Ovatko sote-järjestöjen leikkaukset alkua myös kansalaisyhteiskunnan romuttamiselle? Pitäisikö vapaaehtoistyötä arvostaa erityisesti huonoina aikoina, kun avuntarve on kasvanut sekä työttömyyden että sosiaalitukien leikkausten takia?
Orpon hallitus vähentää tuntuvasti Sote-järjestön ennaltaehkäisevän vaikuttamistyön. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen jäljelle jäävä työ tulee olemaan lähinnä sote-alueilta leikattujen sote-palvelujen paikkaamista.
Julkisissa sote-palveluissa on pian "paikka paikan päällä".
Sote-järjestöjen vaikuttavaa työtä ja vapaaehtoisten auttamistyötä eivät nykyiset ministerit ole ymmärtäneet eikä arvostaneet. Sote-järjestöjen valtion tuen leikkaukdet lopettavat järjestöjä ja vähentävät nykyistä toimintaa puoleen entisestä.
Apua tarvitsevat tulevat jäämään ilman tarvitsemaansa järjestöjen ennalta ehkäisevää neuvontatukea, hoivaa ja auttamista. Voimmeko enää puhua kansalaisyhteiskunnasta, jos sekä sote-järjestöjen auttamispalvelut ja tärkeä vapaaehtoistyö lopetetaan?
Tässä SOSTEn pääsihteerin arvioita määrärahojen leikkauksten vaikutuksista:
"Hallitus sinetöi riihessä sote-järjestöjen työn romuttamisen. Tämän arvovalinnan seurauksena sote-järjestöjen tekemä työ muun muassa kehitysvammaisten, muistisairaiden, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin eteen vähenee dramaattisesti. Tämä on tietoinen valinta, jonka seurauksista kärsivät tuhannet apua ja tukea järjestöistä saaneet ihmiset”, kritisoi SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
SOSTEn ja Hyvinvointiala Hali ry:n tuoreen kyselyn mukaan STEA-avustusta saaneista järjestöistä peräti 40 prosenttia piti todennäköisenä tai mahdollisena, että koko järjestön toiminta lakkaa seuraavan kahden vuoden aikana. Lisäksi yli neljäsosa vastaajista piti konkurssia todennäköisenä tai mahdollisena.
”Muun muassa hyvinvointialueet ja kunnat ovat todenneet, että heillä ei ole sote-järjestöjen työlle korvaajaa. Tämä tarkoittaa, että pahimmillaan apua tarvitsevat putoavat kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle. Avustusleikkaukset eivät säästä, vaan lasku siirtyy maksettavaksi muualle”, Kiukas jatkaa.
Hallituksella olisi ollut käytettävissään myös kustannusneutraaleja keinoja uudistaa STEA-avustusjärjestelmää ja helpottaa järjestöjen sopeutumista merkittävästi pienenevään avustustasoon. SOSTE on ehdottanut esimerkiksi järjestöjen useiden erillisten avustuskohteiden yhdistämistä laajemmiksi avustuskokonaisuuksiksi. Tämä mahdollistaisi talouden joustavamman sopeuttamisen ja samalla keventäisi avustuksiin liittyvää hallinnollista taakkaa.
Myös sote-järjestöjen kohtaava työ vähenee väistämättä ja paljon
Hallituksen julkisissa lausunnoissa, STEA-avustuskriteereissä ja tuoreessa avustusasetuksessa painotetaan sote-järjestöjen kohtaavan työn merkitystä avustuksia myönnettäessä.
Avustusleikkausten mittakaava on kuitenkin niin suuri, että kohtaava työ vähenee riippumatta siitä, miten paljon sitä avustusten jaossa priorisoidaan ja mitä poliittisesti väitetään. Järjestöjen kohtaava työ on jo tällä hallituskaudella joutunut leikkuriin ja edessä näyttää olevan varsinainen romahdus uusien leikkausten myötä."
Orpon hallitus vähentää tuntuvasti Sote-järjestön ennaltaehkäisevän vaikuttamistyön. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen jäljelle jäävä työ tulee olemaan lähinnä sote-alueilta leikattujen sote-palvelujen paikkaamista.
Julkisissa sote-palveluissa on pian "paikka paikan päällä".
