….jos rahat riittäisivät. Kun jäin eläkkeelle yli 15 vuotta sitten, eläke riitti mukavasti, kun luovuin autosta, lehtitilauksista ja ulkomaan matkoista. Silloin terveysasiatkin hoituivat vielä julkisella hyvin, oli omalääkäri ja ajan sai ilman kuulusteluja, olenko varmasti kipeä. Sain julkisella jopa hammashoidonkin.
Kaikki muuttui vähitellen. Eläke nousi bruttona jonain vuonna mukavasti, mutta niin nousi veroprosenttikin. Palvelut katosivat, julkiselta on turha toivoa hammashoitoa tai lääkärin aikaa. Soittivat ne minulle yhteydenoton jälkeen 4 kuukauden kuluttua, että nyt pääset lääkärille. Kyse oli ihomuutoksesta, kun yksi ihosyöpä oli jo hoidettu, kävin hädissäni 65- vuotiaiden Kelakokeilussa hakemassa ja saamassa avun. Siitä kiitos hallitukselle.
Ostovoima on kuulema noussut, ehkä, mutta niin on kustannukseksetkin: asuminen paljon, vastike nousee koko ajan, sähkö, ruoka, liikkuminen, puhelinliittymä, lääkkeet, kaikki. Tietokonetta en omista, lehtiä ei enää tule, vaatteet ostan kirpparilta, ruokani hävikistä ja tarjouksista, passia en omista, kerran olen käynyt eläkevuosinani Tallinnassa asti. Kirkollisvero oli viimeinen ylellisyys, mutta kirkkoon sentään voi mennä kirkollisveroja maksamattakin. Olen yrittänyt auttaa nuoriani, avulla ja rahalla, enää en pysty. Rahaa ei enää riitä eikä voimiakaan.
Joten kysyn vaan, miten minun pitäisi pystyä kuluttamaan? Missä ihmeessä on se ostovoiman kasvu? Kaiken lisäksi: en ole ollenkaan niitä kaikkein köyhimpiä eläkeläisiä, saan työeläkettä, en ole milloinkaan tarvinnut yhteiskunnan tukia, mutta nyt tuntuu, että turvaverkossani on iso reikä. Kunpa kuolisin pian!
Kaikki muuttui vähitellen. Eläke nousi bruttona jonain vuonna mukavasti, mutta niin nousi veroprosenttikin. Palvelut katosivat, julkiselta on turha toivoa hammashoitoa tai lääkärin aikaa. Soittivat ne minulle yhteydenoton jälkeen 4 kuukauden kuluttua, että nyt pääset lääkärille. Kyse oli ihomuutoksesta, kun yksi ihosyöpä oli jo hoidettu, kävin hädissäni 65- vuotiaiden Kelakokeilussa hakemassa ja saamassa avun. Siitä kiitos hallitukselle.
Ostovoima on kuulema noussut, ehkä, mutta niin on kustannukseksetkin: asuminen paljon, vastike nousee koko ajan, sähkö, ruoka, liikkuminen, puhelinliittymä, lääkkeet, kaikki. Tietokonetta en omista, lehtiä ei enää tule, vaatteet ostan kirpparilta, ruokani hävikistä ja tarjouksista, passia en omista, kerran olen käynyt eläkevuosinani Tallinnassa asti. Kirkollisvero oli viimeinen ylellisyys, mutta kirkkoon sentään voi mennä kirkollisveroja maksamattakin. Olen yrittänyt auttaa nuoriani, avulla ja rahalla, enää en pysty. Rahaa ei enää riitä eikä voimiakaan.
Joten kysyn vaan, miten minun pitäisi pystyä kuluttamaan? Missä ihmeessä on se ostovoiman kasvu? Kaiken lisäksi: en ole ollenkaan niitä kaikkein köyhimpiä eläkeläisiä, saan työeläkettä, en ole milloinkaan tarvinnut yhteiskunnan tukia, mutta nyt tuntuu, että turvaverkossani on iso reikä. Kunpa kuolisin pian!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sama täällä , veroja makseltu ikäni ja nyt sairaseläkkeellä joutuu elämään köyhänä eikä rahat riitä mihinkään ,ruoka vai lääkkeet , terveys meni työelämässä vain kivut ja vaivat jäi palkaksi , näin meidän nykyhallitus kiittää vähävaraisia heiltä leikkaamalla . kun ei ole varaa mihinkään niin syrjäytyy loppujen lopuksi .
