Tulos:
Eivät tajua oikeasti tietotekniikasta mitään.
Heidän ADHD aivonsa jumittuneet käyttöjärjestelmänsä jatkuvaan säätämiseen.
Kun kuitenkaan mikään ei linuxissa toimi, puolustusreaktio ajaa heidät haukkumaan Windowsia.
En viitsi syvemmälle porautua.
Eivät tajua oikeasti tietotekniikasta mitään.
Heidän ADHD aivonsa jumittuneet käyttöjärjestelmänsä jatkuvaan säätämiseen.
Kun kuitenkaan mikään ei linuxissa toimi, puolustusreaktio ajaa heidät haukkumaan Windowsia.
En viitsi syvemmälle porautua.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Missä wintoosa, siellä ableismi
Eihän tuollainen toistaitoinen läpsyttelijä pääse edes iholle...
Toki ei. Sinulla on linkkura kilpi päällä. Vuosien linkkura säätäminen tekee immuuniksi.
Windows on sama asia kuin linkkura, kannattais mielummin käyttää aitoa Linuxia.
Siis taas pelkkää paskanjauhantaa koko aloitus, Linuxeissa kyllä toimii kaikki paitsi virukset ja me linuxkäyttäjät tajutaan tietotekniikasta enemmän kuin windowshihut!
Kunhan kehut, totuus on ihan toisenlainen.
Totuus ei ole toisenlainen, me linuxistit tosiaan tiedetään ja tajutaan tietotekniikasta enemmän kuin nämä windowsia hehkuttavat trollit!
Ette tiedä. Horisette jostain Steve Ballmerista ja sen sanomisista ikäänkuin se liittyisi mitenkään nykypäivän Windowsiin.
Sinäkin linu-hihu tuskin osaat:
Assembly
C ja C++
Python
En ole mikään hihu, toisinkuin sinä! Ja mitä Steve Ballmeriin tulee, niin ei kai sen sanomiset liitykään Wintoosaan vaan lähinnä Linuxiin.
Olen muuten koodannut Pythonia lukuunottamatta noilla mainitsemillasi kielillä! Että revi siitä, winkurahihu!
Tällä palstalla on helppo kehua olevansa vaikka ydin fyysikko, totuus lienee ihan muuta.
Sellaisen win-hihun mäkin haluaisin nähdä, joka osaa edes jotain noista.
Aloitin MC68000 konekielellä. En enää muista edes grafiikka muistin alkuosoitetta ilman googlaamista. Oisko ollut DFF000? Tein ensimmäisen oman "viruksen" aikoinaan disketin käynnistyslohkoon kokeilumielessä. Amigaan sai jo silloin c-kääntäjän.
Juu Windows käyttäjä olen.
Niin, SAI mutta omistitko ja teitkö sillä mitään.
Taisi olla Lattice C kääntäjä. Tein grafiikkaan liityviä ohjelmistoja.
Eihän wintoosaa käytä kuin vanhat mummot ja höppänät sihteerit. Ei siihen edes saa mitään nykyaikasia ohjelmia.
Linux-wintoosaan ei saakaan mitän kunnollisia ohjelmia.
Tuota minä ihmettelen kun trollit sanovat että linuxissa on aina jotakin säätämistä. Ei nimittäin ole. Mitä ihmeen säätämistä. Kun sen kerran asentaa niin jäljelle jää vain käyttö. Toinen on tuo sudotus. Kuului ennen linuxiin kyllä. Nykyään täysin graafinen liitäntä. Käskyjen käyttö tosin helpottaa joissakin tilanteissa mutta sama se on windowsissa.
Linux on eri asia kuin wintoosa, Linuxeihin saa kunnollisia ohjelmia, Wintoosaan ei!!
Mika lie on "wintoosa", en ole ennen kuullutkaan, no tällä palstalla kyllä mutta täällähän kerrotaan valheita harva se päivä.
"Linuxeihin saa kunnollisia ohjelmia, Wintoosaan ei!!"
