Oikeastaan kaikki ruokatietämys ylittää limbot ja alittaa ylärimat kun rakkaat oikein innostuu piipityspärräämään kuten nytkin.
Rakkaille oli täysin uusi asia Thaimaalaiset hapankalat ja ryhtyi asiassa nussimaan pilkkuja.
Naiset on kautta aikojen valmistanut noita myös suomessa ja Numba kertoi onkimisista jo jyväskylän aikaan.
Samaa onkimista on harjoitettu tuusulan järvessäkin.
Kalasoppakim jonka jokainen ainakin mökkeilyä harrastava osaa valmistaa, aiheutti valtaisan vollotuksen.
On täysin selvää että sopan maun tekee liemi eikä kalapalaset jotka soppaan laitetaan loppuvaiheessa.
Ihan sama mistä kalasta kukin soppansa kulloinkin valmistaa, on olemassa muitakin kuin lohet, esimerkiksi lukuisat kalat jotka mökkeilijän verkkoihin ui tai koukkuun tarttuu.
Ennen kalapalasten soppaan laittamista voi niitäkin käsitellä aiemmin haluamallaan tavalla joita on pyöräytys paistinpannussa voilla, savustus, ym.
On myös sellainen tosiseikka että sopat on maukkaampia seuraavana päivänä kun ainekset on muhinut sopassa yön ylitse.
Ja kuka oli jälleen tietäväisin?
Tietysti itse MinäMinä ja apunaan peppunsa lipittäjä Laiffi tarviten kaksi kattilaa kun valmistaa omaa soppaansa.
Rakkaille oli täysin uusi asia Thaimaalaiset hapankalat ja ryhtyi asiassa nussimaan pilkkuja.
Naiset on kautta aikojen valmistanut noita myös suomessa ja Numba kertoi onkimisista jo jyväskylän aikaan.
Samaa onkimista on harjoitettu tuusulan järvessäkin.
Kalasoppakim jonka jokainen ainakin mökkeilyä harrastava osaa valmistaa, aiheutti valtaisan vollotuksen.
On täysin selvää että sopan maun tekee liemi eikä kalapalaset jotka soppaan laitetaan loppuvaiheessa.
Ihan sama mistä kalasta kukin soppansa kulloinkin valmistaa, on olemassa muitakin kuin lohet, esimerkiksi lukuisat kalat jotka mökkeilijän verkkoihin ui tai koukkuun tarttuu.
Ennen kalapalasten soppaan laittamista voi niitäkin käsitellä aiemmin haluamallaan tavalla joita on pyöräytys paistinpannussa voilla, savustus, ym.
On myös sellainen tosiseikka että sopat on maukkaampia seuraavana päivänä kun ainekset on muhinut sopassa yön ylitse.
Ja kuka oli jälleen tietäväisin?
Tietysti itse MinäMinä ja apunaan peppunsa lipittäjä Laiffi tarviten kaksi kattilaa kun valmistaa omaa soppaansa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Thaimaalaiset (sekä vietnamilaiset) naiset ja perheet ovat tuttu näky Tuusulanjärven rannoilla kalastamassa, ja ilmiön taustalla on useita käytännönläheisiä ja kulttuurisia syitä:
Kultuurinen tausta ja kalansyönti: Kaakkois-Aasiassa kalastus ja keräily ovat luonnollinen osa arkea, ja kala on keskeinen raaka-aine ruokakulttuurissa. Kalastus on monille mieluisa ja tuttu harrastus, jossa yhdistyvät hyöty ja vapaa-aika.
Jokamiehenoikeudet ja helppous: Suomen jokamiehenoikeudet mahdollistavat maksuttoman mato-onginnan ja pilkkimisen lähes kaikilla vesialueilla. Se tekee harrastuksen aloittamisesta edullista ja helppoa kenelle tahansa ilman monimutkaista lupabyrokratiaa.
