Esimerkiksi kodinkoneiden energialuokitus tai tiedot autojen polttoaineenkulutuksesta ovat jo pitkään tukeneet kulutusvalintoja.
Samaan tapaan elintarvikkeisiinkin voitaisiin merkitä tietoja, jotka auttavat tekemään ilmastoystävällisiä valintoja.
Laskelmia yksittäisten tuotteiden hiilijalanjäljestä on tehty jo pitkään, mutta niitä ei ole saatu merkittyä laajasti kuluttajien hyödyksi elintarvikkeiden pakkauksiin.
Elintarvikkeiden suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät usein raaka-aineiden tuotannossa.
Samaan tapaan elintarvikkeisiinkin voitaisiin merkitä tietoja, jotka auttavat tekemään ilmastoystävällisiä valintoja.
Laskelmia yksittäisten tuotteiden hiilijalanjäljestä on tehty jo pitkään, mutta niitä ei ole saatu merkittyä laajasti kuluttajien hyödyksi elintarvikkeiden pakkauksiin.
Elintarvikkeiden suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät usein raaka-aineiden tuotannossa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä sanoisin, että elintarvikkeen suurin ilmastovaikutus on jalostus, pakkaus sekä kuljetus. Alkokin suunnittelee ryhtyä suosimaan alle 780g painavia viinejä, jotta pakkausten ympäristövaikutus olisi pienempi.
Sano mitä sanot mutta mutu- tietosi on erheellistä.
Raaka-ainetuotanto kun omaa suurimmat vaikutukset.
Ruoan jalostuksen hiilijalanjälki on huomattavan suuri.
Vähiten päästöjä syntyy jos ei syö.
1) ensin pitäisi saada yhtenäistettyä hiilijalanjäljen laskentatavat. Samasta tuotteesta saat ihan erilaisia lukuja riippuen siitä, mitä laskussa huomioidaan ja millaisia oletuksia tehdään.
2) ympäristövaikutuksiin kuuluu paljon muutakin kuin hiilijalanjälki, ja monet niistä muista jutuista ovat paljon tärkeämpiä ympäristön kannalta. Miten nämä kaikki lasketaan ja arvotetaan yhteen?
Hiilijalanjälken lisäksi vesijalanjälki, kasvinsuojeluaineet ja työskentelyolosuhteet on periaatteessa vielä helppoja tapauksia, mutta silti hankalia selvittää koko tuotannon osalta ja maailmanlaajuisista ketjuista. Esim. kasvinsuojeluaineita mitataan usein tehoainekiloina, mutta on ihan eri asia käytetäänkö 1 kg vaikkapa mankotsebia vai 1 kg jotain gramma-ainetta. Tai käytetäänkö niitä eurooppalaisten rajoitusten ja suojelumääräysten mukaisesti vai hälläväliä-periaatteella. Tai täyttyvätkö työsuojelumääräykset vain paperilla vai myös todellisessa elämässä - vai onko mitään määräyksiä olemassakaan ko. tuotantomaassa.
Erilaiset sertifiointiehdotkin voidaan täyttää suomalaisella tai saksalaisella mentaliteetilla, tai sitten ne näyttävät hyvältä vain paperilla.
Kyllä nuo laskelmat on tyhjää höttöä,perustuen kuun eri asuntoihin.
Joutosakkia työllistetään joutavalla puuhastelulla
Tämän hetkisessä taloustilanteessa keskittyisin siihen, että suositaan suomalaista lähituotettua ruokaa, jottei Suomen ruokatuotantoa ja omavaraisuutta ajettaisi alas.
Toki ilmastovaikutuksilla on merkityksensä, mutta ennemminkin painottaisin sitä, että suositaan eettisesti tuottettua ruokaa, jota ei ole kyllästetty torjunta-aineilla tai antibiooteilla. Suomalainen ruokatuotanto on tarkoin säädeltyä ja myös tuotantoeläinten hyvinvointiin kiinnitetään huomiota.
Omalla kohdallaan ilmastovaikutuksen saa minimoitua, jättämällä ruuan kauppaan.
Yuskin maapallon toiselta puolelta rahdattu raaka-aine on ympäristökuormitukseltaan ympäristtöystävällisempi,, kkuuin lähellä kasvatettu.