1) Ammattitason audio- ja musiikkiohjelmistot
Linuxissa on hyviä avoimen lähdekoodin työkaluja (Ardour, Reaper toimii ok), mutta Windowsissa on koko teollisuuden standardit:
FL Studio
Ableton Live
Cubase / Nuendo
Pro Tools
Studio One
Reason
Native Instruments Kontakt
Waves / FabFilter / iZotope (plugin‑ekosysteemi)
Linuxissa nämä eivät toimi natiivisti, ja Wine + yritetty VST‑tuki on epäluotettava.
🎨 2) Ammattitason grafiikka- ja videotuotanto
Linuxissa on Blender, GIMP, Krita, Kdenlive — hyviä, mutta Windowsissa on alan standardit:
Adobe Photoshop
Adobe Illustrator
Adobe Premiere Pro
Adobe After Effects
DaVinci Resolve (täysi versio toimii parhaiten Windowsissa)
CorelDRAW
Affinity Photo / Designer / Publisher (Linuxissa ei ole lainkaan)
Adobe‑paketti on monelle ammattilaiselle täysin korvaamaton.
🎮 3) Pelit ja pelimoottorit
Linuxin pelitilanne on parantunut Protonin ansiosta, mutta Windows on edelleen selvästi paras:
Kaikki AAA‑pelit toimivat Windowsissa natiivisti
Anti‑cheat (EAC, BattlEye) toimii usein vain Windowsissa
VR‑pelit (SteamVR toimii Linuxissa, mutta Windowsissa vakaammin)
Unity / Unreal Engine – editorit toimivat Linuxissa, mutta Windowsissa vakaammin ja laajemmin tuettuna
Jos pelaaminen on tärkeää, Windows on edelleen ylivoimainen.
🛠️ 4) CAD-, CAM- ja 3D-suunnittelu
Tämä on yksi suurimmista eroista:
AutoCAD
SolidWorks
Fusion 360
CATIA
Siemens NX
Inventor
Revit
SketchUp Pro
Linuxissa ei ole näistä natiiviversioita.
Blender ja FreeCAD ovat hyviä, mutta eivät korvaa teollisuusstandardeja.
📊 5) Ammattitason toimisto- ja yritysohjelmistot
Linuxissa on LibreOffice, mutta Windowsissa:
Microsoft Office (täysi versio)
Outlook (täysi versio)
Visio
Project
Teams (täysi versio)
Linux-versiot ovat rajoitettuja tai puuttuvat.
🔧 6) Laitevalmistajien ohjelmistot
Monet laitteet vaativat Windows-ohjelmia:
3D‑tulostimien slicerit (osa toimii Linuxissa, osa ei)
Audio‑interfacejen hallintaohjelmat (Focusrite, RME, MOTU → Windows/Mac)
Emolevyjen BIOS‑päivitystyökalut
RGB‑ohjelmistot (Corsair iCue, ASUS Aura, MSI Mystic Light)
Tulostimien ja skannereiden hallintaohjelmat
Linuxissa nämä ovat usein puutteellisia tai puuttuvat kokonaan.
🔬 7) Tieteelliset ja insinööriohjelmistot
Osa toimii Linuxissa, mutta monet vain Windowsissa:
MATLAB (täysi GPU‑tuki toimii parhaiten Windowsissa)
LabVIEW
ANSYS
COMSOL Multiphysics
Altium Designer
Proteus
Multisim
Linuxissa osa näistä toimii, mutta usein rajoitetusti.
🧰 8) Yleiset hyötyohjelmat
WinRAR (täysi versio)
Total Commander
Foobar2000
AIDA64
HWInfo
Macrium Reflect
Everything Search
Linuxissa on vaihtoehtoja, mutta ei suoria korvaajia.
Pitäisi oikeastaan sanoa, että Linux mahdollistaa säätämisen - windows ei oikeastaan sitä tee piilotettuine rajapintoineen, joista täytyy maksaa.