Tuusulanjärven sijainti ja saalis: Tuusulanjärvi sijaitsee lähellä suuria asutuskeskuksia (kuten Järvenpäätä ja Tuusulaa), joissa asuu paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Lisäksi järvessä on runsaasti kalaa (kuten särkeä, lahnaa, ahventa ja kuhaa).
"Roskakalan" hyödyntäminen: Suomalaiset kalastavat usein mieluiten vain arvokaloja, kuten kuhaa tai ahventa. Thaimaalaisessa keittiössä puolestaan osataan hyödyntää ja maustaa taitavasti myös niin sanottuja roskakaloja (kuten särkikaloja), joita järvestä nousee helposti ja suuria määriä – toisinaan jopa suoraan järven hoitokalastusten nuotista ilmaiseksi haettuna
Thaimaalaiset naiset – ja thaimaalaisessa ruokakulttuurissa yleisesti – valmistavat särkikaloista sekä muista pienistä, ruotoisista järvi- ja jokikaloista perinteisesti mausteisia kalakakkuja (Thot Man Pla), hapatettua kalatahnaa (Pla Ra) tai miedolla lämmöllä haudutettuja hapanimeliä kalaruokia, joissa kalojen ruodot pehmenevät täysin syötäviksi.
Thaimaalaisessa keittiössä särkikalat ovat erinomaista raaka-ainetta seuraaviin perinteisiin ruokiin:
1. Thaimaalaiset kalakakut (Thot Man Pla / Tod Man Pla)
Särkikalan suurin haaste ovat sen lukuisat pienet ja piikikkäät Y-ruodot. Thaimaassa tämä ratkaistaan kaapimalla kala kokonaan massaksi tai jauhamalla se hienoksi lihamyllyssä tai tehosekoittimessa.
Valmistus: Hienonnettu särkikalan liha vaivataan sitkeäksi massaksi yhdessä punaisen currytahnan, kaffirlimetin lehtien, silputtujen pitkäpapujen ja kalakastikkeen kanssa. Massasta muotoillaan pieniä pihvejä, jotka uppopaistetaan. Jauhamisen ansiosta pienetkin ruodot rikkoutuvat täysin vaarattomiksi.
2. Fermentoidut kalatuotteet (Pla Ra tai Som Pla)
Thaimaan koillisosassa (Isan) pienten jokikalojen säilöminen hapattamalla on vuosisatoja vanha perinne.
Pla Ra (Fermentoitunut kalakastike/tahna): Kalat perataan, sekoitetaan runsaan suolan sekä paahdetun riisin (khao khua) tai riisileseen kanssa ja annetaan käydä kuukausia suljetuissa ruukuissa. Tuloksena on voimakkaan makuinen ja umaminen tahna, joka on muun muassa aidon Som Tam -papaijasalaatin tärkein mauste.
Som Pla: Nopeampi hapatustapa, jossa kala fermentoidaan valkosipulin ja keitetyn riisin avulla muutamassa päivässä happamaksi. Se nautitaan usein paistettuna chilin ja sipulin kera.
3. Pitkään haudutettu kala (Pla Tom Khem)
Toinen tapa taltuttaa särkikalojen ruodot on hyvin pitkä haudutusaika miedolla lämmöllä.
Valmistus: Kalat haudutetaan kokonaisina liemessä, joka maustetaan palmusokerilla, tamarindilla (happamuutta tuomaan), kalakastikkeella, inkiväärillä ja sitruunaruoholla. Tunteja kestävän haudutuksen aikana särjen ruodot pehmenevät täysin, jolloin kalan voi syödä ruotoineen päivineen – samaan tapaan kuin suomalaisessa särkikukkosessa tai särkisäilykkeissä.
Suomalainen särki-ilmiö ja Thaimaa
Suomessa asuvat thaimaalaiset naiset ovat olleet tunnetusti edelläkävijöitä kotimaisten aliarvostettujen särkikalojemme hyödyntämisessä. Koska Suomen särki muistuttaa rakenteeltaan ja maultaan monia Thaimaan sisävesien kaloja, monet Thaimaasta muuttaneet keräävät ja pyytävät särkiä valmistaakseen niistä edellä mainittuja perinteisiä thaimaalaisia herkkuja
Tärkeintähän on että Possolla on hauskaa ja Google auttaa hieman ymmärtämään asioita jos toisia, mutta ei pelasta sitä mitä tulee humalassa möläyteltyä ennen googlausta.
