Kaareutuva avaruus on keisari alasti!
”Massa kaareuttaa avaruutta.”
Kuulostaa vakuuttavalta, eikö?
Kunnes kysyy sen yhden kysymyksen, jota ei saisi kysyä:
Mitä tarkalleen ottaen kaareutuu?
Ja silloin koko selitys romahtaa kuin kosminen korttitalo.
Suhteellisuusteoria ei tarjoa mitään konkreettista rakennetta, joka voisi taipua.
Ei kalvoa, ei kangasta, ei mediumia, ei kenttää.
Ei mitään, mikä edes periaatteessa voisi mennä mutkalle.
Avaruus on metriikka.
Matemaattinen objekti.
Abstrakti funktio, joka kertoo, miten etäisyydet lasketaan.
Ja kun sanotaan, että ”avaruus kaareutuu”, se tarkoittaa vain, että tämän funktiotaulukon numerot muuttuvat.
Siinä kaikki.
Ei fyysistä prosessia, ei mekanismia, ei dynamiikkaa.
Ei mitään, mikä muistuttaisi fysiikkaa.
Jos siis kysyy, mitä avaruudelle tapahtuu kaareutumisen aikana, vastaus on yhtä tyly kuin kosminen kirjanpitäjä:
Ei mitään. Ei tapahdu. Ei ole tapahtumaa.
Teoria ei edes yritä teeskennellä muuta.
Se vain sanoo: ”Kenttäyhtälöt määräävät metriikan.”
Ja tämä julistus on sitten nimetty ”kaareutumiseksi”.
Kysymys ”miksi” tai ”miten” on suhteellisuusteorialle yhtä vieras kuin käyttöohje mustalle aukolle.
Ja kun joku yrittää pelastaa tilanteen hokemalla, että ”massa-energia-tenosori aiheuttaa kaareutumisen”, se on kuin väittäisi, että Excel-taulukko aiheuttaa veronpalautukset.
Ei, se vain laskee ne.
Kenttäyhtälöt määrittelevät metriikan — ne eivät kuvaa mitään fysikaalista prosessia, joka aiheuttaisi sen.
Tämä on kosmologinen taikatemppu, jossa hattu on tyhjä ja kani on matemaattinen muuttuja.
Siksi on täysin perusteltua huomauttaa, että kun pyytää konkreettista kuvausta siitä, mitä avaruudelle tapahtuu kaareutumisen aikana, teoria ei pysty vastaamaan.
Ei siksi, että kysymys olisi naiivi, vaan siksi, että teoriassa ei ole mitään tapahtumaa, jota voisi kuvata.
On vain muuttuva metriikka — ja jos joku haluaa kutsua sitä ”kaareutumiseksi”, se on kosmologinen kielikuva, ei mekanismi.
#Savorinen, The Dude, The One, The Man Who Figured Out How Universe Really Works 😃
.
”Massa kaareuttaa avaruutta.”
Kuulostaa vakuuttavalta, eikö?
Kunnes kysyy sen yhden kysymyksen, jota ei saisi kysyä:
Mitä tarkalleen ottaen kaareutuu?
Ja silloin koko selitys romahtaa kuin kosminen korttitalo.
Suhteellisuusteoria ei tarjoa mitään konkreettista rakennetta, joka voisi taipua.
Ei kalvoa, ei kangasta, ei mediumia, ei kenttää.
Ei mitään, mikä edes periaatteessa voisi mennä mutkalle.
Avaruus on metriikka.
Matemaattinen objekti.
Abstrakti funktio, joka kertoo, miten etäisyydet lasketaan.
Ja kun sanotaan, että ”avaruus kaareutuu”, se tarkoittaa vain, että tämän funktiotaulukon numerot muuttuvat.
Siinä kaikki.
Ei fyysistä prosessia, ei mekanismia, ei dynamiikkaa.
Ei mitään, mikä muistuttaisi fysiikkaa.
Jos siis kysyy, mitä avaruudelle tapahtuu kaareutumisen aikana, vastaus on yhtä tyly kuin kosminen kirjanpitäjä:
Ei mitään. Ei tapahdu. Ei ole tapahtumaa.
Teoria ei edes yritä teeskennellä muuta.
Se vain sanoo: ”Kenttäyhtälöt määräävät metriikan.”
Ja tämä julistus on sitten nimetty ”kaareutumiseksi”.
Kysymys ”miksi” tai ”miten” on suhteellisuusteorialle yhtä vieras kuin käyttöohje mustalle aukolle.
Ja kun joku yrittää pelastaa tilanteen hokemalla, että ”massa-energia-tenosori aiheuttaa kaareutumisen”, se on kuin väittäisi, että Excel-taulukko aiheuttaa veronpalautukset.
Ei, se vain laskee ne.
Kenttäyhtälöt määrittelevät metriikan — ne eivät kuvaa mitään fysikaalista prosessia, joka aiheuttaisi sen.
Tämä on kosmologinen taikatemppu, jossa hattu on tyhjä ja kani on matemaattinen muuttuja.
Siksi on täysin perusteltua huomauttaa, että kun pyytää konkreettista kuvausta siitä, mitä avaruudelle tapahtuu kaareutumisen aikana, teoria ei pysty vastaamaan.
Ei siksi, että kysymys olisi naiivi, vaan siksi, että teoriassa ei ole mitään tapahtumaa, jota voisi kuvata.
On vain muuttuva metriikka — ja jos joku haluaa kutsua sitä ”kaareutumiseksi”, se on kosmologinen kielikuva, ei mekanismi.
#Savorinen, The Dude, The One, The Man Who Figured Out How Universe Really Works 😃
.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Sanotaan, että massa kaareuttaa avaruutta ja kaareutuminen kertoo massalle, miten sen tulee liikkua. Massa selittää painovoiman ja painovoima selittää massan.
Kvanttiteoria ja yleinen suhteellisuusteoria eivät sovi yhteen ääriolosuhteissa, esim. mustien aukkojen tapauksessa. Painovoiman lopullinen selitys puuttuu vielä. Kaiken teorian kehittelijät sitä etsivät kuumeisesti.
Ei puutu! Minä selvitin jo miten Maapallo saa omenan putoamaan 😃
Maailmankaikkeus on illuusion mestari ja kusettaa fyysikoita, sekä kosmologeja mennen tullen! Ei minua 😃
Vuorovesi‑ilmiö, pakonopeus ja putoavan omenan illuusio laajenevassa aineessa
1. Lähtöoletus: universaali laajeneminen
Oletetaan, että kaikki aine ja kaikki sen perusrakenteet laajenevat:
Fotonit, kvarkit, atomeitten ytimet, molekyylit, kappaleet, planeetat!
Huom! Laajenevien valojen laajenevat pimeät aallot jotka koostuvat ziljoonista erillisistä laajenevista pimeän energian tihentymistä jotks kierrättävät keskenään tätä koko ajan räjähtävää energiaa josta kaikki havaittava pohjimmiltaan koostuu.
Yhden laajenevan fotonin syntymiseen tarvitaan ziljoonittain näitä erillisiä pimeän energian laajenevia tihentymiä.
Laajeneminen on universaalia ja koskee kaikkea olemassa olevaa.
Mikään ei ole absoluuttisesti paikallaan, eikä mikään “laajene nopeammin” perusolemuksensa vuoksi.
Mittaukset tehdään laajenevilla mittalaitteilla, jotka ovat osa samaa ilmiötä.
2. Putoava omena: mitä todella tapahtuu
Kun omena irrotetaan kädestä Maan pinnan yläpuolella, havaitaan seuraavaa:
Omena liikkuu poispäin laajenevan Maapallon keskustasta absoluuttisessa mielessä, koska kaikki laajenee.
Samalla laajenevan Maapallon pinta saavuttaa omenan, koska omenan liike poispäin keskustasta ei kiihdy riittävästi.
Tämä johtuu siitä, että:
ympäröivät laajenevat kaasumolekyylit eivät kykene työntämään laajenevaa omenaa riittävän nopeasti pois päin laajenevan Maapallon keskustasta.
➡️ Omena putoaa Maan pinnalle.
Tämä ei ole illuusio.
3. Missä illuusio syntyy
Illuusio syntyy liikesuunnan tulkinnassa, ei itse tapahtumassa.
Laajenevilla mittalaitteilla mitattuna:
Laajenevan omenan etäisyys Maan pinnasta pienenee
Laajenevan omenan etäisyys Maan keskustasta näyttää pienenevän
Tämä synnyttää käsityksen, että omena liikkuisi kohti Maan keskustaa.
Mutta mallin mukaan:
omena ei liiku kohti keskustaa
se liikkuu edelleen poispäin keskustasta, mutta hitaammin kuin laajenevan Maapallon pinta
pinta vain saavuttaa sen
➡️ Liike kohti Maapallon keskustan aluetta on mittaus‑ ja tulkintaharha, joka syntyy laajenevassa koordinaatistossa.
