Purra kertoo käyneensä koulunsa Tampereen keskustassa.
– Ala-aste oli lähikoulu, muutama sata metriä kotoa. Yläastekin oli lähikoulu, mutta valitsin silti lukea siellä latinaa. Lukio keskittyi ilmaisutaitoon, ja hyvä keskiarvo vaadittiin sisäänpääsyyn, Purra kirjoittaa.
– Jos arvioi nykyhetken standardeista käsin, kaikki käymäni koulut olivat ”eliittikouluja”. Niissä opittiin, opettajat olivat hyviä, ei tavanomaisesta poikkeavia ongelmia. Mutta mikä oikeasti parasta, ne olivat kaikki ihan tavallisia suomalaisia kouluja, suomalaisittain isossa kaupungissa, Purra jatkaa.
Mistä tahansa Suomen koulusta saattoi Purran mukaan tuolloin saada hyvän opetuksen ja eväät elämään, hyvässä ja turvallisessa oppimisympäristössä.
– Olivatko kaikki Suomen koulut eliittikouluja, ehkä sitten. Ehkä koko maa oli ihan eliittisarjaa, mutta sitä ei selvästikään tarpeeksi kaikkialla osattu arvostaa ja vaalia.
Somessa vellova koulukeskustelu sai alkunsa siitä, kun Helsingin kaupunki päätti maaliskuussa ja kesäkuussa uusista koulupiireistä Itä-Helsingissä tarkoituksena tasoittaa oppilasmääriä. Monet alueen huoltajista ovat kokeneet, että muutoksen päätavoitteena olisi jakaa suomea toisena kielenä puhuvat (S2) oppilaat tasaisemmin alueen kouluihin ja vähentää segregaatiota.
– Ala-aste oli lähikoulu, muutama sata metriä kotoa. Yläastekin oli lähikoulu, mutta valitsin silti lukea siellä latinaa. Lukio keskittyi ilmaisutaitoon, ja hyvä keskiarvo vaadittiin sisäänpääsyyn, Purra kirjoittaa.
– Jos arvioi nykyhetken standardeista käsin, kaikki käymäni koulut olivat ”eliittikouluja”. Niissä opittiin, opettajat olivat hyviä, ei tavanomaisesta poikkeavia ongelmia. Mutta mikä oikeasti parasta, ne olivat kaikki ihan tavallisia suomalaisia kouluja, suomalaisittain isossa kaupungissa, Purra jatkaa.
Mistä tahansa Suomen koulusta saattoi Purran mukaan tuolloin saada hyvän opetuksen ja eväät elämään, hyvässä ja turvallisessa oppimisympäristössä.
– Olivatko kaikki Suomen koulut eliittikouluja, ehkä sitten. Ehkä koko maa oli ihan eliittisarjaa, mutta sitä ei selvästikään tarpeeksi kaikkialla osattu arvostaa ja vaalia.
Somessa vellova koulukeskustelu sai alkunsa siitä, kun Helsingin kaupunki päätti maaliskuussa ja kesäkuussa uusista koulupiireistä Itä-Helsingissä tarkoituksena tasoittaa oppilasmääriä. Monet alueen huoltajista ovat kokeneet, että muutoksen päätavoitteena olisi jakaa suomea toisena kielenä puhuvat (S2) oppilaat tasaisemmin alueen kouluihin ja vähentää segregaatiota.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Koulusta mielisairaalaan.
Syyntakeettomaan ajatteluun kuuluu uskomus, että vaikka kouluissa työskentelee nykyään lähinnä naisia niin se ei tietenkään ole millään tavalla syyllinen koulujen ongelmiin.