Ruotsista piti tulla käteisetön maa, mutta käteiskapina sai erävoiton
Käteisestä tuli huoltovarmuuskymys. Ruotsissa tuli voimaan laki,
joka velvoittaa ruokakaupat ja apteekit ottamaan käteistä vastaan.
Myös pankkien on tarjottava yksityishenkilöille käteistalletuspaikkoja
eri puolilla maata.
HUOMIO ! Keskuspankki suositteli myös käyttämään käteistä silloin tällöin normaalioloissa, jotta käteisjärjestelmä pysyy toimintakunnossa myös häiriötilanteiden ja kriisien aikana.
Käteisen katoamisen olevan ennen kaikkea pankkien ja korttiyhtiöiden ajama kehityskulku, ei niinkään kuluttajien toive !
Hesarin mukaan Ruotsissa syntyi kansanliike käteisen rahan puolesta.
Se syntyi 80 vuotiaan Björn Erikssonin henkilökohtaisesta kokemuksesta.
Erikssonin pankkikonttori oli luopunut käteisen käsittelystä, joten hän ei enää
voinut nostaa rahaa sieltä.
Hän oli nähnyt myös läheltä, kuinka digitalisaatio teki hänen äidistään riippuvaisen muiden avusta. Äiti ei osannut käyttää pankkisovelluksia tai mobiilitunnistautumista ja joutui luovuttamaan pankkitunnuksensa muille hoitaakseen omia raha-asioitaan.
Digitaalinen syrjäytyminen on ollut Erikssonin mukaan liikkeen keskeisin lähtökohta.
”On vaarallista politiikkaa jättää ihmisiä ulkopuolelle vain siksi, ettei heistä ole pankeille tai yrityksille taloudellista hyötyä.”
https://www.hs.fi/visio/art-2000012173706.html
Käteisestä tuli huoltovarmuuskymys. Ruotsissa tuli voimaan laki,
joka velvoittaa ruokakaupat ja apteekit ottamaan käteistä vastaan.
Myös pankkien on tarjottava yksityishenkilöille käteistalletuspaikkoja
eri puolilla maata.
HUOMIO ! Keskuspankki suositteli myös käyttämään käteistä silloin tällöin normaalioloissa, jotta käteisjärjestelmä pysyy toimintakunnossa myös häiriötilanteiden ja kriisien aikana.
Käteisen katoamisen olevan ennen kaikkea pankkien ja korttiyhtiöiden ajama kehityskulku, ei niinkään kuluttajien toive !
Hesarin mukaan Ruotsissa syntyi kansanliike käteisen rahan puolesta.
Se syntyi 80 vuotiaan Björn Erikssonin henkilökohtaisesta kokemuksesta.
Erikssonin pankkikonttori oli luopunut käteisen käsittelystä, joten hän ei enää
voinut nostaa rahaa sieltä.
Hän oli nähnyt myös läheltä, kuinka digitalisaatio teki hänen äidistään riippuvaisen muiden avusta. Äiti ei osannut käyttää pankkisovelluksia tai mobiilitunnistautumista ja joutui luovuttamaan pankkitunnuksensa muille hoitaakseen omia raha-asioitaan.
Digitaalinen syrjäytyminen on ollut Erikssonin mukaan liikkeen keskeisin lähtökohta.
”On vaarallista politiikkaa jättää ihmisiä ulkopuolelle vain siksi, ettei heistä ole pankeille tai yrityksille taloudellista hyötyä.”
https://www.hs.fi/visio/art-2000012173706.html
Vastaukset 47
Vanhimmat
Enää harvoin käteistä käytän, vähä on kotona laatikossa varuina.
Minulla ei ole älykännyä. En voi maksaa millään mobiilimaksulla.
Minulla on aina käteistä varalla kotona ja mukana,
jos ei pankkikortti jostain syystä toimisi ja joskus
on ollut jotain vikaa kassallakin, ettei kortilla voi maksaa.
Joskus maksan jonkun pikkujutun kolikoilla,
tasarahalla, vaikka kahvin tai jätskin kesällä.
Samoin.
Aika hyvin tiedän jo etukäteen missä rahaa tarvitaan, noin paikallisesti. Pidän laukussa pikkurahoja, on tapana antaa kerääjillekin. Pienin 50 euroa kerralla, se riittää pitkään.
Mille kerääjille annat sen "pienen" summan 50 euroa kerrallaan ?
Minulle seon iso summa, se merkitsee viikon ruokarahoja.
En käytä käteistä rahaa. Kaikki hoituu älykännykällä.
Aloituksen luettuani vähän hävettää. Olen antautunut virran vietäväksi. Hoidan pankki ym. raha-asiat itse.
Kaupoissa kyllä vältän itsepalvelukassoja ihan työllistämisen vuoksi.
aloittaja on joutunut hesariin viran vietävästi
kopioi sen juttuja tänne vaikka ennen vedottiin raamatun mukaan
palvelunne poistuvat ette saa käteislle maksettua tuntemattomassa
paikassa esim. bussilippua ette pääse bussiin ette minnekään
Pääsee yhä.