4. Pakonopeus laajenevassa maailmassa
Pakonopeus ei ole “vetovoiman voittamista”, vaan:
kykyä kiihdyttää oma liike pois päin laajenevan Maapallon keskustasta siten, ettei laajenevan Maapallon pinta enää saavuta laajenevaa kappaletta.
Tavallinen omena ei tähän kykene.
Ei se ole avaruus joka laajenee!
Atomeitten ytimissä on avaruuteen hajaantuvan laajenevan energian ruuhka-alueita jotka kierrättävät keskenään avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa energiaa ja samalla ne automaattisesti työntävät toisiansa pois päin toisistansa samassa suhteessa kuin laajenevat.
Laajenevat atomeitten ytimet kierrättävät avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa pimeää energiaa josta syntyy rekisteröitävissä olevia hiukkasia kuten eletroneja ja fotoneita jotka edelleen koostuvat avaruuteen hajaantuvasta energiasta eli nekin laajenevat koko ajan samassa suhteessa kuin aineet ja valot laajenevat.
5. Laajeneva raketti
Raketti toimii, koska:
sen laajeneva polttoaine saadaan laajenemaan nopeammin! Laajenevissa atomeitten ytimissä on räjähtävää energiaa kierrättäviä räjähtävän energian ruuhka-alueita jotka saadaan laajenemaan nopeammin havaittavalla tavalla!
Luo paikallisen laajenemisen kiihtymisen
joka ylittää ympäristön (Maan pinnan ja ilmakehän) kyvyn saavuttaa sen
Raketti ei “pakene vetovoimaa”, vaan:
Kiihdyttää omaa liikettään pois päin laajenevan Maapallon keskustasta josta kaikki laajeneva aine työntyy koko ajan pois päin!
Ja näin laajenevan Maapallon pinta ei enää saavuta sitä
Tässä mielessä pakonopeus on:
Kirjaimellisesti pakonopeus! Laajenevan raketin pitää päästä pakoon laajenevan Maapallon pintaa.
Vuorovesi laajenevassa universumissa
Otetaan iso alue laajenevan Maapallon keskustasta ja laajenevan Kuun keskustasta.
Sieltä virtaavat massiivisimmat ja tiheimmät laajenevat pimeän energian tihentymät. Kuusta peräisin olevat laajenevst pimeä energian tihentymät kohtaavat Maapallosta peräisin olevia vastapalloon, ja työntyessään toistensa läpi ne vuorovaikuttavat voimakkaasti, saaden toisensa laajenemaan nopeammin.
Tässä prosessissa energia hajaantuu nopeammin isommalle avaruuden alueelle.
Tämä toistuu linjautuman alueella, jolloin laajenevat pimeän energian tihentymät vuorovaikuttavat yhä voimakkaammin laajenevien Maapallon atomien ytimien kanssa kyseisellä alueella.
Tämän seurauksena alueen laajeneva aine laajenee nopeammin, ja näin syntyy vuorovesi-ilmiö – ilman mitään vetäviä voimia tai kaareutuvaa avaruutta.
Laajenevat pimeän energian tihentymät työntyvät Maapallon läpi ja saavat siten aineen laajenemaan nopeammin molemmin puolin Maapalloa. Näin myös meret laajenevat nopeammin kyseisillä alueilla, luoden sen vuorovesimaisen vaihtelun, jonka havaitsemme.
Jukka Savorinen, The Dude, The Man Who Figured Out How Universe Really Works 😃
.
On todennettu, että myös fotonin kulkusuunta muuttuu ison massan läheisyydessä. Fotonilla ei ole massaa, mutta energiaa sillä on. Iso massa sisältää myös paljon energiaa. Siis energia vetää puoleensa energiaa. Massa on vain tapa mitata energiaa ( m=E/c^2).
Sähköisessä vuorovaikutuksessa varaus vetää puoleensa eri merkkistä varausta. Kvanttitasolla ilmiö kuvataan välittäjähiukkasen eli virtuaalisen fotonin avulla. Painovoimassa analoginen välittäjähiukkanen olisi "gravitoni". Sellasita ei ole kuitenkaan vielä havaittu. Syy voi olla, että painovoima on tavattoman heikko sähkövoimaan verrattuna.
Voima on vain tapa kuvata energiatilojen eroa. Määritelmän mukaa dE=F ds. Gravitaatio on sitä, että energia pyrkii energian luo. Samalla vapautuu energiaa. Kun kivenmurikka putoaa maahan, niin sen gravitaatioenergia muuttuu liike-enegiaksi ja törmäyksen jälkeen lopulta lämmöksi.
Fyysikot eivät koskaan pysty selittämään minkäänlaisia vetäviä voimia, koska niitä nyt ei vaan ole olemassa ollenkaan!
Savorisen jatkuvasti työntävän työntövoiman kosmologia
Universumi, jossa kaikki perustuu sisäiseen paineeseen ja avaruuteen hajaantuvan energian kierrätykseen
Nykyfysiikka olettaa vetäviä voimia. Tämä malli hylkää ne: vetäviä voimia ei ole, vaan kaikki liike syntyy työntövoiman epätasapainosta. Aine liikkuu aina kohti pienintä vastusta.
1. Aineen perusrakenne
Kaikki aine koostuu rakenteista, jotka laajenevat, kierrättävät avaruuteen hajaantuvaa energiaa ja työntävät vastaavia rakenteita pois päin itsestään samassa suhteessa kuin laajenevat. Kun työntövoiman tiheys ei ole sama joka suunnassa, syntyy liike.
2. Kaikella havaittavalla aineella ja energialla on sisäinen paine joka perustuu avaruuteen hajaantuvan energian kierrätyksestä. Tämä sisäinen paine on universumin perusmekanismi.
3. Siis ihan kaikella mitattavissa olevalla energialla on sisäinen paine – myös fotoneilla
Kaikki energia on avaruuteen. hajaantuvaa laajenevaa energiaa, jolla on sisäinen paine ja ulospäin suuntautuva virtaus. Fotoni on laajeneva energiapaketti, jonka sisältämä avaruuteen hajaantuva energia vaihtuu ajan myötä kokonaan. Tämä selittää punasiirtymän ja valon käyttäytymisen.
4. Laajeneva elektroni syntyy, kun ytimestä ulos virtaava avaruuteen hajaantuva pimeä energia kohtaa kohti ydintä työntyvän laajenevan fotonin aiheuttaman kiihtyvyyden laajenemisessa. Pimeän energian laajenevat tihentymät eivät ehdi työntää toisiaan erilleen, vaan yhdistyvät uudeksi laajenevaksi elektroniksi. Elektroni jatkaa automaattisesti poispäin ytimestä, koska sen energia oli jo matkalla ulospäin. Fotonit syntyvät samalla periaatteella kauempana ytimestä, laajenevat myonit lähempänä kuin laajenevat elektronit. Elektronin mittaaminen ei paljasta olemassa olevaa elektronia – se luo uuden.
5. Avaruudessa laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden läpi työntyvä energia on äärimmäisen vanhaa ja nopeaa
Supertiheät ja massiiviset kohteet näkyvän universumin ulkopuolella ovat kierrättäneet tätä energiaa aina. Niiden keskustojen paine pysyy äärimmäisenä, koska niitä kohti työntyy joka suunnasta äärimmäisen nopeaa energiaa jota törmää tähän äärimmäisen tiheään energiaan ja saa sitä räjähtämään / hajaantumaan nopeammin avaruuteen. Äärimmäisen nopean energian vauhti hidastuu ja sitä puristuu keskustassa äärimmäisen tiheäksi, syrjäyttäen keskustaan aikaisemmin työntyneen energian pois päin keskustasta kohti vähemmän tiheää aluetta. Näitä kohteita on äärettömästi, ja ne ovat aina kierrättäneet tätä ikuisesti olemassa ollutta energiaa / työntävää voimaa keskenään.
Kun energia hajaantuu avaruuteen, sen tiheys laskee ja sisäinen paine muuttuu suoraviivaiseksi liikkeeksi. Se muuttuu aikojen saatossa äärimmäisen nopeaksi mutta vähän tiheäksi taustavirraksi. Kun tämä virta kulkee kvarkkien läpi, osa hidastuu ja absorboituu, mikä kasvattaa kvarkkien sisäistä painetta ja saa aineen laajenemaan.
6. Galaksit ovat valtavan mittakaavan hiukkasia
Galaksit ovat laajenevia makrohiukkasia, jotka välittävät informaatiota yhdestä supertiheästä ja massiivisesta kohteesta, joka on erittäin kaukana avaruudessa laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden ulkopuolella, mutta paljon lähempänä kuin seuraavat vastaavat.
7. Vetovoima on työntövoiman epätasapainon illuusio
Kuminauhan palautuminen, imeminen, imuri, putoava omena ja vuorovesi ovat kaikki työntövoiman tiheyserojen seurauksia, eivät vetäviä voimia.