Dunja::
Kuulostavat niin tyypilliseltä demaripropagandalta, että haluaisin
jatkoa tälle. Molemmat ovat selkeitä ja hyvin kirjoitettuja.
Mutta. Mutta kummastakin puuttuu sisältö.
15 vuotta eläkkeellä opettaa elämään eikä teinin impulsiivinen
kulutus enää pitäisi vaivata. Toisaalta molemmat kirjoitukset
ovat kuin samalla sabloonalla kirjoitettu. Myös SDP:n kirjekerho
on mahdollinen. Minä itse pitäydyn omissa kirjoituksissani.
Niin, Dunja. 15 vuotta eläkkeellä opettaa meitä eläkeläisiä säästämään kaikesta mahdollisesta kulutuksesta taitetun eläkeinndeksin takia yhä enemmän vuosi vuodelta.
Työeläkeindeksi lasketaan vuosittain hintojen ja palkkojen muutoksen perusteella. "Puolitettu" tai "taitettu" indeksi tarkoittaa, että eläkkeitä korotetaan hintojen nousun takia (inflaatio) 80 %.
Palkkojen nousu (ansiotaso) vaikuttaa eläkkeisiin vain 20 %. Kun palkkojen kehityksen painoarvo on vain 20 %, eläkkeet nousevat pääasiassa elinkustannusten (hintojen) mukaan.
Hinnat ovat nousseet tuntuvasti, kun taas työeläkkeet ovat ikäänkuin jämähtäneet vuosien saatossa.
Asuminen on kallistunut, vaatteet, lääkkeet ovat kalliita, hammaslääkäripalvelut ovat monessa kunnassa yksityistetty. Moni eläkeläinen joutuu nykyään tukemaan pienestä eläketulostaan myös työttömiä, aikuisia lapsiaan.
Toki on myös erittäin isojakin eläkkeitä, lähinnä yritysten johtajilla, kun Suomessa ei ole eläkekattoa tai eläkepalkkakattoa kuten monessa muussa EU-maassa.
Nikn sanottu takuueläke on Suomessa aivan liian pieni verrattuna Suomen kalliisiin hintoihin ja korkeaan elintasoon.
Olen eri mieltä.
Meillä tuet ovat paljon suurempia kuin mitä talous antaa myöten. Sinä olet vain katkera ja kateellinen.
Valitettavasti tässä vaiheessa et enää voi perua niitä huonoja valintoja, jotka teit nuorempana. Olkoon valitusvirtesi opiksi niille, jotka tänään pohtivat, miten aikovat vanhuutensa käyttää.
Heinäsirkka viettää koko kesän laulaen ja soitellen, kun taas ahkera muurahainen kerää ruokaa talven varalle. Kun talvi ja pakkanen saapuvat, heinäsirkka nääntyy nälkään ja pyytää muurahaiselta apua. Muurahainen kysyy, mitä sirkka teki kesällä, ja sirkka vastaa laulaneensa.
Olipa huvittava vertaus anonyymi 00006:lta: heinäsirkka ja työmuurahainen - itkeäkö vai nauraa?
HEINÄSIRKKA viettää koko kesän laulaen ja soitellen. Heinäsirkkoja ovat omistava yläluokka, sanoisin kaksi ylintä desiiliä. He heinäsirkat käyvät oopperoissa, baletissa, teattereissa, näyttelyissä ... koti- ja ulkomailla. Heidän elämänsä on yhtä juhlaa ja lisää veroetuja tipahtelee...
Kun taas ahkerat TYÖMUURAHAISET rakentavat pesäkeot havun neulasista, tekevät kaiken raskaan työn laiskaa kuningatartaan varten, joka symboloi lähinnä omistavaa yläluokkaan, joka ei veroja yhteiseen kekoon maksaisi ei sitten millään.
Kun talvi ja pakkanen tulevat, työmuurahaistenkin on tekemässään keossa lämmin ja hyvä olla.
Toen perrään, sanoo entinen työmuurahainen, nykyinen eläkeläinen: "Suomessa on sosiaalinen kehitys, eli sosiaaliturva jäänyt jälkeen, se on liian heikkoa, minkä vuoksi Suomi on nyt EU:n tarkkailuluokalla.
Suomi oli saanut jo ennen EU:n tarkkailuluokalle joutumistaan kolme huomautusta EU:n komission sosiaaliasiain komitealta liian heikosta sosiaaliturvasta.
