Pyörimisnopeutta säädetään kuormitus tilanteisiin,jonka jälkeen teknisesti muutetaan 50HZ taajuuteen.
Tässä esimerkkejä kierros 1500 min jaettuna 60 sekunnilla on 25 kierrosta, joka kaksi napaisessa kerrotaan kahdella saadaan 50HZ
Kierrokset 600 minuutissa jaettuna 60 sekunnilla on 10 kierrosta, joka kerrottuna kuusi napaisessa kuudella kerrottuna on 60HZ.
Napojen lukumäärä voi vaihdella paljonkin.
Tässä esimerkkejä kierros 1500 min jaettuna 60 sekunnilla on 25 kierrosta, joka kaksi napaisessa kerrotaan kahdella saadaan 50HZ
Kierrokset 600 minuutissa jaettuna 60 sekunnilla on 10 kierrosta, joka kerrottuna kuusi napaisessa kuudella kerrottuna on 60HZ.
Napojen lukumäärä voi vaihdella paljonkin.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Mikä on tämän turhan aloituksen pointti ?
Generaattori pyörii 50 Hz. verkon taajuuden vaihtelu pidetään 49,9 ja 50,1 Hz rajoissa.
Kun verkkoon kytketty generaattoria yritetään pyörittää väkisin verkon taajuutta nopemmin voimakoneella syöttää generaattori tehoa verkkoon.
Onko teho pätö vai loistehoa riippuu magnetoinnin suuruudesta.
Mitä ihmettä tarkoittaa "Generaattori pyörii 50 Hz" -yritäppä kertoa paljonko sen roottorin kierrosluku on minuutissa
50 ja on väeöhdystä sekunnissa
Vast, 60 x 5o. 36o. krs min
Aika heikosti menee matematiikkanerolla
Taas menossa jossain omassa utopiassa napojenkin kanssa minullakin on yksi
Joskus: 1900 luvun alussa rakennettu vesivoimala. Kun vomalalla oli 'tahti ajo vuoro', niin generaattorin pyörimisnopeutta säädettiin että 50Hz taajuus säilyi toleranssin mukaa.
Tähtipiste oli maadoittettu , silloin saatiin ja nollaoisteesen ja äärijohtimen väliltä vaihe jännite
Entä jos generaattorin edessä on vaihteisto, joka sovittaa turpiinin tai voimalaitteen pyörimisnopeuden generaattorille sopivaksi?
Jos mummolla on munat, kyseessä onkin vaari.
Tottakais. Kaikissa voimalaitoksissa on vähinään 5-vaihteinen manuaali, jossa myös pakki. Uudemmissa DSG.
Juu. Generaattori ei tosiaan pyöri samaa nopeutta kuin turpiini.
No ei tietenkään, koska voimansiirto toteutetaan kuminauhalla
Tämän tiedonannon jälkeen on pilttien aika mennä päibäunille.
Ai kun on taas jännä juttu...!
Kun kuorma verkossa kasvaa, taajuus ja jännite laskevat, ja kun kuorma vähenee, taajuus ja jännite nousevat, lisäämällä generaattoreiden tehoa varmistetaan, että tuotantoa on riittävästi. Turbiiniin menevässä putkessa on venttiili, joka ei ole täysin auki, ja sitä säädetään tarpeen mukaan nopeuden säätämiseksi.
Generaattorin tuottama taajuus perustuu generaattorin magneettinapojen määrään ja siihen, kuinka nopeasti se pyörii.
Eli ne suunnittelevat generaattorit oikealla määrällä napoja tuottamaan 50-60 Hz tietyllä nopeudella ja säätävät, kuinka nopeasti pääkone pyörii (yleensä höyryllä tai vedellä toimiva turbiini), jotta se pysyy tuossa nopeudessa.
Voimalaitos on se joka pyörii 50 hz.