En ala kaikkia käymään läpi mutta käyttääkö joku muka oikeasti Pro Toolsia ja Photoshoppia kun niistä joutuu jokavuosi maksamaan erikseen??
Mitä tulee mm. hyötyohjelmiin niin Linuxille saa vastaavat, mm. Clonezilla joka vastaa Macriumia, CPU-X joka vastaa HWInfoa, on mm. XArchiver, Unrar ja monia muita pakkausohjelmia. Libreoffice ei ole mitenkään rampautettu vaan toimii loistavasti M$ Officen tilalla.
Mitä tulee musasoftiin niin on mm. Rosegarden ja LMMS, itse käytän Rosegardenia ja Reaperia, Reaperin muuten saa nykyisin natiivina Linux-sovelluksenakin!
"käyttääkö joku muka oikeasti Pro Toolsia ja Photoshoppia kun niistä joutuu jokavuosi maksamaan erikseen?? "
Ammattilaiset ja harrastelijat usein.
Reaper linuxissa. Entä vst pluginit?
Pluginit, jotka eivät käytännössä toimi Linuxissa
Nämä ovat lähes aina ongelmallisia:
Waves (Waves Central ei toimi)
iZotope (iLok + monimutkainen GUI)
Slate Digital
FabFilter (osittain toimii, mutta ei virallisesti tuettu)
Native Instruments Kontakt (toimii vain osittain, usein ei ollenkaan)
Arturia (osittain toimii, mutta ei virallisesti tuettu)
MeldaProduction (osa toimii Wine:n kautta, osa ei)
Jos käytät paljon kaupallisia Windows-plugareita, Linux ei ole hyvä alusta.
En usko että harrastelijat käyttää noita vuosimaksullisia, ja Pro Tools ja Photoshop on niin kalliita ettei harrastelijat varmaan sellaseen käytä rahojaan!
Kyllä minä olen saanut vst:t toimimaan linuxissa Reaperissa! Hyvin ne on toimineet.
Ei toimi kaikki. Esim minulla on kuukausivuokralla Slate Digital vst pluginit.
Lyhyt vastaus: Slate Digitalin VST‑pluginit eivät toimi Linuxissa natiivisti, ja Wine/yabridge‑tuki on erittäin huono tai olematon.
Tämä ei ole mielipide vaan seurausta Slate Digitalin omasta teknisestä toteutuksesta ja lisensointijärjestelmästä.
🎚️ 1) Slate Digital ei tee Linux‑versioita
Slate Digitalin virallinen linja:
Ei Linux‑tukea
Ei suunnitelmia Linux‑versioille
Ei tukea Wine/Proton‑ympäristöille
Kaikki heidän tuotteensa (FG‑X, VMR, VBC, VTM, ANA 2, Murda Melodies, Fresh Air jne.) ovat vain Windows + macOS.
🔐 2) Slate Digital käyttää iLok‑lisensointia → tämä yksinään estää Linux‑tuet
iLok License Manager:
ei toimi Linuxissa
ei toimi Wine:ssä
ei toimi Protonissa
ei toimi yabridgessä
Ilman iLokia Slate Digitalin pluginit eivät käynnisty lainkaan.
Tämä on suurin yksittäinen syy, miksi Slate Digital ei toimi Linuxissa.
🧩 3) Slate Digitalin GUI‑framework ei toimi Wine‑ympäristössä
Slate käyttää:
Custom GUI‑frameworkia
OpenGL‑renderöintiä
Windows‑spesifisiä API‑kutsuja
Wine pystyy joskus avaamaan Slate‑plugareita, mutta:
GUI ei renderöidy
plugin kaatuu
iLok estää käynnistymisen
yabridge ei pysty “bridgaamaan” niitä
Käytännössä: ei toimi.