Lopuksi: Me emme kirjoita sinusta tai minusta, vaan hallituksen toimista kansalaisten hyväksi - tai pahaksi - keneltä leikataan ja kuka saa lisää veroetuja.
Toiset meistä saavat lähes verottomia perintöjä, osinkotulonsa vähän verotettuna ja kun varallisuusverokin on poistettu, rikkaiden ei tarvitse tehdä sitä oikeaa, raskasta työtä: havunneulasten keräämistä työmuurahaisten pesään - juhlivat vain ympäri vuoden.
Kulutuksen lisäys ja päästöjen vähennys eivät sovi yhteen
ei edes autokannan uusiminen .
Sinulta puuttuu luovuus.
Kulutuksen kasvu ei ole samaa kuin ympäristön kuormitus. Se olisi sitä, jos kulutus tarkoittaisi sitä, että ostetaan kaksi kattilaa yhden sijaan.
Yhteiskunta on kuitenkin paljon monimutkaisempi kuin Marx esitti. Tai siis Marx tiesi sen kyllä, mutta Marxiin uskovat ei.
Suurin osa kulutuksista on palveluita eikä tavaraa. Kulutuksen lisääminen palveluissa lisää aktiivisuutta ja elintasoa lisäämättä ympäristön kuormitusta.
Kulutuksen kasvu lisää ympäristön kuormittumista monin eri tavoin. Se on ihan selvää.
Ei sinun tarvitsekaan koska kulutat jo kaiken.
Se tarkoittaa myös sitä, että sinusta ei ole apua laman voittamiseen.
Eutanasialaki ei mennyt läpi kiitos kristittyjen. Joudut siis odottamaan kuolemaan pitempään ja todennäköisesti kärsimään ihan turhaan.
Muutama säästövinkki, joita olen soveltanut elämässäni, jotta saisin laskut maksettua ja ruokaa pöytään:
- eläkkeelle jäätyäni kilpailutin vakuutukset. Sanoin irti mm. kuolemanvarakorvauksen vapaa-ajan henkivakuutuksestani
- kasvatin pitkät hiukset, kampaajalla olen käynyt viimeksi yli 10 vuotta sitten. Lopetin kosmetiikan käytön, luonto kiittää, vaikka naama rypistyy
- paikkaan ja parsin vaatteeni. Esim. aluslakanoista saa ihan hyviä, kun halkaisee ne keskeltä ohueksi kuluneesta keskiosasta ja ompelee sen reunoilta yhteen. Pussilakanoiden yläpäähän voi kuluneen kankaan tilalle ommella tilkusta uuden yläosan
- lopetin kaikki maksulliset kulttuuriharrastukset
- hankin viljelypalstan. Sieltä saa perunoita pöytään ja marjoja pakasteeseen. Aika kuluu hyvin ja kunto nousee vettä kantaessa
- säästän sähköä, sammuttelen valoja, katkaisen lieden heti, kun perunat tai pasta alkavat kiehua. Siinä ne hautuvat kypsäksi omine aikoineen
- en enää lahjoita latiakaan millekään hyväntekeväisyystaholle. Myyn tarpeettomia tavaroita ilmaisilla kirpputoreilla
- kesän pyöräilen, säästän joukkoliikennekuluista
- ihan pokkana olen pyytänyt lääkäriltä lääkevaihtoa sellaiseen, josta saa Kela- korvauksen
- silmälaseja en ole vaihtanut tällä vuosikymmenellä. Kaihi on kypsymässä, tulisi lyhytaikainen ilo uusista laseista ennen leikkausta
- ostan kotimaan junaliput etukäteen hapakampanjoista ja maksan myös peruutusturvan, jos en pääse lähtemään
Lähes samat säästökonstit käytössä meidänkin eläkeläisperheessä.
Pieniin työeläkkeisiin verrattuna etenkin viime vuosina kaikkien peruselämiseen tarvittavien asioiden hinnat on nousseet rajusti. Elinkustannuksiin nähden epäsuhta on huomattavan suuri.
Jokapäiväiseen elämään on normaalien huolien lisäksi tullut stressi siitä miten saa pienen eläkkeen riittämään. Sentin venytyksestä ja hintojen vertailusta on pakosta tullut päivittäistä.
Jokapäiväiseen elämään menevien kulujen lisäksi yllättävän paljon rahaa kuluu nykyisin tietotekniikkaan josta on tehty yhteiskunnassamme jo välttämättömyys, koska lähes kaikki asiointi on tehty sähköisesti hoidettavaksi. Netti ja koneet pitää olla, että pystyy hoitamaan pankki, vero, virasto, vakuutus, terveydenhoito ym. välttämättömät asiat.
