Jos mies kosii naista

Sanoisin, että toisinpäin. Tiesitkö, että rikoslain 18 luvun 1 §:n mukaan:

Jos joku sanoo nimensä tahi säätynsä muuksi, kuin se on, ja jos toinen siten aviosopimukseen petetään; taikka jos joku toisen viettelee aviosopimukseen siten, että salaa laillisen avioliitonesteen taikka seikan, joka voi saattaa avioliiton purkautumaan; rangaistakoon vankeudella korkeintaan yhdeksi vuodeksi taikka sakolla.

Jos siihen tulee vihkiminen lisäksi, taikka jos pettäjä makaa naisen, joka on aviosopimukseen vietelty; olkoon rangaistus kuritushuonetta korkeintaan kaksi vuotta taikka vankeutta vähintään kuusi kuukautta ja enintään kaksi vuotta, taikka, jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, kuritushuonetta korkeintaan neljä vuotta.

Tässä mainitusta rikoksesta älköön syyttäjä tehkö syytettä, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi taikka oikeudessa hakenut aviosopimuksen tahi avioliiton purkamista.

On❤️ Ainakin minä koen näin.

Historiallisesti kihlaus on ollut ratkaiseva parin muodostuksessa. Kihlajaisjuhlat vahvistivat parin yhteiselämän kyläyhteisössä. Vihkiminen tapahtui myöhemmin, jos ylipäänsä paria vihittiin. Näin asia oli Suomessa 1600-luvulla.

Kirkko kuitenkin puuttui tähän perinteeseen ja alkoi vaatimaan, että vasta kirkossa vihitty pari oli avioliitossa. Kihlauksen merkitys väheni, ja nykyisin kihlauksen asema on lähinnä aikomus naimisiin menemisestä.

On joo

Ainoastaan jos mieskin on naisen oma.
-nainen joka olis miehen oma ilman kosintaakin-

Itse ajattelen niin, ettei toista voi omistaa. Hyvä suhde synnyttää luottamusta, jolloin omistussuhdetta ei tarvita. Lojaalius syntyy arvostuksesta ja kunnioituksesta toista kohtaan. Siihen ei sormuksia tai muutakaan tarvita. Henkinen minä riittää.

Se on lupaus avioliitosta ei omistuksesta.

Toisen "oma"?
Silloin kun sovitaan yheenkuuluvaisuudesta kihlajaisilla, se tarkoittaa että vain kahden kauppa on syntymässä. Tuossa koetaan että kumpikin osapuoli on sopiva vain toisilleen eikä kolmasia osapuolia enää tarvitse hamuilla ollakseen onnellinen.

Jos jompikumpi ei ole tyytyväinen toiseen, on helpompi vielä tässä vaiheessa erota (yhteisessä sopimuksesa, toivottavasti) ja jatkaa etsintää.

Kun yhteenkuuluvaisuus onl laillistettu - avioliitto- eroaminen on vaikeampaa ja tuskallisempaa monessa mielessä.

Ei ole, sitten vasta kun mennään naimisiin. Monihan peruu viime hetkellä ennen Aamenta. m>n