Nettiyhteyshän se on tärkein voimavara internetissä.
Joskus 20 vuotta sitten pyörittelin omalla koneella jotain SETI@HOME ruudunsäästäjää, joka laskeskeli tietokoneen jouten ollessa "pähkinöitä", joita systeemin palvelimelta tarjoiltiin. Jos joku solu hävisi, niin se tehtävä annettiin sitten uudelleen jollekin toiselle.
Toimiva hajautettu systeemi. Onko tekoäly tyhmentänyt ATK-suunnittelijat?
Joskus 20 vuotta sitten pyörittelin omalla koneella jotain SETI@HOME ruudunsäästäjää, joka laskeskeli tietokoneen jouten ollessa "pähkinöitä", joita systeemin palvelimelta tarjoiltiin. Jos joku solu hävisi, niin se tehtävä annettiin sitten uudelleen jollekin toiselle.
Toimiva hajautettu systeemi. Onko tekoäly tyhmentänyt ATK-suunnittelijat?
Vastaukset 37
Vanhimmat
Hajautettu internet (tai hajautettu pilvilaskenta), jossa laskentateho kerättäisiin tavallisten ihmisten kotitietokoneista datakeskusten sijaan, on teoriassa kaunis ajatus. Käytännössä se ei kuitenkaan pysty korvaamaan keskitettyjä datakeskuksia useiden kriittisten teknisten, taloudellisten ja turvallisuuteen liittyvien esteiden vuoksi.
Tässä ovat tärkeimmät syyt siihen, miksi malli ei toimi laajassa mittakaavassa:
1. Viive ja verkkoyhteyden pullonkaulat (Latency & Bandwidth)
Datakeskukset on rakennettu aivan valokaapelirunkojen viereen, ja niiden sisäiset palvelimet kommunikoivat keskenään lähes valonnopeudella.
• Hitaat kotiyhteydet: Kotona olevat tietokoneet ovat hitaita ja epätasaisia nettiyhteyksiä (kuten 4G/5G tai perinteinen laajakaista) käyttävien reitittimien takana.
• Viive: Jos tekoälymallin tai suuren tietokannan osia jaettaisiin tuhansille kotikoneille, pelkkä datan siirtäminen koneelta toiselle kestäisi moninkertaisesti kauemmin kuin itse laskenta.
2. Luotettavuus ja saatavuus (Availability)
Datakeskukset takaavat niin sanotun 99,999 % toiminta-ajan (uptime). Niissä on jättimäiset varavirrastoissa (UPS) ja dieselgeneraattorit sähkökatkojen varalle.
• Koneet menevät kiinni: Tavalliset ihmiset sulkevat tietokoneensa, ottavat läppärin mukaan kahvilaan, tai heidän nettiyhteytensä pätkii.
• Arvaamattomuus: Laskentaverkko ei voi luottaa siihen, että käyttäjän "Matti123" pelikone on päällä juuri silloin, kun kriittistä pankkijärjestelmää tai verkkokauppaa pitäisi pyörittää.
3. Tietoturva ja luottamus (Security & Trust)
Tämä on kenties suurin este yrityskäytössä. Datakeskuksissa on tiukka fyysinen ja digitaalinen valvonta.
• Datan vuotaminen: Jos yritys lähettäisi asiakasdataansa tai liikesalaisuuksiaan tuntemattomien ihmisten kotikoneille laskettavaksi, datan suojaaminen olisi lähes mahdotonta.
• Manipulointi: Kotikoneen omistaja voisi manipuloida koneellaan pyörivää koodia ja palauttaa verkkoon väärennettyjä tai virheellisiä laskentatuloksia (esim. muuttaa pankkisiirron summaa).
4. Energiatehokkuus ja skaalautuvuus (Efficiency)
Modernit datakeskukset on optimoitu äärimmäisen tehokkaiksi. Niiden jäähdytysjärjestelmät ja virransyöttö on suunniteltu hukkaenergian minimoimiseksi.
• Kotikoneet ovat energiatuhlureita: Miljoonan erillisen kotikoneen pitäminen päällä kuluttaa moninkertaisesti enemmän sähköä kuin yksi tehokas datakeskus, joka tekee saman työmäärän. Jäähdytys tavallisessa huoneilmassa on myös tehotonta.
5. Laitteiston optimointi (Hardware)
Nykyaikainen laskenta (kuten tekoäly ja raskaat tietokannat) vaatii erikoistunutta laitteistoa, kuten tuhansia rinnakkain kytkettyjä tekoälykiihdyttimiä (GPU/TPU) ja supernopeaa NVMe-tallennustilaa.
• Kotikoneiden näytönohjaimet ja prosessorit ovat kuluttajatasoisia. Niistä puuttuu se äärimmäisen nopea keskinäinen väylätekniikka, jota vaaditaan suuriin laskentatehtäviin.
