanssi ole merkittävä vaan suurtaajuinen impedanssi.
Aikaisemmin olen tehnyt vain lanka antenneja matalammille taajuuksille.
Antennin arvoja voi laskea NEC(Numerical Electromagnetic Code) ohjelmilla. Ohjelmia on sekä graafisia, että komentorivi-pohjaisia
Nämä löytyy Ubuntun pakettihallinnasta :
nec2c/focal,now 1.3-3 amd64 [asennettu]
Translation of the NEC2 FORTRAN source code to the C language
xnec2c/focal,now 1:4.1.1-1 amd64 [asennettu]
calculate and display radio antenna properties
https://www.xnec2c.org/
Erityisesti xnec2c on kätevä. Sillä voi ajaa simulaation antennin ominaisuuksista ja visualisoinnissa sekä antennielementtien positioiden varmistamisessa se on suuri apu, koska input-tiedosto näyttää tältä:
GW 6 19 5.04950E+02 -1.26680E+02 0.00000E+00 5.04950E+02 1.26690E+02 0.00000E+00 6.00000E+00
tuo siis määrittää GW (=wire) elementin 3d-koordinaatistossa ja sen voi tehdä xnec2c:ssä editorilla hiukan mukavammin. Tuollainen rivi on nec-slangissa kortti. Esimerkiksi jos haluaa tehdä taajuuspyyhkäisyn antennille tarvitsee lisätä RP-kortti(radiation pattern). EX-kortilla taas kerrotaan, mitä signaalia antenniin syötetään. Valmiita esimerkkejä on siis syytä katsella, mikäli haluaa saada aikaan jotakin toimivaa.
Hienoa! Näillä ohjeilla saankin slim jimin tehovireyteen.
User manual löytyy :https://www.xnec2c.org/
Sinänsä hyvä kun jaksat hieroa mittoja laskurin kanssa. Slimi on kehitelmä J-tikusta. Omat tikut olen sovitellut ihan SWR mittarin avulla. Meneenä kesänä laitoin sitten 50MHz 6 elementin jagin sitten jonkin näköiseen kuntoon. Mittakalustona oli miniVNA ja tietämys koneella NEC. Ensimmäiset putket meni poskelleen, mutta siitä sai tulokset josta pääsi eteen päin. Hieromisen jälkeen tuloksena oli mitatun jotellisuuden liki yhteen sopivat tulokset muuten mutta 1MHz virhellä. Elemetti pituudet meni alle puolen sentin poikkaimille ja paikat alle 2cm. Radion mittarit, SWR-mittari, VNA ja NEC antavat sovituksen suhteen yhtenevät käyttäytymisen paitsi NEC 1MHz sivussa. Mulla jotain asetuksissa poskellaan.
Pelkän sovituksen suhteen riittä SWR-mittari, mutta nykyisin löytyy edullisia VNA-mittareit jotka antavat enemmän tietoa tehdystä antennista. Mittauksesta voi komoensoida syöttökaapelin pois, joka helpottaa sitä antennin loppuhierontaa. Antennin viritys ja sovitus on oikeastaan kaksi eri asuaa. Voi olla vireessä, mutta ei sovituksessa ja päin vastoin. Vektori piirianalysaattorilla sen josta voi päätellä mitä tarttee säätää.
Turhanpäiväistä näpertelyä ja nysväämistä. Pääasia että antenni toimii niin ettei radiosta ala nousta savua ja se onnistuu 5 minuutin säädöllä kun mittasuhteet on alunalkaen oikeat. Poskelleen ei saa vaikka yrittäisi.
Tiedätkö edes, kuinka suuri osa energiasta muuntuu radioaalloiksi maksimissaan? Se siitä turhanpäiväisyydestä.