Käteisen käyttäminen on logistisesti älytöntä!
Ajatelkaa sen setelin monivaiheista kulkua useiden käsien kautta.
Seinän ottomatti > maksupiste > kassan laskenta > tilitys toimistoon > laskenta toimistossa > kuskaaminen pankkiin >laskenta pankissa ja muu käsittely > kuskaaminen seinän ottomattiin.
Onks järkee????
Onks pankkien toiminnassa järkee ? Sieltä ei saa enää nostaa
käteistä rahaakaan. Siellä ei palvella niitä, joiden rahoilla
ne voittoa tahkoavat ja jopa velottavat asiakasta, joka
palvelee itseään.
Ainakin pikkukaupunkimme OP:ssa ja NORDEAssa pystyy nostamaan.
Pienemmät summat, ottomatin 400€:oon saakka otan matista ja suuremmat summat tiskiltä.
Tiskinostoja hidastavat mummelit ja papparaiset jotka menevät tiskille pohtimaan asiaa ja kertovat virkailijalle kaikki sukujensa kuulumiset.
Ainakin 1000€:n kerranaisina tehdyistä nostoista on tehtävä kaavakkeelle selvitys käyttötarkoituksesta. Minulla se on ollut "omaan käyttöön".
Työläämpi tapaus on siirto jossakin toisessa maassa, jopa EU alueella sijaitsevan pankin omalle tilille.
Työskentelet ilmeisesti harmaan talouden puolella . Me muut emme käteistä tarvitse .
Olen ollut työeläkkeellä25 vuotta. Kyse on valtaosaltaan verottajan määräysten puitteissa tapahtuvasta toiminnasta. Joskus sattuu, että tavara ja raha vaihtavat omistajia eikä kumpikan tarvitse kuittia.
Satunnaisia tapahtumia.
Aloitin korttielämän öljy-yhtiöiden luottokorteilla 60-luvun puolella.
OK-luottokortti 70-luvun alkupuolella ja siitä eurocard lompakkoon joka aikanaan vaihtui Nordean korttiin.
Nykyinen, keltainen Nordea on ollut pitkään käytössä.
Niin kauan kuin päivittäistava
rakaupoissa kävi luottokortti, tein kaikki, pienetkin ostokset kortin korottomalla maksuaikaominaisuudella.
Vaimoni menehdyttyä toukokuussa olen siirtynyt kortin suoranaksuun.
Asioidessani S-kaupoissa maksan sinne kertyneillä bonuksilla. Aloitin äskettäin ja kyllä ne muutamaksi kuukaudeksi riittävät leskimiehen sapuskaostoksiin.
Huomenna piipahdan Espanjaan viikoksi ja olen varannut mukaani käteistä koska on paikkoja joissa se on kätevämpi eikä tarvitse huudella perään, ettei ulkoilmakuppilassa tarjoilija lähde viemään korttia sisälle. Tosin ei ole tapahtunut aikoihin mutta aikaan oli muutama tapaus joissa oli huomautettava.
Markettien maksupäätteet ovat toiminnoiltaan meikäläisten kaltaiset.
"Aloitin korttielämän öljy-yhtiöiden luottokorteilla 60-luvun puolella."
minäkin aioin aloittaa, mutta huoltoaseman omistaja isin tuttu sanoi että siellä tulee niin paljon virheitä että ei kannata ottaa korttia.
Eivät kaikki osaa elää digiaikaa. Yritin 10 vuotta sitten opettaa
iäkästä tuttuani käyttämään pankkikorttia.
Hän ei uskaltanut mennä metriä lähemmäs pankkiautomaattiakaan
peläten tapahtuvaksi jonkun hirveän virheen, joka vie hänen
säästönsä. Näpykännykällä hän oppi soittamaan, mutta kun
ikää on tullut joskus hän ei tahdo muistaa enää senkään käyttöä.
Aika suuri osa iäkkäistä ei kuulu diginatiivien joukkoon ....
Saldostaan oli paljon paremmin perillä ennen pankkikorttia.
Entä kun ei piittaa saldosta tietäen, että kuukauden luottokorttilaskun jälkeen sinne jää aina enemmän kuin kortin käyttöraja?
Vaimollani oli rinnakkaiskortti ja yhteinen lasku meni suoramaksuna samalta, yhteiseltä tililtä.
Naapurin lapset kävivät keräämässä matkakassaan luokkaretkeä varten; hommasin käteistä sitä varten. Muuten en kait kymmeneen vuoteen ainakaan. Etelän reissullakin ostin ruokakaupasta (Carrefour) kortilla.
tässä meillä on osaaja
Jotkut osaa. Osaatko sä?
Totta Mooses käytän käteistä ! Oikean rahan haju ja sen kosketteleminen tekee niin hyvää.