Sote-järjestöjen vaikuttavaa työtä ja vapaaehtoisten auttamistyötä eivät nykyiset ministerit ole ymmärtäneet eikä arvostaneet. Sote-järjestöjen valtion tuen leikkaukdet lopettavat järjestöjä ja vähentävät nykyistä toimintaa puoleen entisestä.
Apua tarvitsevat tulevat jäämään ilman tarvitsemaansa järjestöjen ennalta ehkäisevää neuvontatukea, hoivaa ja auttamista. Voimmeko enää puhua kansalaisyhteiskunnasta, jos sekä sote-järjestöjen auttamispalvelut ja tärkeä vapaaehtoistyö lopetetaan?
Tässä SOSTEn pääsihteerin arvioita määrärahojen leikkauksten vaikutuksista:
"Hallitus sinetöi riihessä sote-järjestöjen työn romuttamisen. Tämän arvovalinnan seurauksena sote-järjestöjen tekemä työ muun muassa kehitysvammaisten, muistisairaiden, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin eteen vähenee dramaattisesti. Tämä on tietoinen valinta, jonka seurauksista kärsivät tuhannet apua ja tukea järjestöistä saaneet ihmiset”, kritisoi SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
SOSTEn ja Hyvinvointiala Hali ry:n tuoreen kyselyn mukaan STEA-avustusta saaneista järjestöistä peräti 40 prosenttia piti todennäköisenä tai mahdollisena, että koko järjestön toiminta lakkaa seuraavan kahden vuoden aikana. Lisäksi yli neljäsosa vastaajista piti konkurssia todennäköisenä tai mahdollisena.
”Muun muassa hyvinvointialueet ja kunnat ovat todenneet, että heillä ei ole sote-järjestöjen työlle korvaajaa. Tämä tarkoittaa, että pahimmillaan apua tarvitsevat putoavat kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle. Avustusleikkaukset eivät säästä, vaan lasku siirtyy maksettavaksi muualle”, Kiukas jatkaa.
Hallituksella olisi ollut käytettävissään myös kustannusneutraaleja keinoja uudistaa STEA-avustusjärjestelmää ja helpottaa järjestöjen sopeutumista merkittävästi pienenevään avustustasoon. SOSTE on ehdottanut esimerkiksi järjestöjen useiden erillisten avustuskohteiden yhdistämistä laajemmiksi avustuskokonaisuuksiksi. Tämä mahdollistaisi talouden joustavamman sopeuttamisen ja samalla keventäisi avustuksiin liittyvää hallinnollista taakkaa.
Myös sote-järjestöjen kohtaava työ vähenee väistämättä ja paljon
Hallituksen julkisissa lausunnoissa, STEA-avustuskriteereissä ja tuoreessa avustusasetuksessa painotetaan sote-järjestöjen kohtaavan työn merkitystä avustuksia myönnettäessä.
Avustusleikkausten mittakaava on kuitenkin niin suuri, että kohtaava työ vähenee riippumatta siitä, miten paljon sitä avustusten jaossa priorisoidaan ja mitä poliittisesti väitetään. Järjestöjen kohtaava työ on jo tällä hallituskaudella joutunut leikkuriin ja edessä näyttää olevan varsinainen romahdus uusien leikkausten myötä."
Vastaukset 12
Vanhimmat
Itse olen toiminut vapaaehtoisena eräässä valtakunnallisessa sote-järjestössä yli 15 v.
Asun maaseutupaikkakunnalla. Noin neljä kertaa vuodessa tulee kaupungista 2-3 kovapalkkaista henkilöä kouluttamaan meitä. Se koulutus on vuodesta toiseen samaa liirumlaarumia. "Koulutuksen" jälkeen alkaa sitten hupaisa osuus. Tulee pitkä lista mitä meidän täytyy tehdä,minne mennä, miten toimia, hankkia sitä sun tätä.
Just joo. Nämä kyseiset kovapalkkaiset henkilöt eivät ymmärrä, että meidän muutamien vapaaehtoisten on aivan mahdoton täyttää heidän toiveitaan ja työlistöja.
He eivät ymmärrä, että me joudumme käymään oikeissa töissä ja tämä vapaaehtoistoiminta on harrastus josta emme saa palkkaa emme edes matkakuluja jos joudumme kulkemaan omalla autolla pitkän matkan.
