Hallitus julkisti ensi vuoden budjetin tiistai-iltana Säätytalossa tutulla kaavalla.
Johtokvartetti eli pääministeri Petteri Orpo (kok.), valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.), opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) iloitsivat, että talous kasvaa ja valtion budjettitoimilla annetaan sille lisävauhtia.
Ministerit kuvailivat yksi toisensa jälkeen, mitä kaikkea hyvää hallitus tekee. Veronkevennyksiä, väyläinvestointeja, lisärahaa armeijalle ja t&k-menoihin eli tutkimukseen ja kehitykseen.
Kuulosti siltä, kuin budjetti ei olisikaan 12,4 miljardia euroa alijäämäinen emmekä eläisi keskellä isoja leikkaus- ja sopeutustalkoita.
Alijäämä kyllä mainittiin, samoin kuin indeksitarkistusten ja valtionvelan korkojen nielemät miljoonat. Mutta iso kuva siitä, mikä on ensi vuoden valtiontalouden realistinen tilanne, jäi piippuun eikä sitä ollut tarkoituskaan esitellä.
Purralta ei saatu selkeää vastausta edes siihen, vahvistaako budjetti ensi vuoden julkista taloutta vai heikentääkö se sitä entisestään – vaikka Helsingin Sanomat kysyi tätä infossa kahdesti. Valtiovarainministeriö myönsi Ylelle seuraavana päivänä, että heikentäähän se.
Tärkeintä oli asioiden esittely parhain päin omille kannattajille ja Suomen kansalle.
Keskipisteessä on omien tekosten pönkittäminen
Budjetti-infot ovat politisoituneet, muuttuneet entistä enemmän näytelmiksi joissa katsojille kerrotaan tarina.
Katsoin budjetin julkistuksen jälkeen kaksi sattumanvaraista tallennetta vanhoista infoista. Ensimmäinen oli vuodelta 1997, jolloin pääministerinä oli Paavo Lipponen (sd.), ja toinen vuodelta 2012, jolloin pääministerinä oli Jyrki Katainen (kok.).
Lipposen ja valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) info on vielä kalvosulkeisineen suhteellisen asiakeskeinen. Viesti on toki omille toimille myötäsukainen, mutta keskittyminen on asiassa eikä poliittisissa tahtotiloissa.
Johtokvartetti eli pääministeri Petteri Orpo (kok.), valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.), opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) iloitsivat, että talous kasvaa ja valtion budjettitoimilla annetaan sille lisävauhtia.
Ministerit kuvailivat yksi toisensa jälkeen, mitä kaikkea hyvää hallitus tekee. Veronkevennyksiä, väyläinvestointeja, lisärahaa armeijalle ja t&k-menoihin eli tutkimukseen ja kehitykseen.
Kuulosti siltä, kuin budjetti ei olisikaan 12,4 miljardia euroa alijäämäinen emmekä eläisi keskellä isoja leikkaus- ja sopeutustalkoita.
Alijäämä kyllä mainittiin, samoin kuin indeksitarkistusten ja valtionvelan korkojen nielemät miljoonat. Mutta iso kuva siitä, mikä on ensi vuoden valtiontalouden realistinen tilanne, jäi piippuun eikä sitä ollut tarkoituskaan esitellä.
Purralta ei saatu selkeää vastausta edes siihen, vahvistaako budjetti ensi vuoden julkista taloutta vai heikentääkö se sitä entisestään – vaikka Helsingin Sanomat kysyi tätä infossa kahdesti. Valtiovarainministeriö myönsi Ylelle seuraavana päivänä, että heikentäähän se.
Tärkeintä oli asioiden esittely parhain päin omille kannattajille ja Suomen kansalle.
Keskipisteessä on omien tekosten pönkittäminen
Budjetti-infot ovat politisoituneet, muuttuneet entistä enemmän näytelmiksi joissa katsojille kerrotaan tarina.
Katsoin budjetin julkistuksen jälkeen kaksi sattumanvaraista tallennetta vanhoista infoista. Ensimmäinen oli vuodelta 1997, jolloin pääministerinä oli Paavo Lipponen (sd.), ja toinen vuodelta 2012, jolloin pääministerinä oli Jyrki Katainen (kok.).