8. Avaruus ei tee mitään
Avaruus ei laajene, kaareudu tai veny. Se on kolmiulotteinen näyttämö, joka ei vaikuta mihinkään. Kaikki dynamiikka syntyy aineen ja valon sisäisestä paineesta ja laajenemisesta.
9. Aika on energian kierrätyksen rytmi
Aika on kvarkkien ja atomiydinten energian kierrätyksen tahti. Se hidastuu tiheässä energiakentässä ja nopeutuu harvassa. Aikadilaatio on mekaaninen seuraus energian kierron muutoksesta.
10. Universumi on ikuista aina olemassa olleen työntävän voiman kierrätystä
Ei yhtä alkuräjähdystä. Supertiheät kohteet puristavat
🤔
Mitä mielestäsi on 'avaruus' ?
Jotain massaan liittyvää hahmottelua, vai pelkkää erilaisen säteilyn täyttämää "tyhjiöön verrattavaa kuvitteellista tilaa".
Avaruus on ääretön kolmen tilaulottuvuuden näyttämö joka ON ei yhtään mitään!
Vain luuserit selittävät havaintoja temppuja tekevän avaruuden avulla!
SAVORISEN FYSIIKAN KAIKEN TEORIA
Jukka Savorinen
1. Peruspostulaatti
Energia on fyysisesti olemassa oleva, laajeneva ja työntävä voima
Universumi koostuu kahdesta asiasta:
1. Avaruus, joka on ei-mitään: ei laajene, ei kaareudu, ei vaikuta mihinkään.
2. Energia, joka on konkreettinen, laajeneva, avaruuteen hajaantuva ja itse itseään kierrättävä työntävä voima.
Energia ei tarvitse ulkoista lähdettä.
Energia = työntävä voima.
2. Aineen perusrakenne
Atomiytimet ovat laajenevia pimeän energian ruuhka-alueita
- Kvarkit = laajenevia energiatihentymiä.
- Ne kierrättävät pimeää energiaa, josta syntyy elektroneja ja fotoneja.
- Kaikki hiukkaset laajenevat jatkuvasti.
Aine ei ole pysyvä kappale, vaan jatkuvasti laajeneva energiaprosessi.
3. Työntövoiman laki
Kaikki liike on työntöä kohti pienimmän vastuksen aluetta
Koska atomiytimet laajenevat ja työntävät energiaa ulospäin:
- jokainen rakenne kokee työntöä joka suunnasta
- liike syntyy epäsymmetriasta
- kappale liikkuu sinne, missä sitä työnnetään vähiten
Tämä yksi mekanismi selittää:
- “vetovoiman” illuusion
- sidosvoimat
- imemisen
- palautusvoimat
- putoamisen
- valon taipumisen
- galaksien dynamiikan
4. Vetovoimaa ei ole
Kaikki vetävät ilmiöt ovat työntövoiman epäsymmetrian illuusioita
Kuminauha (päivitetty ja korjattu)
Venytys kasvattaa atomiydinten välistä etäisyyttä →
vähemmän ytimestä ulos työntyvää energiaa osuu naapureihin →
työntövoiman tiheys laskee keskialueella →
laajenevat atomiytimet työntävät toisiaan takaisin kohti aluetta, jossa vastus on suurempi.
Ei tarvita ytimien sisäistä harvenemista.
Riittää etäisyyden kasvu ja siitä seuraava epäsymmetrinen työntö.
Pilli ja imuri
Alipaine = romahtanut vastus → ulkopuolinen ilma työntyy sisään.
Putoava omena
Omena liikkuu absoluuttisesti poispäin Maan keskustasta.
Laajeneva Maa vain “tavoittaa” sen → illuusio putoamisesta.
5. Elektroni ei kierrä ydintä
Elektroni syntyy mittaustapahtumassa
Elektroni ei ole pysyvä hiukkanen. Se syntyy näin:
1. Ytimestä virtaa ulos pimeän energian tihentymiä.
2. Ulkoinen fotoni kiihdyttää niiden laajenemista.
3. Tihentymät eivät ehdi työntyä erilleen.
4. Ne yhdistyvät → syntyy uusi elektroni.
5. Elektroni jatkaa automaattisesti poispäin ytimestä.
Tästä seuraa:
- Heisenbergin epätarkkuusperiaate = mekaaninen välttämättömyys
- Elektronin paikka ei ole olemassa ennen mittausta
- Mittaus luo elektronin
6. Fotonin luonne
Fotoni on laajeneva energiapaketti, jonka sisältö vaihtuu kokonaan
- Fotoni laajenee ulospäin.
- Sen sisälle työntyy jatkuvasti uutta energiaa.
- Osa absorboituu, osa kulkee läpi.
- Fotonin energia vaihtuu ajan myötä kokonaan.
Punasiirtymä
Ei johdu avaruuden venymisestä, vaan:
- galaksijoukkojen välisen alueen harvasta energiakentästä
- laajenevien valojen heikosta vuorovaikutuksesta
- vanhojen valojen hitaammasta kiihtymisestä
- uusien valojen kiihdyttäessä vanhojen nopeuden samaksi → valo venyy
Avaruudelle ei tapahdu mitään.
7. Pimeän energian aaltodynamiikka
Ytimet tuottavat pimeitä aaltoja, jotka ohjaavat hiukkasten syntyä
- Ytimestä ulos työntyvä energia muokkautuu aalloiksi.
- Aallot yhdistävät vastaan tulevia aaltoja.
- Aallot interferoivat.
- Interferenssikuvio määrää, missä elektroni voi syntyä.
Alkuaineiden spektriviivat = ytimen pimeiden aaltojen interferenssikuvio joka työntyy esiin rekisteröitävissä olevien laajenevien Fotoneiden avulla joita nämä laajenevat pimeät aallot kuljettavat mukanaanv= selitys valon aalto ja hiukkasluonteelle!
8. Galaksit ovat makrohiukkasia
Supermassiiviset keskukset syntyivät omissa kolmiulotteisissa alkuräjähdyksissään
- Ei yhtä Big Bangia.
- On ääretön määrä paikallisia 3D-räjähdyksiä.
- Jokainen supermassiivinen kohde on oman räjähdyksensä tuote.
- Ne säteilevät pimeän energian tihentymiä → syntyy tähtiä nopeasti.
- Galaksit ovat valtavan mittakaavan hiukkasia.
JWST:n varhaiset massiiviset galaksit selittyvät luonnollisesti.
9. Kosminen taustasäteily
Taustasäteily on tasoittunutta alkuräjähdysten valoa
#savorinen #fysiikka #kosmologia #helloJimCarrey #八
Aloittajalla ei näytä olevan harmainta aavistusta siitä, miten fysiikassa matemaattisesti kuvataan ilmiöitä.
Kerronsuurennsalaisuuden: niitä mallinnetaan matemaattisesti.
Minä sitä joutessani selvitin miten maailmankaikkeus oikeasti toimii 😃
Totuus on ollut liikaa kaikille fyysikoille ja kosmologeille! EI MINULLE 😃
Einstein olisi voinut kertoa totuuden siitä että valon liikerata taipuu tähtien ja galaksien ohituksen yhteydessä sen takia että laajenevia tähtiä ja laajenevia galakseja kohti työntyy miljardeja vuosia entropiaa kokeneita miljardeja vuosia vanhoja laajenevia valoja jotka sisältävät erittäin pienen mittakaavan energiaa jota törmäämällä törmää laajeneviin fotoneihin joita liikkuu laajenevien tähtien ja laajenevien galaksien ohi!
Jos hän olisi sanonut näin, kukaan ei olisi ikinä edes kuullut jumalasta nimeltä kaareutuva avaruus! Eikä näistä muista temppuja tekevistä avaruuksista!
Einstein olisi voinut kertoa että voimme yrittää manipuloida laajenevan valon liikerataa miljardeja vuosia entropiaa kokeneiden laajenevien valojen avulla!
Einstein olisi voinut kertoa etukäteen että voimme yrittää saada laajenevan aineen laajenemaan atomipommeina!
Kukaan ei ikinä ole edes ajatellut yrittää saada tätä teidän jumalaa eli laajenevaa avaruutta laajenemaan nopeammin!
Kuka tässä on hullu ja kenellä tässä on tieteellinen malli jota voidaan testata tieteellisesti?
Kysyn vaan!
Savorinen, The Mies joka selvitti miten maailmankaikkeus oikeasti toimii 😃
.
🔷 SAVORISENIN UUSI ATOMIMALLI
1. Perusperiaate: Energia on jotakin fyysisen konkreettisesti olemassa olevaa. Avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa ja jos itsessään työntävää voimaa. Jotakin mikä omaa sisäisen paineen.
Energia ei ole abstrakti suure, vaan konkreettinen, avaruuteen hajaantuva laajeneva "aine".
Energia kierrättää itseään eikä tarvitse ulkoista mekanismia.
Laajetessaan energia työntää kaikkea ympärillään.