Valtavasti näissä kirjoituksissa puhutaan miten tämä vaikuttaa "asiakkaisiin" ja auttamiseen.
Me hoidamme ilmaiseksi niitä töitä joita ylempää nämä palkkahenkilöt määräävät. Autetaan, jaetaan ruokapusseja, ruokakortteja, kerätään kauppojen lahjoittamia tuotteita,täytetään kaavakkeita ja tehdään tilastoja. Kerjätään lahjoituksia vähävaraisille.
Minne ne sote-järjertöjen avustukset menevät? Eivät ainakaan hyödytä meitä vapaaehtoisia eikä meidän autettavia?
Ne menee järjestöjen turhien suojatyöpaikkojen palkkoihin, juhliin ja matkoihin.
Niistä voikin leikata.
Vapaaehtoistyö on VAPAAEHTOISTA, arvokasta auttamistyötä. Kovassa kilpailuyhteiskunnassa raha ratkaisee ja apua tarvitsevat yhä useammin jätetään oman onnensa varaan. Vähävaraisilla tuota "omaa onnea" ei ole.
Laulussa sanotaan: joka apua antaa, sitä itse myös saa. Sinua, joka olet tehnyt vapaaehtoistyötä 15 vuotta, apuasi saaneet muistavat kiitollisuudella.
Kukaan ei vaadi vapaaehtoistyöntekijöiltä pakkotyötä, työ on vapaaehtoista.
Toki riittävät sosiaalipalvelut tulee yhteiskunnan järjestää ilman vapaaehtoistyötä. Kun näin ei ole, vapaaehtoistyö on entistä tärkeämpää.
Moni meistä tekee vapaaehtoistyötä rakkaudesta - omia iäkkäitä vanhempiamme hoitaessamme, vakasti sairastuneineita lapsiamme hoitaessamme, kun omasta palkkatyöstä on jaksamisen takia luovuttava. Kokemusasiantuntijoiden neuvonta ja tuki on myös tarpeen.
Monet meistä tarvitsevat tukea ja neuvontaa, jota on voinut saada sote-järjestöiltä. Saadaanko enää, se jää nähtäväksi.
Minne se raha jää? Ei se kohtaa tarvitsijaa.
Hienosti sain nauttia apurahoilla tehdyn työn tuloksista. Pari vuotta oli yliopistossa tutkittu mikä auttaisi ryhmäämme. Tulos oli paperiset stemppikortit missä oli kuva ja mietelause. Luettiin teksti ääneen ja mitä ajatuksia se herätti. Eipä herättänyt mitään. Tuntui vain naurettavalta
Sitten nämä ns. Kokemusasiantuntijat. Miten joku parikymppinen nuori koulunpenkiltä päässyt tyttö pystyy kokemuksellaan kertomaan 65-80 vuotiaille miten hänen pitää missäkin tilanteessa toimia?
Ihan turhaa huomata tuollaisiin tutkimuksiin apurahoja ja paljata kokemusasiantuntijoita
Tällä hallituksella ei ole empatiakykyä pätkääkään kylmästi vaan leikkauksilla kaikki hyvä,tärkeä ja toimiva pois tähän sopisi hyvin Irwin Goodmanin Haistakaa Paska Koko Valtiovalta ja Terveisiä Perseestä.
Ovat todella osuvia sanoituksiltaan.
Jep, kyllä juoppo juopon tuntee
Jockeyeiden hevoset ei nouse lähtökuopista. Sähkörodeot on erikseen.
Kokoomuslainen nauttii kun köyhä konttaa kohti kuolemaa
Hallitus häädetään synkimpään pimentolaan läpi Helvetin lieskojen sillä sinne se viimeisimpien leikkauspäätösten takia joutaa.
Kun samaa tarkoitusta varten on kymmen sosiaalijärjestöä, niin sosiaalijärjestöt ovatihan itse tehneet istestään rahauuneja.
Annika Saaristo YTSH:n toimitusjohtaja palkka n. 12000e kuussa
miettikää sitä.
Annika on akateeminen, hänellä on pitkä työura ja hän on johtavassa asemassa.
12,000 on ihan sopiva, ehkä jopa alakanttiin.
Ottakaa esimerkkiä Annikasta.