Lipposen ja valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) info on vielä kalvosulkeisineen suhteellisen asiakeskeinen. Viesti on toki omille toimille myötäsukainen, mutta keskittyminen on asiassa eikä poliittisissa tahtotiloissa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
HEI, TEIMME VÄLIVUOSIBUDJETIN.
ENSI VUONNAHAN ON VAALIT.
NYT ON OTETTAVA KANSAN HUOLET VAKAVASTI, MUUTEN EI TIPI ÄÄNIÄ!
"Kuulosti siltä, kuin budjetti ei olisikaan 12,4 miljardia euroa alijäämäinen emmekä eläisi keskellä isoja leikkaus- ja sopeutustalkoita."
Hallitushan ryöväsi valtion työntekijöitten eläkekassasta
miljardin vuotta 2027 varten, ettei tarvitse ottaa niiiin paljon
velkaa 2027, että näyttäisi, että talous on tasapainotettu.
Epätoivoinen ja säälittävä yritys.
On parempi lainata kotimaasta kuin ulkomailta koska nyt lainan korot tulevat Suomen talouteen!
Tässä näkyy syy siihen miksi Suomessa ei talous kasva pitkällä aikavälillä ja alemmassa tilastossa näkyy seuraus siitä kun talous ei kasva !?
Liian suuret julkiset menot ovat seurausta vuosikymmenien aikana eduskunnassa tehdyistä menopäätöksistä lainsäädännön kautta !?
Lähinnä vasemmiston toimesta !?
Lopputuloksena Suomen julkinen velka on nyt tasoa 260 miljardia Euroa joka kasvaa vuosittain ja on peräisin ulkomailta !?
EU-komissio ja IMF edellyttävät Suomelta julkisten menojen leikkauksia jotta velkaantuminen sekä alijäämä vähenevät !?
Näitä tilastoja Suomen valtamedia ei julkaise !?
Näillä luvuilla Suomi etenee vain kriisistä toiseen !?
Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Esimerkkejä !
Suomi 57-58% (maailman korkein luku) ?
Ranska 57%
Itävalta 55%
Ruotsi 50%
Saksa 49%
Norja 49%
Tanska 47%
Islanti 46%
Espanja 45%
Israel 45%
UK 44%
USA 33%
Sveitsi 32%
Irlanti 21%
Keskim varallisuus aikuista kohti. USD
.🇨🇭 Switzerland: $910,000
2.🇺🇸 USA: $696,000
3.🇱🇺 Luxembourg: $655,000
4.🇭🇰 Hong Kong SAR: $648,000
5.🇦🇺 Australia: $616,000
6.🇸🇬 Singapore: $527,000
7.🇩🇰 Denmark: $523,000
8.🇳🇿 New Zealand: $450,000
9.🇳🇴 Norway: $425,000
10.🇳🇱 Netherlands: $415,000
11.🇧🇪 Belgium: $408,000
12.🇸🇪 Sweden: $406,000
13.🇨🇦 Canada: $400,000
14.🇩🇪 Germany: $347,000
15.🇫🇷 France: $341,000
16.🇹🇼 Taiwan: $333,000
17.🇮🇪 Ireland: $314,000
18.🇮🇱 Israel: $312,000
19.🇰🇷 South Korea: $311,000
20.🇪🇸 Spain: $306,000
21.🇬🇧 UK: $293,000
22.🇦🇹 Austria: $280,000
23.🇮🇹 Italy: $279,000
24.🇯🇵 Japan: $212,000
25.🇫🇮 Finland: $209,000
26.🇵🇹 Portugal: $196,000
27.🇶🇦 Qatar: $189,000
28.🇲🇹 Malta: $164,000
29.🇦🇪 UAE: $158,000
30.🇬🇷 Greece: $143,000
Hallitus teki Suomesta Googlen siirtomaan, hyödyntää aikansa ja jäljelle jää vai raiskattu maseutu.
Hallitu antoi erityisluvan olla noudattamatta Suomen Lakia. Nice!