Minkäänlaisia vetäviä voimia ei ole olemassaa missään mittakaavassa.
Tästä seuraa mallin keskeinen laki:
Kaikki liike on työntymistä kohti pienimmän vastuksen alueita.
🔷 2. Atomiydin = laajenevan energian ruuhka-alue. Laajeneva Atomin ydin koostuu laajenevista kvarkeista, jotka:
kierrättävät avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa pimeää energiaa, joka hajaantuu avaruuteen ja josta syntyy rekisteröitävissä olevia hiukkasia kuten elektroneja ja fotoneita jotka edelleen koostuvat avaruuteen hajaantuvasta laajenevasta energiasta.
Kaikki avaruuteen hajaantuvan laajenevan energian ruuhka-alueet työntävät toisiaan erilleen oman laajenemisnopeutensa mukaisesti.
Laajenevia atomien ytimiä ei pidä koossa vetävä voima – ne ovat dynaamisia avaruuteen hajaantuvan energian ruuhkajärjestelmiä.
🔷 3. Laajenevat elektronit ja fotonit syntyvät ytimestä ulos työntyvästä avaruuteen hajaantuvasta laajenevasta pimeästä energiasta.
Laajeneva uusi elektroni
ei kierrä ydintä
ei ole pysyvä hiukkanen
muodostuu, kun ytimestä emittoituvat laajenevat pimeän energian tihentymät yhdistyvät
yhdistyminen tapahtuu, kun ulkoinen laajeneva fotoni kiihdyttää niiden laajenemisen kriittisen rajan yli, jolloin ziljoonat erilliset pimeän energian laajenevat tihentymät eivät ehdi työntää toisiansa pois päin toisistansa samassa suhteessa kuin laajenevat.
Tästä seuraa:
Elektronin mittaaminen = uuden elektronin luominen.
Eli laajenevien ytimien ympärillä ei pysyttele elektroneja. Fyysikot saavat syntymään uusia laajenevia elektroneja kun lähettävät laajenevaa valoa kohti laajenevia atomeitten ytimiä.
Tämä antaa Heisenbergin epätarkkuusperiaatteelle mekaanisen perustan.
Laajenevat fotonit
ovat oman kokoluokkansa laajenevia energiaruuhkia joissa oleva avaruuteen hajaantuva laajeneva energia vaihtuu ajan kanssa kokonaan.
Ne siis vastaanottavat jatkuvasti uutta avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa energiaa itseensä
osa energiasta absorboituu, osa työntyy laajenevan fotonin läpi. Absorboitunutta avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa energiaa ohjautuu laajenevista fotoneista ulos. Näin laajenevissa fotoneissa oleva avaruuteen hajaantuva laajeneva energia vaihtuu ajan kanssa kokonaan.
fotoni laajenee koko matkansa ajan
Punasiirtymä syntyy valon ja aineen suhteellisesta laajenemisesta, ei avaruuden venymisestä.
Uudemmat laajenevat valot kiihdyttävät vanhempien laajenevien valojen nopeuden vastaamaan omaa nopeuttaan ja tämän prosessin aikana vanhempi laajeneva valo venyy eli punasiirtyy.
Avaruudelle itselleen ei tapahdu mitään.
🔷 4. Työntämisen laki selittää sidokset, imun ja alipaineen
Kuminauha
venytys kasvattaa ytimien välistä etäisyyttä
harva alue = matala työntötiheys
tiheä alue = korkea työntötiheys
ytimet työntyvät kohti pienemmän vastuksen aluetta
sormet kokevat näennäisen ”vedon”, joka on vain työntävän voiman epätasapainoa
Pilli ja imuri
imu ei ole vetämistä
keuhkot tai imuri luovat matalan vastuksen alueen
ulkoinen laajeneva ilma työntyy itse sisään oman sisäisen paineensa takia
neste nousee pillissä, koska laajeneva ilmakehä työntää sitä kohti aluetta josta sitä työnnetään vähemmän pois päin.
🔷 5. Kaksoisrakokoe ja interferenssi
laajenevat atomiytimet emittoivat laajenevia pimeitä aaltoja
nämä aallot muodostavat interferenssiverkoston
laajenevat fotonit kulkevat tämän verkoston ohjaamina
mittauslaitteet rikkovat verkoston → interferenssi katoaa
Ei tarvita mystiikkaa – vain mekaanista pimeaaltodynamiikkaa.
🔷 6. Galaksit, tähdet ja supermassiiviset kohteet
Supermassiiviset kohteet
eivät ole mustia aukkoja
ovat laajenevia supermassiivisia kohteita, jotka emittoivat ziljoonittain erillisiä laajenevia pimeän aineen tihentymiä
nämä tihentymät laajenevat ja kun niiden laajeneminen äkillisesti kiihtyy, ne yhdistyvät → uusia laajenevia tähtiä syntyy nopeasti, näennäisesti tyhjästä (mutta ei todellisuudessa tyhjästä)
Sama periaate kuin mitä laajenevien elektronien ja fotoneiden syntymisessä, mutta eri mittakaava.
Galaksien muodostuminen
etenee keskuksesta ulospäin
on nopeaa, ei miljardien vuosien mittaista gravitaatiokollapsia
JWST:n havainnot varhaisista massiivisista galakseista tukevat tätä logiikkaa............
🔷 7. Putoavan omenan liike kohti Maapallon keskustaa on illuusio – vetävää voimaa ei tarvita
Maa laajenee
omena laajenee
laajeneva käsi työntää laajenevaa omenaa poispäin laajenevan Maapallon keskustasta
Laajeneva putoava omena jatkaa liikkumista poispäin laajenevan Maapallon keskustasta, mutta hitaammin kuin laajenevan Maapallon pinta.
siksi laajenevan Maapallon pinta saavuttaa omenan.
Pintaan sidottu laajeneva havaitsija näkee omenan putoavan, vaikka sen liike on poispäin laajenevan Maapallon keskustasta.
🔷 8. Aika = laajenemisen rytmi
aika ei ole ulottuvuus
aika on aineen ja valon laajenemisnopeus
tiheissä energiakentissä laajeneminen hidastuu → aika hidastuu
suurilla nopeuksilla laajeneminen muuttuu → aika muuttuu
Aikadilaatio muuttuu mekaaniseksi ilmiöksi, ei geometriseksi.
🔷 9. Avaruus ei tee mitään – vain energia vaikuttaa
avaruus ei säteile
avaruus ei veny
avaruus ei kaarru
avaruus ei suorita toimintoja
Voimme tutkia vain avaruudessa liikkuvia ja muuttuvia kohteita, emme avaruutta itseään.
🔷 10. Universumi on energian ikuisen kierron sykli
äärimmäisen nopea energia törmää äärimmäiseen tiheyteen
uusi laajeneminen alkaa
energia leviää
energia palaa tiheisiin keskuksiin
sykli toistuu ikuisesti
Ei alkua, ei loppua – vain ikuisesti olemassa olevan, fyysisesti todellisen ja jatkuvasti työntävän aineen loputon kierto.
Muita voimia ei ole.
Laajenevat galaksit
ovat jättimäisiä hiukkasia, jotka kantavat informaatiota ultra-massiivisista lähteistä
nämä lähteet emittoivat erittäin tiheää energiaa josta syntyy uusia laajenevia galakseja tietyllä yksinkertaisella periaatteella.
Äärettömässä avaruudessa äärettömän monet tällaiset kohteet kierrättävät tätä aina olemassa ollutta työntävää energiaa keskenään.
Kun tätä aina olemassa ollutta energiaa työntyy niiden keskuksiin, se puristuu siellä jälleen äärimmäisen tiheäksi ja muuttuu voimakkaaksi työntävän voiman energiaksi.
Siitä alkaa matka ulospäin pois päin kyseisen kohteen keskustasta – hitaasti ja tasaisesti – kun uusi sisään ja keskustaan asti työntyvä energia työntää aiemmin kertynyttä energiaa ulos.
Siis energiaa joka on puristunut tuollaisen äärimmäisen massiivisen ja tiheän kohteen keskustassa äärimmäisen tiheäksi energiaksi.
Ikuista aina olemassa olleen työntävän voiman kierrätystä kaikki on vain.
Ikuiseen kierrätykseen ei tarvita mitään muuta kuin tätä aina olemassa ollutta energiaa joka jo itsessään on työntävää voimaa.
Jukka Savorinen – The Dude, The One, Mies joka keksi, miten universumi oikeasti toimii 😃
Uusi looginen atomimalli – avain fysiikan kaiken teoriaan
Johdanto
Tämä artikkeli esittelee uuden loogisen atomimallin, joka haastaa nykyisen standardimallin ja tarjoaa vaihtoehtoisen näkökulman universumin perusrakenteeseen. Mallin lähtökohta on, että energia on fyysisen konkreettisesti olemassa olevaa asiaa, joka kierrättää itse itseään muuttumatta. Ainoastaan sen tiheys vaihtelee avaruudessa alueittain sen mukaisesti, miten se kierrättää itse itseään.