Laitteiden ostoon, käyttökunnossa pitoon, liittymiin ym. vaaditaan yllättävän paljon rahaa. Nettiasiointi kaikkine kuluineen vie pienistä tuloista suhteettoman paljon vaikka halvimmankin ostaisi. Kaiken lisäksi näiden vempainten käyttöikä kaikkine päivitys ym. systeemeineen on niin lyhyt, että vähän väliä jotakin uusittava. Älyttömän kalliiksi sähköinen asiointi tulee pienituloisille käyttökertaa kohti.
Kuilu pienten eläkkeiden ja nykypäivän hintatason välillä on käynyt niin isoksi ettei tässä enää tiedä miten pärjätä, etenkin kun ei kuulu asumis- eikä muidenkaan sosiaalitukien piiriin vaan jää juuri niiden ulkopuolelle.
Nyt olisi päättäjien taholta hyvät neuvot ja etenkin tilannetta helpottavat teot tarpeen pientä työeläkeläkettä saaville asumis- ja sosiaalitukien piiriin kuulumattomille!!!
Suomalaiset säästävät nyt etukäteen sen minkä aikovat kuluttaa, poliitikkojen ja median maristessa samanaikaisesti taustalla, velkaantumiseen Suomessa jo megalomaaniseksi kasvaneen poliittisen riskin vuoksi. Ilman sitä Orponkin mollaamaa kuluttajien aiempaa säästämistä, ei olisi nyt tätä kasvuakaan, josta hän voisi härskisti poliittisia irtopisteitä tselleen kerätä.
Suomen eläketuloa mistä voidaan ottaa ENENMMÄN POIS ES.-50%
Alahuhta Matti Koneen ex-tj 3 732 299
Ollila Jorma Outokumpu pj., Nokian ex-pj. 1 822 315
Lilius Mikael Metson ja Wärtsilän hallitusten pj. 1 576 688
Nieminen Risto Veikkauksen ex-toimitusjohtaja 1 499 128
Johansson Ole Wärtsilän ex-konsernijohtaja 1 245 963
Karhinen Reijo OP-Pohjolan ex-pääjohtaja 1 102 519
Eloranta Jorma Metson ex-toimitusjohtaja 1 065 540
Vuoria Matti Varman ex-toimitusjohtaja 1 028 326
Rantanen Juha Outokummun ex-toimitusjohtaja 834 426
Härmälä Jukka Stora Enson ex-tj 802 592
Kerminen Harri Kemiran ex-toimitusjohtaja 729 181
Syrjänen Hannu Sanoman entinen toimitusjohtaja 675 199
Granvik Carl-Johan Nordean entinen varatj 631 198
Allonen Heikki Patrian ex-tj 580 279
Vainio Vesa Merita-pankin ex-konsernijohtaja 565 035
Bäckman Erkki Hartwallin ex-tj 530 787
Penttilä Hannu Stockmannin ex-toimitusjohtaja 488 960
Ailasmaa Eija Sanoma Magazinesin ex-toimitusjohtaja 470 308
Ihamuotila Jaakko Nesteen ex-toimitusjohtaja 431 696
Matomäki Tauno Rauma-Repolan ex-toimitusjohtaja 377 896
Alho Jukka Itellan ex-konsernijohtaja 344 737
Ehrnrooth Göran J. Fiskarsin ex-johtaja 322 609
Hiili Matti Vapon ex-toimitusjohtaja 300 158
Saarikangas Martin Masa-Yardsin ex-toimitusjohtaja 280 178
Pekkala Juhani Suomen kaupan liiton ex-tj. 253 585
Vennamo Pekka Soneran ex-pääjohtaja 248 256
Takala Aimo Kemijoki Oy:n ex-toimitusjohtaja 242 082
Lahti Jere SOK:n ex-pääjohtaja 239 900
Gran Kim Nokian Renkaiden ex-tj. 173 042
Tuomikoski Jaakko Ilmarisen entinen varatj. 161 754
Salo Sinikka Suomen Pankin ex-johtaja 153 153
Juutinen Heikki Elintarviketeollisuusliiton ex-tj. 140 273
Tamminen Sakari Rautaruukin ex-toimitusjohtaja 44 250
Hämäläinen Sirkka Suomen Pankin ex-pääjohtaja 19 754
Halmesmäki Matti Keskon ex-toimitusjohtaja 7 432