Lisäksi taajuus pitää tahdostaan kaikkiin muihin sähkölaitoksen suomessa ja sitä kutsutaan valtakunnan verkokai
Eikö riitä, että sille töpselille, jonka työnnär rasiaan, tarjotaan 50 Hz sähköä? Näin vaikka tuulimyllyjen propellit pyörivät ihan miten sattuu tuulemaan mieleen.
Nykyään tuulimyllyt tosiaan pyörii mitä vauhtia pyörii ja tuotettu sähkö pukataan verkkoon taajuusmuuttajan kautta.
Varhaisemmat tuulimyllyt piti tahdistaa verkkoon eli propelllin piti pyöriä tarkalleen oikealla nopeudella. Tällöin piti laittaa vaikkapa lapakulmasäätö propelliin, jotta vekotin saatiin toimimaan tuulennopeuden vaihdellessa.
Lämpövoimalaitoksissa (siis niissä, jotka tavalla tai toisella tuottaa höyryä turbiinille) ja dieselvoimalaitoksissa edelleen vanha tyyli, jossa generaattorin pitää pyöriä tarkalleen verkkotaajuuden ja generaattorin napaluvun määräämällä tahdilla. Esim. 6 napaisella tahtigeneraattorilla 1000 rpm.
Kaikki suoraan verkkoon liitetyt generaattorit ja moottorit toimivat myös energiavarastona mallia "vauhtipyörä" eli ne pyrkivät pitämään verkon taajuutta vakiona. Jos verkkotaajuus pienennee, pienenee myös moottorien ottoteho ja ääritilanteessa ne voisivat jopa muuttua generaattoreiksi. Tosin suojausjärjestelmät viheltää kyllä pelin poikki (= sähköt pois) jo ennen tätä.
Tästä on tullut ongelma, kun moottorit ovat muuttuneet taajuusmuuttajakäyttöisiksi ja samoin osa generaattoreista. Ei ole enää "inertiaa" sähköverkossa -> voi tulla taajuuden ja siirrettävän tehon heilahteluita, jotka laukaisee suojalaitteet. Tämä yhtenä syynä Espanjan taannoiseen sähkökatkoon.
Nykyään tuulimyllyt tosiaan pyörii mitä vauhtia pyörii ja tuotettu sähkö pukataan verkkoon taajuusmuuttajan kautta.
Varhaisemmat tuulimyllyt piti tahdistaa verkkoon eli propelllin piti pyöriä tarkalleen oikealla nopeudella. Tällöin piti laittaa vaikkapa lapakulmasäätö propelliin, jotta vekotin saatiin toimimaan tuulennopeuden vaihdellessa.
Lämpövoimalaitoksissa (siis niissä, jotka tavalla tai toisella tuottaa höyryä turbiinille) ja dieselvoimalaitoksissa edelleen vanha tyyli, jossa generaattorin pitää pyöriä tarkalleen verkkotaajuuden ja generaattorin napaluvun määräämällä tahdilla. Esim. 6 napaisella tahtigeneraattorilla 1000 rpm.
Kaikki suoraan verkkoon liitetyt generaattorit ja moottorit toimivat myös energiavarastona mallia "vauhtipyörä" eli ne pyrkivät pitämään verkon taajuutta vakiona. Jos verkkotaajuus pienennee, pienenee myös moottorien ottoteho ja ääritilanteessa ne voisivat jopa muuttua generaattoreiksi. Tosin suojausjärjestelmät viheltää kyllä pelin poikki (= sähköt pois) jo ennen tätä.
Tästä on tullut ongelma, kun moottorit ovat muuttuneet taajuusmuuttajakäyttöisiksi ja samoin osa generaattoreista. Ei ole enää "inertiaa" sähköverkossa -> voi tulla taajuuden ja siirrettävän tehon heilahteluita, jotka laukaisee suojalaitteet. Tämä yhtenä syynä Espanjan taannoiseen sähkökatkoon.