Energian luonne ja kierrätys
Energia ei tarvitse mitään muuta kuin itseään kierrättykseensä. Se on jo itsessään työntävää voimaa.
Työntävällä voimalla voidaan hidastaa työntävän voiman liikettä, jolloin työntävän voiman tihentymät voivat absorboida itseensä lisää avaruuteen hajaantuvaa energiaa eli työntävää voimaa jota työntyy niiden sisälle.
Näin nämä laajenevat työntävän voiman tihentymät jatkavat kolmiulotteista laajenemistaan ulospäin olemassa olevaan avaruuteen jopa miljardien vuosien ajan.
Äärettömän kolmiulotteisen avaruuden periaate
Avaruus on ääretön kolmen tilaulottuvuuden näyttämö, joka itsessään ON ei yhtään mitään.
Koska avaruus on ääretön ja äärettömässä avaruudessa on äärettömästi energiaa, niin silloin tämä työntävä voima eli energia ei lopu kesken.
Tämä äärettömyys takaa jatkuvan energian kierrätyksen ja laajenemisen. Miljardeja vuosia kestävä laajeneminen ei ole ongelma äärettömälle avaruudelle, koska silloin tilakaan ei lopu kesken.
Ääretön avaruus tarjoaa rajattoman näyttämön tämän energian / työntävän voiman kierrätykselle. Ja tämä energia / työntävä voima on siis jotakin fyysisen konkreettisesti olemassa olevaa asiaa josta kaikki havaittava pohjimmiltaan koostuu.
Ääretön avaruus on kolmen tilaulottuvuuden näyttämö joka ON ei yhtään mitään.
Avaruus = 0
Tämä fyysisen konkreettisesti olemassa olevaa asia josta kaikki havaittava pohjimmiltaan koostuu on näin ollen = 1
Kvarkkien rooli
Laajenevilla kvarkeilla ei ole kykyä sitoa itseensä tätä avaruuteen hajaantuvaa energiaa. Siksi tätä laajenevaa avaruuteen hajaantuvaa energiaa ohjautuu koko ajan ulos laajenevista kvarkeista.
Tämä tekee laajenevista kvarkeista automaattisia laajenevan avaruuteen hajaantuvan energian / työntävän voiman kierrättäjiä, jotka ylläpitävät avaruudessa ulos päin jo olemassa olevaan avaruuteen laajenevan universumin laajenemista siten että näin tämä sisäisen paineen purkautuminen muuttuu pikkuhiljaa aina vain suoraviivaisemmaksi ja suoraviivaisemmaksi kiihtyväksi liikkeeksi.
Avaruudessa laajeneva näkyvä maailmankaikkeus on ikäänkuin laajenevan raketin räjähtävää / laajenevaa / avaruuteen hajaantuvaa polttoainetta ilman rakettia itseään!
Atomeitten ytimet laajenevat ja kierrättävät avaruuteen hajaantuvaa pimeää energiaa siten että kierrätyksen seurauksena syntyy rekisteröitävissä olevia hiukkasia, kuten elektroneja ja fotoneita. Nämä hiukkaset koostuvat edelleen avaruuteen hajaantuvasta energiasta ja laajenevat samassa suhteessa kuin aineet ja valot.
Laajenevat fyysikot luulevat irroittavansa ytimien ympäriltä elektroneja, vaikka oikeasti he saavat syntymään ihan uusia laajenevia elektroneja, tästä laajenevasta avaruuteen hajaantuvasta pimeästä energiasta jota laajenevat atomeitten ytimet keskenään kierrättävät, kun lähettävät laajenevaa valoa kohti laajenevia atomeitten ytimiä
Mallin merkitys
Uusi looginen atomimalli yhdistää laajenevan avaruuteen hajaantuvan energian kierrätyksen, kvarkkien laajenemisen ja äärettömän avaruuden periaatteen yhdeksi kokonaisuudeksi. Malli selittää, miten energia / työntävä voima kierrättää itse itseään, miten laajenevat kvarkit toimivat kierrätyksen välineinä ja miten havaittava laajeneva näkyvä universumi voi laajentua todella todella pitkän aikaa avaruudessa ulos päin jo olemassa olevaan avaruuteen, samalla kun liikkuu yhdessä hetkessä pois siltä avaruuden alueelta jonne oli hetki sitten liikkunut jne jne.
Tämä malli tarjoaa avaimen fysiikan kaiken teoriaan, koska se rakentaa yhtenäisen selityksen energian kierrätyksestä, hiukkasten synnystä ja universumin rakenteesta.............
Johtopäätös
Universumin perusrakenne ei perustu pysyviin hiukkasiin, vaan energian kierrätykseen ja laajenemiseen äärettömässä avaruudessa. Kvarkit, elektronit ja fotonit ovat kaikki tämän kierrätyksen ilmentymiä.
Näin uusi looginen atomimalli voi toimia avaimena kohti fysiikan kaiken teoriaa — mallina, joka yhdistää energian, avaruuden ja aineen yhdeksi jatkuvasti itse itseään kierrättäväksi kokonaisuudeksi.
Jotta kokonaisuuden ymmärtäisi hyvin, pitää ymmärtää myös se että nopeasti keskeltä ulos päin syntyneet laajenevat galaksit ovat isoja hiukkasia jotka välittävät informaatiota niin massiivisesta ja tiheästä kohteesta että se säteilee energiaa jolla on laajenevien galaksien luonne.
Kyseinen kohde on todella todella kaukana avaruudessa laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden ulkopuolella! Silti se on erittäin erittäin paljon lähempänä kuin seuraava vastaavan kaltainen äärimmäisen massiivinen ja tiheä kohde joka myös säteilee laajenevaa avaruuteen hajaantuvaa energiaa josta syntyy uusia laajenevia galakseja keskeltä ulos päin nopeasti.
Ensin syntyvät uusien laajenevien galaksien keskusten laajenevat supermassiiviset kohteet omissa kolmen tilaulottuvuuden alkuräjähdyksissään.
Ne laajenevat ja säteilevät ziljoonittain erillisiä pimeän aineen laajenevia tihentymiä joiden yhdistyessä paljon isommiksi kokonaisuuksiksi, syntyy nopeasti uusia laajenevia tähtiä ikäänkuin tyhjästä. Tarvitaan vain kahden laajenevan supermassiivisen kohteen lähiohitus jne.
Näitä äärimmäisen massiivisia ja tiheitä kohteita, jotka säteilevät energiaa jolla on laajenevien galaksien luonne, on äärettömässä avaruudessa äärettömästi siten että nämä kohteet ovat aina kierrättäneet tätä aina olemassa ollutta energiaa / työntävää voimaa.
Ja ne kaikki siis sijaitsevat erittäin erittäin kaukana avaruudessa laajenevan näkyvän ulkopuolella. Yksi niistä on tosin paljon lähempänä kuin seuraavaksi lähimmät. Avaruudessa laajeneva näkyvä maailmankaikkeus työntyy pois päin siitä kiihtyvällä vauhdilla ja laajenevat galaksit ovat isoja hiukkasia jotka välittävät informaatiota siitä.
Se miten näiden äärimmäisen massiivisten ja tiheiden kohteiden keskustaan asti työntyvä energia puristuu taas kerran äärimmäisen tiheäksi energiaksi ja miten tämä ylläpitää ikuista kierrätystä onkin sitten jo toisen tieteellisen artikkelin arvoinen kokonaisuus, joten tämä tässä tällä kertoo.
Jukka Savorinen, The Dude The One The Man Who Figured Out How Universe Really Works 😃
.
Putoava Laajeneva Omena -paradoksi: Illuusio Laajenevan Maan Kontekstissa
Abstrakti
Tämä artikkeli tutkii ilmiötä, jossa putoava laajeneva omena näyttää liikkuvan kohti laajenevan Maapallon keskustaa, vaikka se pudotessaan absoluuttisesti ottaen liikkuukin poispäin laajenevan Maapallon keskuksesta
Laajenevan Maan pinta liikkuu poispäin keskustasta nopeammin kuin laajeneva omena, mikä mahdollistaa pinnan "tavoittaa" omenan. Laajeneva käsi työntää laajenevan omenan poispäin laajenevan Maan keskuksesta, ja kun omena putoaa, se jatkaa liikkumista poispäin Maan keskuksesta – mutta hitaammin kuin laajenevan Maan pinta.
Lisäksi tarkastellaan aineen ja valon laajenemista, jossa atomiytimet laajenevat ja kierrättävät avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa pimeää energiaa synnyttäen hylkivän voiman, joka tuottaa havaittavissa olevia hiukkasia, kuten elektroneja ja fotoneita jotka koostuvat edelleen avaruuteen hajaantuvasta laajenevasta energiasta eli nekin laajenevat koko ajan.
