Rakastin sinua omalla tavallani. En osannut käsitellä tunteitani. Aina kun halusin halata sinua sanoin vihaavani, kun olisin halunnut kehua, haukuin rumilla sanoilla, kun olisin halunnut lohduttaa, kaadoin suolaa haavoihisi. En ole koskaan tuntenut yhtä voimakkaasti. Tunsin sen poltteena rintakehässä. Nyt kun kaikki on ohi, opin, ettei ketään ihmistä voi kohdella niin kuin minä sinua kohtelin, kuin roskaa. Kadun sitä. Sinä olet ihana ihminen, kaunis, hyväsydäminen, hauska, älykäs, empaattinen, täydellinen. Ehkä tämä kokemus kasvatti minua. Toivon sinulle kaikkea hyvää elämässäsi. Kumpikin meistä jatkaa nyt omaa polkuaan eteenpäin.
Voivatko tunteet olla liian voimakkaita?
Anonyymi-ap
50502
2Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Selitys kai taas tuokin 🙄
Voi luoja kuinka sekasin ihmiset on ja irrallaan todellisuudesta.
Elämää ohjaa kateus, pelko, epävarmuus, katkeruus ja kateus.
Ei jmalauta 😩
Karma iskee
Kuulostaa siltä, että voisit hyötyä terapiasta.
Oletko hän vuosien takaa?
Miksi sitten luovut tästä naisesta jos tunteita on paljon myös sinulla?
Miksi pidät itsestäänselvyytenä, että kukaan pitää ihmisestä, joka kohtelee häntä täysin ala-arvoisesti?
No koska tämä kommentti on osa aloittajaäijän pateettista näytelmää kultapieni
Osaatko pyytää anteeksi? Senhän voisit tehdä, jos kadut ja välität. Sillä voisi olla suuri merkitys. Ajatus vain sivusta.
Lääkkeet on jäänyt ottamatta.
Siis tällä jollekin randomille naiselle tuuleen huutelevalla apäijällä vai yritätkö vinkua tästä ed kommentista nk kotiin päin? T naiselta sivusta
Ps esim juuri sinun anteeksipyyntö tuskin merkiltsee embon vertaa, mutta on se hyvä miettiä tätä omaa osuuttaan maailmassa
Miten se joku äpisijä aina täällä eritoten palstaäijälle äpisee- just saying😏
Harmi, jos jää luuloon, että on vain roska ihmisenä.
Anteeksi sydämeni pohjasta, olet ihana ihminen. Paras kaikista. Minä olen roska. Jätin lääkkeet ottamatta ja käytin alkoa. Jalat tärisevät vieroitusoireista. Lyövät varmaan lisää lääkkeitä tai kotipalvelun. Olen päivystyksessä. Pitäisikö puhua totta niille?
Uskaltaako niille kertoa että lääkkeet jäi ottamatta? Pelkään...
No tuskin sinä aloittajaäijä sentään ihan tätä tunnetilaa tavoitit euron provosi suhteen ainakaan suhteessa muihin, kuten naisväkeen, mutta jatkahan sinä WT- dramaturgiaa. T naiselta
Onko sinulla palstaäijä ollut joskus kotipalvelu ihan MT perusteella? Mahtanut olla helmeä naisväelle hyysätä narsistista psykoottista ukkoa kun hän ei nyt itse pysty. Olen päätellyt tämän proosassasi ajat sitten
Jatka vaan polkuas minne haluatkaan.
Mun polkuni päättyy.
Pskat ihmiset kohtelee muita noin. Liity mitenkään tunteisiisi. Et rakasta ketään jos noin kohtelet. Olipa harmi et menit rikkomaan hänet.
No jopa se netissä todellisuuksia luova aloittajaäijä oikrin innostui lyyrisesti kuvailemaan tapahtumaa mitä ei ole. Lukijoiden uuvattinainen eläytyminen on piilotettua naisvihaa
Älä tee sitä I**a. En enää koskaan loukkaa sua. Anna vielä yksi mahdollisuus.
En mene päivystykseen
En kerro meistä
Olet mulle tärkeä
Jos sulle sattuu jotain, en kestä
Nähdään vaikka huomenna. Voit tulla koska vain soittamaan ovikelloa? Pääasia, että olet kunnossa.
Selvitetään asiat.
Vastaa, tai tapan itseni.