Datakeskukset tarjoavat toimivan alustan verkon keskustelupalstojen perusidean tuhoamiseksi tekoälyllä.
Enää ei tarvitse lukea, opiskella, soveltaa eikä esittää kirjallisesti mitään itse.
Eivätkö datakeskukset ole itse asiassa servereitä mutta vaan hirmuisen suuria sellaisia.
Luulen että laskentateho on tärkein niissä.
Datakeskus on läjä servereitä isossa hallissa. Yhtä lailla sama määrä servereitä voitaisiin laittaa koirankoppeihin ja levitellä pitkin maakuntia.
Ei toimi.
Ei tulisi toimimaan. Vikasietoisuus olisi aika olematon, ja kaikkialla ei ole riittävän nopeita verkkoyhteyksiä.
Valokuitu ja sähköverkko on vedetty käytännössä jokaiseen niemennotkoon. Hajautetussa järjestelmässä on parempi vikasietoisuus. Vrt. 1600 MW ydinvoimala tai 1000 kpl 1,6 MW:n pienvoimalaa.
Ahneus toki johtaa keskittämiseen, mutta se on kaikkein haavoittuvin myös. Joku Yandexin datakeskus putosikin tänään pelistä kokonaan.
Käyppäs Googlelle ehdottamassa ajatuksiasi.
Minkähän takia? Ymmärrettävistä syistä yksityinen pörssiyritys hakee halvinta ratkaisua maksimaaliselle tuotolle. Ja suomalaisia on yksinkertaisena kansana helppo vedättää.
Ehdotusta kannattaisi tarjota kiinalaisille, koska siellä päin kvartaali on 25 vuotta. Ehtii satsata paremmin perusinfraankin, eikä pelkästään infran käyttöön, jossa laitteisto vaihtuu useammin.
"Valokuitu ja sähköverkko on vedetty käytännössä jokaiseen niemennotkoon."
Eipä löydy valokuitua ihan joka torpasta, ottaisit selvää asioista ennenkuin lauot aivopierujasi!
Sinäpä ne torpat otit itse puheeksi. Kaapelointia on vedetty ihan korpiseuduille saakka. Missä vaan on kuitua ja sähköä saatavilla, siellä toimii myös nopeasti internetissä toimiva palvelin.
Sinä ite ensin sanoit että joka niemeen ja notkelmaan saa valokuitua, nyt peräännyt sanomisistasi. OIetko ihan terve? Se että jos jokaisessa kaupungissa on valokuitua, mitä toki epäilen, niin ei tarkoita että se olisi jokaisen käytössä!!
Ok, et siis ymmärrä edes omia kirjoituksiasi, kuten mikä on "torppa".
Kiukuttele vain lisää. Outoa ylipäätään saada kilareita tästä asiasta.
Sinähän se et ymmärrä omia kirjoituksiasi, selvitä pääsi ensin ennenkuin tulet tänne minulle mesoamaan. Enkä minä ole kiukutellut. Sinä taidat olla pelkkä trolli?
Valokuitua on vedetty moneen paikkaan, mutta siltikään se ei ole kaikkien ulottuvilla. Mikäli näin olisi, niin ihmiset eivät käyttäisi 5G-liittymiä tai asuintalojen kaapelitv:n kautta tulevaa yhteyttä.
Voi pientä. Koville näemmä ottaa.
Yhteydet liian hitaita, jos datakeskuksissa nopeudet 10 Gbit/s ja kotona uplink-yhteys usein sen 2-8 mbit/s, niin hidastaa liikaa. seti@home on staattisten kuvien laskentaa, joten hitaus ei haittaa. Useat hommat vaatii kuitenkin niiden tekemistä tietyssä järjestyksessä, jolloin siirtoyhteydet voi tulla isoksi ongelmaksi.
>>>Datakeskus on läjä servereitä isossa hallissa.
Muistan vallan hyvin, kuinka suomalaiset keksivät "supertietokoneen" jo 90-luvulla ja asia esiteltiin mediassa. Siinä panttin nippuun senaikaisia 486-koneita ts. nuo pantiin toimimaan yhdessä johtojen kanssa ja suorituskyky kuulemma koheni taivaisiin. Tuon ainoan kerran asiasta siis, ja jäi hyvin mieleen, eikä mikään monimutkainen idea, linkittää useita koneita yhteen. Sen jälkeen ei asiasta kukaan enää puhunut mitään.
MUTTA:
>>>• Datan vuotaminen: Jos yritys lähettäisi asiakasdataansa tai >>liikesalaisuuksiaan tuntemattomien ihmisten kotikoneille >laskettavaksi, datan suojaaminen olisi lähes mahdotonta.
Tätä nyky-"suojausta" ja koko systeemiä pyörittävät 100%:sti amerikkalaiset. Veikkaan, että siinnä menee myös Yritys-SALAISUUDET
En antaisi mitään kriittisiä tietoja tähän systeemiin, jos olisi äkkirikastuminen mielessä.