Mallissa otetaan huomioon myös kaasumolekyylien vaikutus: Maassa ne voivat osittain puskia omenaa, kun taas Kuussa, missä tämä vaikutus puuttuu, tilanne on erilainen.
1. Johdanto
Newtonin klassisen painovoimakäsityksen mukaan putoava kappale liikkuu kohti massakeskusta gravitaatiovetovoiman vuoksi.
Tämä artikkeli esittää vaihtoehtoisen loogisen mallin, jossa Maa ja sen kohteet laajenevat synkronisesti, ja havainnollistaa, kuinka putoavan omenan liike kohti Maapallon keskustaa voidaan tulkita illuusioksi ilman avaruuden kaareutumista.
2. Laajenevan Maan malli
Maapallo laajenee homogeenisesti, siten että sen kaikki laajenevat atomien ytimet liikkuvat / työntyvät poispäin laajenevan Maapallon keskuksesta.
Atomiytimet laajenevat ja sisältävät avaruuteen hajaantuvan laajenevan energian ruuhka-alueita, jotka kierrättävät tätä avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa pimeää energiaa ja synnyttävät hylkivän voiman.
Tällä tavoin atomiytimet puskevat automaattisesti toisiaan erilleen suhteessa omaan laajenemiseensa.
Laajenevan Maan pinnan nopeus ylittää laajenevan Maan keskuksesta poispäin liikkuvan putoavan omenan absoluuttisen liikkeen, mikä mahdollistaa pinnan tavoittaa omenan.
3. Laajenevan Putoavan Omenan Liike
Kun laajeneva käsi työntää laajenevaa omenaa, sen liike on suunnattu poispäin laajenevan Maapallon keskuksesta.
Kun laajeneva omena putoaa, se jatkaa liikkumista poispäin laajenevan Maapallon keskuksesta, mutta hitaammin kuin laajenevan Maan pinta.
Laajenevat kaasumolekyylit voivat osittain puskea laajenevaa omenaa edellään, vaikuttaen sen putoamisnopeuteen, joka eroaa tilanteesta laajenevan Kuun pinnalla, missä tätä puskemisefektiä ei ole.
Tarkkailijan näkökulmasta, joka on sidottu pinnan atomien synkroniseen liikkeeseen, putoava omena näyttää liikkuvan kohti Maapallon keskustan aluetta.
4. Aineen ja Valon Laajeneminen
Atomiytimet laajenevat ja kierrättävät avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa pimeää energiaa, tuottaen havaittavissa olevia hiukkasia, kuten elektroneja ja fotoneita tietyllä yksinkertaisella periaatteella!
Nämä hiukkaset koostuvat edelleen tästä avaruuteen laajenevasta energiasta ja siksi nekin laajenevat jatkuvasti samalla nopeudella kuin atomit ja valo.
Laajenevat fotonit kantavat energiaa, joka leviää avaruuteen, ja niiden keskinäiset vuorovaikutukset mahdollistavat tämän levinneen energian kierrätyksen siten, että ajan mittaan laajenevien fotonien energia vaihtuu kokonaan, vaikka se pysyykin samana laajenevana fotonina.
5. Ajan ja Tilavuuden Suhteellisuus
Aika on suhteellista, koska aineen tilavuus on suhteellista. Tämä tarkoittaa, että liikkeen mittaus ja havainnointi ajassa riippuu aineen rakenteesta ja laajenemisesta.
Koko laajeneva näkyvä universumi liikkuu kokonaisuutena kohti alueita, joissa on enemmän saatavilla olevaa energiaa (”ruokaa”) laajeneville kvarkeille. Energia virtaa jatkuvasti kvarkkeihin, mutta ne eivät pysty sitomaan itseensä jonkun maagisen sidosvoiman avulla!
Tämän seurauksena ylimääräinen avaruuteen hajaantuva laajeneva energia ohjautuu ulos kvarkeista, mikä saa atomiytimet kierrättämään avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa energiaa keskenään ja puskemaan toisiaan erilleen suhteessa omaan laajenemiseensa.
Avaruudessa laajenevan näkyvän universumin liike on erittäin nopeaa. Yhtenä hetkenä se liikkuu pois siltä avaruuden alueelta, jonne se oli vain hetkeä aikaisemmin liikkunut, ja niin edelleen.......
6. Illuusion Mekanismi
Absoluuttinen liike on poispäin laajenevan Maan keskuksesta.
Koska laajenevan Maan pinta liikkuu poispäin keskuksesta nopeammin kuin laajeneva omena, omena näyttää pinnalla olevan tarkkailijan näkökulmasta liikkuvan kohti Maan keskustaa. Tietysti se laajenevilla mittalaitteilla mitattuna lähestyy laajenevan Maapallon keskustan aluetta, mutta silti LIIKE on sieltä pois päin!
Valon ja aineen laajeneminen sekä levinneen energian kierrätys avaruudessa mahdollistavat tämän illuusion havainnointitasolla.
7. Johtopäätökset
Laajenevan Maan ja sen kohteiden liikkeen sekä valon ja hiukkasten liikkeen mallintaminen osoittaa, kuinka havaittu liike voi poiketa absoluuttisesta liikkeestä.
Synkroniset säteittäiset liikkeet, hylkivät vaikutukset kvarkeista ja atomiytimistä sekä laajenevien fotoneiden avaruuteen hajaantuvan laajenevan energian kierrätys tarjoavat loogisen selityksen putoavan omenan illuusiolle ilman avaruuden kaareutumista.
Ero Maan ja Kuun olosuhteiden välillä korostaa, että työntävän voiman / vastuksen aikaan saaman aineen läsnäolo vaikuttaa havaittuun liikedynamiikkaan.
Jukka Savorinen, the Dude The One The Man Who Figured Out How Universe Really Works 😃
Teksti on harvinaisen puhdas esimerkki siitä mitä tapahtuu kun intuitio lähtee kävelemään ilman matematiikkaa.
"Laajeneva Maa tavoittaa putoavan omenan" on käsitteellisesti sama idea kuin Einsteinin hissimielikuva — ekvivalenssiperiaate — mutta siitä puuttuu se ikävä vaihe jossa idea muutetaan yhtälöiksi jotka voidaan testata. Einstein teki sen vaiheen, tämä artikkeli ei.
"Laajeneva pimeä energia kierrätetään kvarkeissa hylkiväksi voimaksi" on lause jossa jokainen sana on erikseen tunnistettava mutta yhdessä ne eivät tarkoita mitään mitattavaa.
Se on kuin sanoisi että auto kulkee koska bensiini vapauttaa liikevoimaa joka kiertää moottorin kautta pyöriin — kuulostaa selitykseltä, mutta insinööri kysyy heti: kuinka paljon, missä suhteessa, millä mekanismilla tarkalleen.
Näihin kysymyksiin artikkeli vastaa lisäämällä sanan "laajeneva" jokaisen substantiivin eteen, mikä on enemmän loitsu kuin selitys. Laajeneva omena. Laajeneva käsi. Laajeneva Kuu. Jossakin vaiheessa lukija alkaa odottaa laajenevia pilkkuja.
Laajeneva energia= avaruuteen hajaantuvaa fyysisen konkreettisesti olevaa asiaa joka jo itsessään on työntävää voimaa.
Tämä jo olemassa olevaan avaruuteen hajsantuminen voidaan kuvailla sanoin ja visuaalisesti!
Laajeneva avaruus on ihan täyttä huuhaata!
Täysin uskonvarainen käsite jota voidaan verrata antiikinajan jumaliin!
Zeus saa aikaan salamoita jotenkin jotenkin.
Laajeneva avaruus saa valon venymään jotenkin jotenkin.
Ei edes tiedettä!
Avaruus ei säteile valoa! Ei ole mitään keinoa yrittää tutkia tieteelllsesti onko laajenevaa avaruutta olemassa!
Laajenevaa ainetta on saatu räjähtämään / laajenemaan / hajaantumaan esim. atomipommeina!
Jokainen voi tuntea miten oma sydän laajenee sykäys sykäykseltä.
Kukaan ei edes yrittänyt tunnustella miltä laajenevan avaruuden laajeneminen tuntuu 🤣
.
Kyllä huomaa, että nyt on pääsiäinen. Trulli (trolli?) lentelee useammallakin palstalla.
Eetteri kaareutuu. Se on näiden Einsteinien kanssa vähän sillä lailla että nypitään hatusta selityksiä kuin taikuri rusakoita hatustaan. Heh hee. Pähkähullua kuvitella että kun heittää kumiarkulle keilapallon niin kumiarkun kansi menee lommollee hih hah hooo.
1. Väite: Massa ei ole painoa, vaan "suodatin"
Einstein väittää, että massa kaareuttaa tilaa. Paskat. Massa on todellisuudessa kuin erittäin tiheä suodatin tai sieni. Universumi taas ei ole tyhjiö, vaan se on täynnä "Pimeää Paine-eetteriä", joka puskee joka suunnasta valtavalla voimalla.