Ruotsissa jaettiin myös vihkonen "Jos kriisi tai sota tulee", siinä myös kehoitetaan ihmisiä pitämään käteistä omistuksessaan kaiken varalta.
Käteisvarat saavat mielellään olla myös kolikoita, ja eri suuruusluokan seteleitä. Mielellään useampana valuuttanakin.
palstatyperykset keskustelevat
on täysin selvää että raha on yleismaailmallinen maksuväline
laskujen maksaminen ei nyt kuulu tähän
ja säännölliset maksut yleensäkään
mutta kun on vieraissa paikoissa pitää selvittää
mutkikkaasti miten piene maksut torilla bussissa sun
muussa maksetaan jos käteinen ei kelpaa kazahstanissa tai
maajussilassa
Taidan siirtyä kokonaan aidolla oikealla rahalla maksuun.
Vaihtaessamme asuntoa vuosi sitten kolmiosta kaksioon, hoiti muuton paikallisen kierrätyskeskuksen kolme heppua.
Uuteen sopimattomat kalut hoitivat muualle ja jatkokäytön vehkeet uuteen asuntoon osoitetuille paikoille.
Maksu käteisellä kuittia vastaan. Kolmikon "talouden hoitajalla" oli metallilipas jossa osasto myös kolikoille.
Tiesin heppujen olevan "keinotyöllistettyjä" joten maksoin tasarahana, huolimatta palautusta. Hämmästys oli aidon tuntuinen.
Sanoin äimistyneille, että käykää vaikka kunnon munkkikahveilla. Ylijäämä ei ollut mitenkään mittava.
Setelikäärö reteesti rullalla rintataskuun, ja
Norttia roikuttaen, huulten välissä kuin Bogart konsanaan.
Seteleitä suositellaan Ruotsin jutussa käyttämään silloin tällöin,
että ne pysyy kierrossa mukana ja niitä hyväksytään
jatkossakin.
Vähiin käyttö menee.
Muutama kolikko on hyvä olla taskussa, kaupoissa on säilytyslokerot eurolla toimivia.
Aina on kotona käteistä kaiken varalta.
Muutama kymppi ja kolikko on aina lompakossa. Silloin tällöin sattuu kaupassa, ettei kortit toimi. Alkukesällä viimeksi valtakunnallinen häiriö esti minkään pankin korttien toimimisen. Marketissa sitten jonoa Otto-automaatille kun ihmiset rynnivät nostamaan käteistä. Itselläni käteiset riittivät ja seuraavana päivänä kävin taas nostamassa uudet kympit varalle.
Torilla käydessä maksan myös käteisellä, ja kirpputorilla jos jotain ostan.
Käteismaksun loppuminen tarkoittaa sitä myös, ettei enää tarvi osata laskea ynnä- ja vähennyslaskua varsinkaan omassa päässä. Ennenvanhaan kaupan täti laski kynällä ja paperilla puotipaperin reunaan paljonko piti maksaa.
Nyt ei tarvi osata laskea, eikä lukea.
Nuorten pisa-tulokset huonoja, somessa roikkuminen muusaa aivot.
50e on puhelin, kortti lompakossa ja 500e kotona ja 500 e autossa.
Kerran tarvinnut autossa olevaa raha, jotain 10v sitten .
Paluumuutin Ruotsiin 7 vuotta sitten. Poissaollessani oli setelit vaihdettu
uusiin, mutta en ole vielä nähnyt yhtään seteliä, enkä tiedä miltä ne näyttävät. - Bankkikortti toimii.
Raha on likaista.
Kävi niin kerran jo vuosia sitten aioin maksaa ostokseni käteisellä niin eipä käynyt, kortilla käy.
Sain eilen 50e raaputusarvasta, käteistä on nyt.
Onneksi olkoon ! Kyllä tuohta on oltava !
Olin pienillä markkinoilla, joilla oli juurikin pienyrittäjiä, viljelijöitä ja käsityöläisiä. Heille kelpasi vain raha. Lainasin tutulta että sain ostetuksi vähän vihanneksia. Nyt vielä pitää osata laittaa latva-artisokkaa, keittää ja uittaa voisulassa, on kuulemma hyvää. Maissin jo osaankin ja lampaanlihan. Vaan en minä vaan tykkää hernerokasta, jossa ei ollut lihaa. Siinä sitten kuitenkin vieraskoreana teeskentelin, että oikein hyvää. Ja paskat mitä huitua.
Suomessa ei kannat työttömän ja varsinkaan tukien saaja käyttää pankki korttia vaan ainoastaan käteistä
Pihistely on elämänvälttelyä.
Kaikki alle kympin ostokset, maksan käteisellä.
Kolikoita käsittelevä saa suuret määrät bakteereja ja ties mitä viruksia sormiinsa.
Pesen aina kotiin tultua käteni. Pese sinä myös!
Tänäänkin ostin kupin kahvia käteisellä.