Muistaako Pikku-Posso sitä kuinka pidit valtavaa mekkalaa siitä kun laitoin kuvia kaverini suomalaisen yrittäjän Jarin kalaretkeltä Pattayalta?
Joko unohdit että kiljuit monin uusin aloituksin kuinka kalat menee pilalle, kun niitä ei ole verestetty ja laitettu heti jäihin? Epäilit ammattikalastajan osaamista.
Nyt luennoit täällä "hapankalasta" ja thaimaalaisten kalastusharrastuksista ja siitä että Posson kalat vaan paranee mitä enemmän ne mätänee.
Tavalliset thainaiset Suomessa saavat vain omaa aikaa miehestään menemällä tököttämään yksin järven rantaan, jos kalaa tulee, se on pelkkä bonus.
Mitään kalastajia he eivät ole, mutta veden äärellä oleskelu rauhoittaa.
Tyttäreni 8v käy mönkijällä yksin kalalammella, ottaa haavilla kalaa vesiämpäriin ja tuo kotiin. Ne ovat elossa vielä kotona ja laitetaan heti työn alle.
Kalasoppa on maailman yksinkertaisin ruokalaji heti kaurapuuron jälkeen. Siitä tässä ei ole ollut kyse vaan Posson kalaliemestä, jonka hän valmistaa jättämällä säkillisen perkuujätteitä aurinkoon.
Olin jotakin 9 vuotias kun polkupyörillä renkutettiin 10km päähän kalaan. Mukana oli mato-onget ja umpikela- virveli.
Kun sitten kalaa saatiin niin eihän me osattu niille mitään tehdä eikä ymmärretty että ne pitää verestää ja viedä nopeasti kotiin valmistettavaksi. Niinpä ne meni sitten kissalle.
Mökillä meillä oli aikoinaan sumppu, jossa kalat eleli sen aikaa että ne päätyi ruokapöytään.
Jouni on tuttu mies ja hänellä oli toimitila yhdistyksen tiloissa, jossa olin mukana. Hän teki thaivaimonsa kanssa vuosia särjestä todellista herkkua. Särjen piti olla tiettyyn aikaan pyydettyä ja tietystä paikasta.
https://www.instagram.com/herkkusarki/
Nykyisin eläkkeellä olevalla Jounilla ja vaimollaan on muutaman vuoden vanha yhteinen jälkikasvu. Karismaattinen hieno mies.
Hän on saanut tasavallan presidentiltä hengenpelastuksista mitalin, kannettuaan naapuriperheen tulipalosta, jossa itse sai miltei kuolettavia palovammoja ja keuhkoihin ikuiset vauriot.
Joten suattaapi Posso olla, että tiedän näistä thaimaalaisten kalahommista melkoisella varmuudella enemmän kuin sinä, jos haluat tästä taas jonkin tietokilpailun.
Kalastushan ei todellakaan ole rakettitiedettä.
"Ihminen (esi-isät) alkoi kerätä ja hyödyntää kalaa ravintona noin 1,9 miljoonaa vuotta sitten, mutta varsinaisen kalastustekniikan kehitys ja laajamittainen kalastus alkoivat noin 40 000 vuotta sitten"
Heistä jokainen ymmärsi ja oppi sen että perkuujätteet menee pilalle vain tunneissa.
2010
Pasalassa vuoden jätteistä valmistuu perinteistä thaimaalaista herkkua, kun ne pannaan parvekkeelle jätesäkkiin muhimaan kesäksi. Tätä ei ymmärrä kuin aito thaimaalainen suomalaismies joka on ollut jo naimaisissa 27-30 vuotta ja jonka vaimo ei ole lainkaan mikään entinen poro hoolla.