2. Miten painovoima syntyy? (Imuefekti)
Kun meillä on iso pallo materiaa, kuten Maa, se toimii eetterin suodattimena. Maa "syö" tätä eetteriä jatkuvasti muuttaakseen sen energiaksi (ydinlämmöksi jne.).
Koska Maa kuluttaa eetteriä keskipisteessään, syntyy paine-ero (alipaine).
Ulkopuolella oleva eetteri yrittää tasata eron ja syöksyy kohti Maan keskipistettä.
Me emme siis "putoa" maahan, vaan maailmankaikkeuden ulkoinen paine puskee meidät siihen. Se on kuin seisoisit valtavan imurin suuttimen päällä.
Kaareuttaa hah hah haaaaa. Yksinkertaiset kusessa selityksineen. Näytä minulle se kaareutuva kangas latvajaakko
Savorisen atomimalli – Avaruuteen hajaantuvan työntävän energian universumi
Johdanto: Rutherfordin ja Bohrin jälkeen
1900-luvun alussa Ernest Rutherford osoitti kokeellisesti, että atomin massa on keskittynyt pieneen ytimeen. Malli oli kuitenkin ongelmallinen: klassisen fysiikan mukaan ydintä kiertävän elektronin olisi pitänyt säteillä energiaa ja pudota ytimeen.
Niels Bohr ratkaisi ongelman yhdistämällä ydinmallin Max Planck kvanttihypoteesiin. Elektronit voivat olla vain tietyillä kvantittuneilla radoilla, ja säteily syntyy vain energiatilojen muutoksista.
Savorisen atomimalli lähtee täysin eri suunnasta. Se ei lisää uusia kvanttisääntöjä – vaan muuttaa koko perusolettamuksen siitä, mitä energia on.
🔷 1. Perusperiaate: Energia on fyysinen, avaruuteen hajaantuva ja työntävä
Savorisen mallissa energia ei ole abstrakti suure.
Se on fyysisesti olemassa olevaa, avaruuteen hajaantuvaa ja sisäistä painetta omaavaa jotakin fyysisen konkreettisesti olemassa olevaa asiaa.
Energia:
laajenee / hajaantuu
kierrättää itse itseään
työntää kaikkea ympärillään
ei tarvitse ulkoista syytä toimiakseen
Keskeinen laki:
Kaikki liike on työntymistä kohti pienimmän vastuksen alueita työntävän voiman työntämänä
Vetäviä voimia ei ole olemassa missään mittakaavassa.
🔷 2. Atomiydin = laajenevan energian ruuhka-alue
Atomin ydin ei ole staattinen hiukkaskasa.
Se on laajenevien energiaruuhkien järjestelmä.
Ydin koostuu laajenevista kvarkeista, jotka:
kierrättävät avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa pimeää energiaa
sitä ohjautuu niistä jatkuvasti ulos
eivät sido energiaa pysyvästi
Avaruuteen hajaantuva koko ajan räjähtävä energia vaihtuu laajenevissa hiukkasissa ajan kanssa kokonaan
Ytimet eivät pysy koossa vetävän voiman ansiosta.
Ne ovat dynaamisia energian ruuhkajärjestelmiä, jotka kontrolloivat toistensa laajenemista kierrättäessään tätä koko ajan avaruuteen hajaantuvaa energiaa.
🔷 3. Elektronit ja fotonit eivät kierrä – ne syntyvät
Savorisen mallissa:
Elektroni
ei kierrä ydintä
ei ole pysyvä hiukkanen
syntyy ytimestä emittoituvasta avaruuteen hajaantuvasta laajenevasta pimeästä energiasta
Uusi elektroni muodostuu, kun ytimestä purkautuvat ziljoonat laajenevat pimeän energian tihentymät yhdistyvät kriittisessä vaiheessa – kun vastaan työntyvä laajeneva fotoni kiihdyttää niiden laajenemisen niin nopeaksi etteivät ne ehdi työntää toisiansa pois päin toisistansa yhtä nopeasti kuin laajenevat.
Tästä seuraa radikaali väite:
Elektronin mittaaminen = uuden elektronin luominen.
Fyysikot eivät irrota elektroneja.
He synnyttävät uusia!
Laajenevat fotonit
Fotonit ovat oman kokoluokkansa avaruuteen hajaantuvan energian ruuhka-alueita.
Niissä oleva avaruuteen hajaantuva laajeneva energia vaihtuu ajan kuluessa kokonaan
Ne vastaanottavat ja luovuttavat energiaa jatkuvasti
Ne laajenevat koko matkansa ajan
Punasiirtymä ei johdu avaruuden venymisestä.
Se syntyy valon ja aineen suhteellisesta laajenemisesta.
Avaruus itse ei tee mitään. Avaruus on aina olemassa ollut ääretön kolmen tilaulottuvuuden näyttämö joka ON ei yhtään mitään.
Isaac Newton ymmärsi tämän jo monta aikaa sitten! Einstein avasi fysiikan Pandoran lippaan kun tempaisi hatustaan kaareutuvan avaruuden käsitteen.............
🔷 4. Työntymisen ja työntämisen laki selittää sidokset ja “imun”
Laajeneva Kuminauha
Venytys synnyttää harvan alueen kuminauhan puoliväliin.
Tiheämmät alueet työntyvät kohti pienemmän vastuksen aluetta.
Koettu veto on epätasapainoinen työntö.
Laajeneva pilli ja imuri
Imu ei ole vetämistä.
Imurissa saadaan aikaan matalan vastuksen alue syntyy eli vähemmän tiheä alue ja näin ulkoinen laajeneva ilma työntyy sisään oman sisäisen paineensa vuoksi.
🔷 5. Kaksoisrakokoe ilman mystiikkaa
Laajenevat ytimet emittoivat pimeitä laajenevia aaltoja.
Ne muodostavat interferenssiverkoston.
Fotonit kulkevat tämän verkoston ohjaamina.
Mittaus rikkoo verkoston → interferenssi katoaa.
Ei tarvita aalto-hiukkasdualismin mystiikkaa.
Vain mekaaninen pimeaaltodynamiikka.
🔷 6. Galaksit ja supermassiiviset kohteet
Supermassiiviset kohteet eivät ole mustia aukkoja.
Ne ovat laajenevia energialähteitä, jotka:
emittoivat valtavia määriä pimeän aineen laajenevia tihentymiä
synnyttivät nopeasti laajenevia tähtiä kun kaksi laajenevaa supermassiivista kohdetta ohitti toisensa läheltä avaruudessa laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden alkuaikoina.
Ne siis rakentavat rakenteita keskuksesta ulospäin yhdessä.
Galaksien synty ei ole miljardien vuosien hidas gravitaatioon perustuva tapahtuma, vaan nopeasti keskeltä ulospäin tapahtuma.
Kun ziljoonat erilliset laajenevat pimeän aineen tihentymät työntyvät vastaavien vastaan työntyvien laajenevien pimeän aineen tihentymien läpi uudestaan ja uudestaan, niiden laajeneminen kiihtyy lopulta niin nopeaksi etteivät ne ehdi työntää toisiansa pois päin toisistansa yhtä nopeasti kuin laajenevat ja näin niistä yhdistyy uusi laajeneva tähti joka syntyy ikäänkuin tyhjästä.
Laajenevat elektronit ja fotonit syntyvät samalla periaatteella ziljoonista erillisistä pimeän energian laajenevista tihentymistä joita työntyy koko ajan ulos laajenevista atomeitten ytimistä.
Jopa laajenevat supermassiiviset kohteet syntyivät samalla periaatteella omissa kolmen tilaulottuvuuden alkuräjähdyksissään.
🔷 7. Laajeneva putoava omena ilman vetovoimaa ja ilman höpö höpö kaareutuvaa avaruutta
Maa laajenee ja laajenevan Maapallon laajeneva pinta työntää meidän laajenevia kehoja pois päin laajenevan Maapallon keskustasta.
Putoava omena laajenee.
Laajenevan Maapallon pinta saavuttaa laajenevan omenan.
Laajeneva havaitsija näkee putoamisen, vaikka laajenevan putoavan omenan todellinen liike on pois päin laajenevan Maapallon keskustasta.
Illuusio siitä että putoava omena liikkuisi kohti Maapallon keskustaa, syntyy siitä että laajenevan Maapallon pinta saavuttaa putoavan laajenevan omenan.
🔷 8. Aika = laajenemisen rytmi
Aika ei ole ulottuvuus.
Se on aineen ja energian laajenemisnopeus.
Tiheissä kentissä laajeneminen ja avaruuteen hajaantuvan laajenevan energian kierrätys phidastuu → aika hidastuu
Suurissa nopeuksissa laajeneminen muuttuu koska vastaan työntyvää avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa energiaa kohdataan nopeammin → aika muuttuu
Aikadilaatio on mekaaninen ilmiö.