Olen niin huolissani sinusta
joo
Anteeksi kukta pieni, selvitetään asiat.
voin sanoa sen verran että en elä pitkään tää on tosiasia mitä on turha kiistää voin vtun pahoin suurimman osann ajasta olen unohtanut itseni ja sitä kautta ongelmani eli kaikki kivut ei pelkästään mt ongelmat eli siis KAIKKI ovat pahentuneet äärimmäisen paljon kärsin kivuista jokaisena päivänä pohje nilkka vasen käsi pumppu tää ei ole vitsi mulla siis ottaa pumpusta kun kuljen joudun haukkomaan henkeä tuntuu ettei happikulje ja kuolen siihen paikkaan samoin pääni ei ole enää normaali olen jotenkin höttöpää en osaa edes tai en kykene keskustelemaan olemaan normaali ihminen ulkopuolisille olen täysin vangittuna näissä omissa pskoissani vttu ja percereikä ei ole myöskään normaali oikeassa rinnassa on kaksi kyhmyä toinen kipeytyy ja säteilee oikeaan kainaloon ja sen alapuolelle silmät kuivuu kun palstailen ja katon vttu minne sattuu
en tiedä koska kuolen mutta luultavasti puhumme muutamista vuosista korkeintaan en jaksa hakeutua kaikesta lääkäriin ehkä on pesäkkeitä ja muuta olkoot koitan elää jokaisen päivänsiihen asti lapsiani rakastaen ja kaikki muu sekoilu saa jäädä taakse paitsi yhden kupposloman haluaisin kokea vaikka veriperceenä ihan vaan sen takia että se olin minä ennen joka rakasti vetää ja nauttia fiilistellä nykyään väsyn vaan nopeammin kun koskaan
Voi, kulta pieni. Olen niin surullinen. Tavataan joskus, jos haluat? Halataan.
Sano, ettei tuo ole totta rakas?
En lukenut koko viestiä. Tottakai hakeudut hoitoon.
Olen niin kiihtynyt
Kaunis viesti ❤️
Yllättävän paljon lämpimiä tunteita näyttää henkinen väkivalta ja toisen musertaminen tuottavan. Olette kummallisia.
Se en ollut minä
En uskonutkaan... kunhan muuten kummastelin.
Sinä et ylimielinen nimrnomaan vastauksia syynäävä tapaus siten millään suostu ymmärtämään, että ei tälle äijälle kukaan muu vastaa kuin se itse. Toisekseen tähän rupiseeen skeemaan eläytyminen on myös vähän kyseenalaista aivan kuin jonkun juttu-uulan surrealistiset kerronnat olisi automaattisesti ns totta. Kärsit naisvihasta ja omast lapsekasta psy koottista uskoa ainakin tähän keskustelupalstaan, muutenkaan et taida osata erotella mikä ”netissä” on totta
Toivon, että saisit apua. Rukoilen sinun puolesta.
Olisi parasta, kun tappaisin itseni.
No älä aloittajaäijä turhia lupaile taas sitte
Ihminen voi olla itsekäs ja narsistinen. Silloin on parempi olla yksin, koska tuhoaa toista ihmistä omalla itsekkyydellään ja pahuudellaan.
Ja hakea rehellisesti apua. Ottaa lääkkeet ja hoito vastaan.
se on just näin. tämän takia minäkin lähdin. en nähnyt muita vaihtoehtoja kaksi ihmistä olivat vallanneet sieluni ja hän oli muukalainen
minä koko kuuden vuoden parisuhteemme aikana vihasin miestäni tavallaan kokoajan. jo aluksi tiesin että miehessä on jotain outoa hän tavallaan jo ensimmäisessä viestissä sohi traumojani (ei tunnettu) asia ei sittemmin koskaan selvinnyt minulle koska siitä ei ikinä tai siis niistä ei ikinä puhuttu! olin vain jo alun alkajaisiksikin tarpeeksi mielisairas katsomaan sen kortin halusin nähdä kumpi on sairaampi ja mitä se oikein musta haluaa, no alapäätä tietenkin mutta meille tuli perhettäkin mikä oli jälkikäteen ajateltuna virhe sillä en voinut koskaan puhua hänelle rehellisesti mistään hän pelasi ikään kuin rumaa peliä minua ja perhettäni vastaan heti aluksi vihasin tavallaan heti ja puhuin hänestä muille ihmisille enimmäkseen pskaa koska pelkäsin että hän on huumorimielessä siinö ja lähtee joka tapauksessa kun aika on kypsä
välillä kun vietimme iltoja yhdessä saatoin sohvalla vaan tuijjottaa häntä ja miettiä että mitä vttua edes teen tässä en tunne mitään