🧪 4) Käyttäjäkokemukset Linux‑yhteisöstä
Linux‑audioyhteisö (KVR, LinuxMusicians, Reddit r/linuxaudio) on testannut Slate Digitalia vuosia:
Tulokset:
VMR → ei toimi
VBC → ei toimi
VTM → ei toimi
FG‑X → ei toimi
ANA 2 → ei toimi
Fresh Air → ei toimi
Murda Melodies → ei toimi
Ainoa tapa saada ne “avautumaan” on Wine + yabridge, mutta ne kaatuvat ennen kuin ehtivät renderöidä GUI:n.
Miksi käytät plugareita joista joutuu maksamaan kk-maksua?? Ihmettelen moista touhua! No, ei se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa. Kertamaksun itse hyväksyisin mutta en kk-maksua. Olen itsekin ostanut kertamaksulla plugineja mutta en suostu maksamaan niistä joka kk erikseen.
Kuukausimaksulla (20e)saa käyttää plugineita jotka yksitellen maksaisivat 1000e
Eli:
https://slatedigital.com/complete-access/
No huh huh mitkä hinnat, kuinka pitkään aiot käyttää noita plugareita kk-maksulla? Minä en tuollasia huolisi, en kerta- enkä kk-maksullakaan! Ei mulla ole käyttöä ylihinnoitelluille plugareille.
Mitkä hinnat? 20 euroa kuukaudessa.
Siis 150+ pluginia 20euroa/kk.
Eli tahallasi siis ärsytät toisia, no, hullulla on hullun huvit!
Linux-käyttäjillä on kova umpiluukallo. Sen poraamiseen ei taida riittää akkukäyttöinen kallopora.
Mitä kukaan Linux-käyttäjä on sinulle tehnyt? Haluat vain puolustaa rahojesi hukkaamista winukkaan, mikä harmittaa mahdottomasti?
"Haluat vain puolustaa rahojesi hukkaamista winukkaan"
Tais viimeksi Windows maksaa jotain 150€. Toki se on työttämälle linuxin käyttäjälle iso raha kun pitää kerätä jätesäkkikaupalla tyhjiä pulloja.
Onneksi on kova kallo, koska moiset winkurahihun trollausyritykset ei toimi!
Tiedonkäsittely on vain ykkösien ja nollien vatkaamista. Ilmainen Linux soveltuu siihen oikein hyvin.
Wintoosa on hyvä niille, jotka eivät tiedä mikä on b ja B ero.
Tuo tulikin eteen ensimmäistä kertaa Amigaa käyttäessä joskus 90-luvulla. Bytessä on 8bit sille voi antaa 255 arvoa. Bitissä 2 arvoa. Jos vaikka määritetään väri, esim keltainen niin rgb-arvot vie 3 bytea. RGB(255, 255, 0). muistaakseni. Heksana FFFF00.
Älä winkurahihu jauha PASKAA! Ei ole mitään adhd:ta eikä linuxia tarvi koko ajan säätää, lisäksi linuxeissa toimii kaikki paitsi virukset!
Sinulla ainakin taitaa olla adhd, käyttöjärjestelmästä en niin tiedä.
Mulla ei ole ADHD:ta, tuskin sinä edes tiedät minkälainen sairaus se on!
Yleensä niillä joilla adhd on eivät itse sitä tiedosta, ympäristö kyllä sen havaitsee.
Kuule winkurahihu, kyllä mun ympäristöni olisi jo sen huomannut jos mulla ADHD olisi, etkä sinä edes tiedä mitä koko ADHD tarkoittaa!!
Mitä enemmän huudat niin sen varmemmin sulla on juurikin adhd mutta älä huoli kyllä siihen on lääkitys.
Huudan siksi ettei sunlaiselle kovakalloiselle muuten mene perille, järki-ihmiselle, mitä sinä ET ole, niin ei tarvi huutaa. Se ei silti tarkoita että mulla olisi adhd vaikka huudankin.
Jos tämä pitää paikkansa, niin aloittajasta on tullut Linux-käyttäjä. Onnittelut!