🔷 9. Avaruus = 0
Avaruus:
ei säteile
ei veny
ei kaarru
ei tee mitään
Avaruus on kolmen tilaulottuvuuden näyttämö, joka ON ei yhtään mitään!
Energia = 1
Avaruus = 0
Kaikki havaittava syntyy energian kierrätyksestä.
🔷 10. Ikuinen kierto
Universumi ei alkanut eikä lopu.
Energia:
puristuu äärimmäisen tiheäksi
purkautuu laajenemaan
leviää
Hajaantuu isommalle avaruuden alueelle
Työntyy aina lopulta energian ruuhka-alueiden tiheisiin keskuksiin
Puristuu tiheämmäksi
Lähtee työntymään pois päin keskustasta koska myöhemmin sinne työntyvä energia syrjäyttää / työntää sitä sieltä pois päin
Alkaa uusi hajaantuminen isommalle ja isommalle avaruuden alueelle
sykli toistuu
Ei alkua.
Ei loppua.
Vain ikuinen työntävän energian kierto.
Avaruudessa laajenevalla näkyvällä maailmankaikkeudella oli oma alkunsa, mutta se ei ollut kaiken alku!
📌 Ydinlause
> Atomin ydin on joukko laajenevia, räjähtävää energiaa kierrättäviä räjähtävän energian ruuhka-alueita.
Laajenevat elektronit, fotonit ja galaksit ovat tämän saman energian eri mittakaavan ilmentymiä siten että niissä oleva avaruuteen hajaantuva laajeneva energia vaihtuu ajan kanssa kokonaan.
Loppusanat
Savorisen atomimalli ei ole pelkkä uusi atomiteoria.
Se on kokonaisvaltainen näkemys joka korvaa vetäviin voimiin perustuvan fysiikan työntävään energiaan perustuvalla mallilla.
Tämä on fysiikan vallankumous!
Varsinkin kun malli tuottaa testattavia, mitattavia ennusteita, jotka eroavat nykyisestä fysiikasta?
Siinä on seuraavan artikkelin paikka.
Jukka Savorinen
.
Putoava Laajeneva Omena -paradoksi: Illuusio Laajenevan Maan Kontekstissa
Abstrakti
Tämä artikkeli tutkii ilmiötä, jossa putoava laajeneva omena näyttää liikkuvan kohti laajenevan Maapallon keskustaa, vaikka se pudotessaan absoluuttisesti ottaen liikkuukin poispäin laajenevan Maapallon keskuksesta
Laajenevan Maan pinta liikkuu poispäin keskustasta nopeammin kuin laajeneva omena, mikä mahdollistaa pinnan "tavoittaa" omenan. Laajeneva käsi työntää laajenevan omenan poispäin laajenevan Maan keskuksesta, ja kun omena putoaa, se jatkaa liikkumista poispäin Maan keskuksesta – mutta hitaammin kuin laajenevan Maan pinta.
Lisäksi tarkastellaan aineen ja valon laajenemista, jossa atomiytimet laajenevat ja kierrättävät avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa pimeää energiaa synnyttäen hylkivän voiman, joka tuottaa havaittavissa olevia hiukkasia, kuten elektroneja ja fotoneita jotka koostuvat edelleen avaruuteen hajaantuvasta laajenevasta energiasta eli nekin laajenevat koko ajan.
Mallissa otetaan huomioon myös kaasumolekyylien vaikutus: Maassa ne voivat osittain puskia omenaa, kun taas Kuussa, missä tämä vaikutus puuttuu, tilanne on erilainen.
1. Johdanto
Newtonin klassisen painovoimakäsityksen mukaan putoava kappale liikkuu kohti massakeskusta gravitaatiovetovoiman vuoksi.
Tämä artikkeli esittää vaihtoehtoisen loogisen mallin, jossa Maa ja sen kohteet laajenevat synkronisesti, ja havainnollistaa, kuinka putoavan omenan liike kohti Maapallon keskustaa voidaan tulkita illuusioksi ilman avaruuden kaareutumista.
2. Laajenevan Maan malli
Maapallo laajenee homogeenisesti, siten että sen kaikki laajenevat atomien ytimet liikkuvat / työntyvät poispäin laajenevan Maapallon keskuksesta.
Atomiytimet laajenevat ja sisältävät avaruuteen hajaantuvan laajenevan energian ruuhka-alueita, jotka kierrättävät tätä avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa pimeää energiaa ja synnyttävät hylkivän voiman.
Tällä tavoin atomiytimet puskevat automaattisesti toisiaan erilleen suhteessa omaan laajenemiseensa.
Laajenevan Maan pinnan nopeus ylittää laajenevan Maan keskuksesta poispäin liikkuvan putoavan omenan absoluuttisen liikkeen, mikä mahdollistaa pinnan tavoittaa omenan.
3. Laajenevan Putoavan Omenan Liike
Kun laajeneva käsi työntää laajenevaa omenaa, sen liike on suunnattu poispäin laajenevan Maapallon keskuksesta.
Kun laajeneva omena putoaa, se jatkaa liikkumista poispäin laajenevan Maapallon keskuksesta, mutta hitaammin kuin laajenevan Maan pinta.
Laajenevat kaasumolekyylit voivat osittain puskea laajenevaa omenaa edellään, vaikuttaen sen putoamisnopeuteen, joka eroaa tilanteesta laajenevan Kuun pinnalla, missä tätä puskemisefektiä ei ole.
Tarkkailijan näkökulmasta, joka on sidottu pinnan atomien synkroniseen liikkeeseen, putoava omena näyttää liikkuvan kohti Maapallon keskustan aluetta.
4. Aineen ja Valon Laajeneminen
Atomiytimet laajenevat ja kierrättävät avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa pimeää energiaa, tuottaen havaittavissa olevia hiukkasia, kuten elektroneja ja fotoneita tietyllä yksinkertaisella periaatteella!
Nämä hiukkaset koostuvat edelleen tästä avaruuteen laajenevasta energiasta ja siksi nekin laajenevat jatkuvasti samalla nopeudella kuin atomit ja valo.
Laajenevat fotonit kantavat energiaa, joka leviää avaruuteen, ja niiden keskinäiset vuorovaikutukset mahdollistavat tämän levinneen energian kierrätyksen siten, että ajan mittaan laajenevien fotonien energia vaihtuu kokonaan, vaikka se pysyykin samana laajenevana fotonina.
5. Ajan ja Tilavuuden Suhteellisuus
Aika on suhteellista, koska aineen tilavuus on suhteellista. Tämä tarkoittaa, että liikkeen mittaus ja havainnointi ajassa riippuu aineen rakenteesta ja laajenemisesta..........
Koko laajeneva näkyvä universumi liikkuu kokonaisuutena kohti alueita, joissa on enemmän saatavilla olevaa energiaa (”ruokaa”) laajeneville kvarkeille. Energia virtaa jatkuvasti kvarkkeihin, mutta ne eivät pysty sitomaan itseensä jonkun maagisen sidosvoiman avulla!
Tämän seurauksena ylimääräinen avaruuteen hajaantuva laajeneva energia ohjautuu ulos kvarkeista, mikä saa atomiytimet kierrättämään avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa energiaa keskenään ja puskemaan toisiaan erilleen suhteessa omaan laajenemiseensa.
Avaruudessa laajenevan näkyvän universumin liike on erittäin nopeaa. Yhtenä hetkenä se liikkuu pois siltä avaruuden alueelta, jonne se oli vain hetkeä aikaisemmin liikkunut, ja niin edelleen.
6. Illuusion Mekanismi
Absoluuttinen liike on poispäin laajenevan Maan keskuksesta.
Koska laajenevan Maan pinta liikkuu poispäin keskuksesta nopeammin kuin laajeneva omena, omena näyttää pinnalla olevan tarkkailijan näkökulmasta liikkuvan kohti Maan keskustaa. Tietysti se laajenevilla mittalaitteilla mitattuna lähestyy laajenevan Maapallon keskustan aluetta, mutta silti LIIKE on sieltä pois päin!
Valon ja aineen laajeneminen sekä levinneen energian kierrätys avaruudessa mahdollistavat tämän illuusion havainnointitasolla.
7. Johtopäätökset
Laajenevan Maan ja sen kohteiden liikkeen sekä valon ja hiukkasten liikkeen mallintaminen osoittaa, kuinka havaittu liike voi poiketa absoluuttisesta liikkeestä.
Synkroniset säteittäiset liikkeet, hylkivät vaikutukset kvarkeista ja atomiytimistä sekä laajenevien fotoneiden avaruuteen hajaantuvan laajenevan energian kierrätys tarjoavat loogisen selityksen putoavan omenan illuusiolle ilman avaruuden kaareutumista.
Ero Maan ja Kuun olosuhteiden välillä korostaa, että työntävän voiman / vastuksen aikaan saaman aineen läsnäolo vaikuttaa havaittuun liikedynamiikkaan.
Jukka Savorinen, the Dude The One The Man Who Figured Out How Universe Really Works 😃