Varkauden 1920-luvun puutalot sijoittuvat pääasiassa Kommilan ja Kosulanniemen teollisuusalueiden läheisyyteen, rakennettuina nopean teollistumisen ja A. Ahlström Oy:n toimesta metsä- ja paperiteollisuuden työntekijöitä varten; arkkitehtien kuten Ivar ja Valter Thomé sekä Karl Lindahl suunnittelemia alueita, joihin kuuluvat esimerkiksi Stesula ja muut puutaloalueet, jotka ovat osa kaupungin merkittävää teollista kulttuuriperintöä.
Keskeisiä puutalojen ja alueiden piirteitä 1920-luvulla:
Savo oli Kuulemma savon yrittäjät
Mukaan Savupirttien maa
🤣Puutalojenpas
Keskeisiä puutalojen ja alueiden piirteitä 1920-luvulla:
Savo oli Kuulemma savon yrittäjät
Mukaan Savupirttien maa
🤣Puutalojenpas
Vastaukset 3
Vanhimmat
Milloin savupiippu tuli Suomeen?
Ensimmäiset savupiiput ilmestyivät mallassaunoihin Länsi-Suomessa 1600-luvun lopulla. Jatkuvalämmitteiset kaminakiukaat tulivat 1920-luvulla, siirrettävät kiukaat sota-aikana, ja 1940-luvulla ensimmäiset kiukaat tulivat asuntoihin.18.6.2016
Suomessa savupirtti oli perinteinen, savupiiputon asuinrakennus, jossa kiukaan savu levisi vapaasti sisätiloihin lämmityksen aikana ja poistui seinäluukkujen kautta. Se oli yleinen asuinmuoto rautakaudelta 1800-luvulle, erityisesti Itä- ja Keski-Suomen syrjäseuduilla jopa 1930-luvulle asti, kunnes savupiipulliset uunit yleistyivät, tehden asumisesta terveellisempää.
Savupirtin ominaisuudet ja käyttö
Lämmitys: Savupirtti lämmitettiin sisäänlämpiävällä kiukaalla (savu-uunilla), joka oli usein kivistä rakennettu.
Savu: Lämmityksen aikana savu täytti koko tilan. Sitä tuuletettiin avaamalla seinissä olevia pieniä luukkuja, sanoo Wikipedia.
Elämäntapa: Pirtti oli hämärä, kostea ja lämmin, mikä mahdollisti jopa malarian esiintymisen Suomessa, sillä se tarjosi hyvän talvehtimispaikan malariaa levittäville hyttysille, kertoo Wikipedia.
Historia ja yleisyys Suomessa
Alkuperä: Rautakaudella Suomeen saapunut savupirtti yleistyi nopeasti.
Väistyminen: Länsi-Suomessa savupirtit väistyivät 1600-luvulta alkaen savijohdollisten uunien tieltä. Itä- ja Keski-Suomessa ne säilyivät pidempään,.
Viimeiset ajat: Syrjäisimmillä alueilla savupirteissä asuttiin vielä 1930-luvulla, ja viimeiset niistä katosivat 1950-luvulla.
Esimerkkejä nykyään
Kansallismuseo on säilyttänyt yhden 1830-luvulla rakennetun savupirtin, joka siirrettiin museoon 1913.
Museoita ja kotiseutumuseoita kuten Laurinmäen torpparimuseo Janakkalassa esittelee savupirtin elämää.
Savupirtti on merkittävä osa suomalaista rakennus- ja asumishistoriaa, joka kuvastaa maaseudun elämää ennen modernien asumisratkaisujen yleistymistä.
tulee voisivat tuikata sahanpuru talot