Omalta kohdaltani ei siis mitään huolta mutta eu-yritykset ovat vaarassa ! Tästä olen teitä varoitellutkin, toisaalla
t.haans.sea
Taidat olla joku venäjä-trolli? ainoa syy väittää amerikkalaisten hallitsevan datakeskuksia.
ei trolli mutta näinhän se on. impperialisti hallitsee keskusten kaikki laitteet , et siitä mihinkään pääse
Datakeskukset ovat hajautettuja servereitä. Isoja sellaisia.
Sen takia niitä rakennetaan joka niemeen ja notkelmaan ympäri maailman, että ne ovat hajautettuna.
Datakeskuksien laajuuden syynä ei ole tekoäly, vaan helppous.
On helpompaa (ja nopeampaa sekä tämän takia halvempaa) korjata jokin vika jossain palvelimessa, kun ne palvelimet ovat yhdessä paikkaa.
Muutenhan homma hoituu samalla tavalla (kun yksi palvelin lakkaa vastaamasta, liikenne ohjautuu seuraavaan, oli toimiva palvelin samassa konesalissa tai ei).
Ennen kuin palvelinsaleja oli kunnolla, jos jokin palvelin lakkasi vastaamasta ja vika piti korjata, sitä soiteltiin ties minnepäin maailmaa ja aikaa kului tuhottomasti ja kun tiedettiin missä vika oli, piti hoitaa huoltomiehet ja korvattavat tarvikkeet paikanpäälle.
Nykyään konesaleissa on varastot joista vaihto-osat löytyvät heittämällä ja kiitos verkkointran rakenteesta, konesalin sijainti löytyy helposti ruutuun katsomalla. Se on vain soitto paikanpäälle, ja huolto tapahtuu tunnin sisällä (vuorokausien sijaan).
Datakeskuksessa, raid-pakassa jos levy hajoaa, niin homma hoituu 20 minuutissa automaattisesti. Netin yli levyn kopiointi voi hyvinkin viedä sen 30h..
Ihan riippuen siitä, millainen RAID-pakka on tehty, niin siinä voi olla lennossa käyttöön otettavia varalevyjä. Ainakin Dell käytti nimitystä hot spare. Pakasta sai hajota levy, ja tämä hot spare otettiin automaattisesti käyttöön.
Hienoa että muistat sen, mutta tarina oli aika koruton,sillä ihmisten analysoima kerätty data oli niin hidas siirtää, että se ajetiin jollain millä lie savikiekoilla tutkimuslaitokseen kuorma-autoilla. Koko hanke jäi läskiksi lopulta.
Tai miksi ne datakeskukset pitää rakentaa valtavalle maa-alueelle yhteen kerrokseen, voisi rakentaa moneen kerrokseen ja vaikka osittain maan alle, missä koneistojen meteli ei haittaisi.
Koska se tulee halvemmaksi.
Ison maa-alan ostaminen ei tule halvemmaksi ainakaan USA:ssa, tuskin edes Suomessa ja lisää valtavasti vastustusta kun tuhotaan metsää.
Niin. Siksi nämä kannattaisi hajauttaa jo valmiiksi rakennetulle alueelle. Esimerkiksi kaupunkien keskustoissa on paljon tyhjää toimistotilaa, ja katutasossa myös vanhoja tyhjäksi jääneitä liiketiloja, kun verkkokauppa on vienyt asiakkaat.
Isommat taloyhtiötkin voisivat ottaa palvelimia myös lämmittämään rakennuksia.
Nämä tyhjät tilat sellaisenaan eivät vielä täytä konesalien vaatimuksia. 1. Ilmanvaihto ja jäähdytys ovat riittämättömät. 2. Sähkönsyöttö. Näissä on yleensä suht normaali sähkönsyöttö. Tarvitaan teollisuustason sähköliittymät, ja sen jatkoksi vielä järeät UPS:it. 3. Tietoliikenneyhteydet. Tämä on tosin suht helpolla ratkaistavissa. 4. Palojärjestelmät. Liiketiloissa katossa on vettä suhikuttavat sprinklerit. Tämä + tietokoneet, ei hyvä yhdistelmä. Nämä pitäisi vaihtaa Co2 -kaasua tuottaviin, eli palo sammutettaisiin tukehduttamalla. 5. Lattiat pitäisi korottaa, konesaleissa palvelinräkit eivät ole koskaan lattiaa vasten, vaan korotetuilla alustoilla. Tämä sitä varten, että mikäli tilassa sattuu vesivahinko, ei vesi heti ensimmäisenä saavuta koneita.
Muutama palvelin jossain taloyhtiön tiloissa olisi täysi aivopieru. Tässä tultaisiin jälleen kerran törmäämään noihin em. asioihin. Lämmöntuoton osalta nykypalvelimet ovat hyvin maltillisia, eli hukkalämpöä ei kertyisi kovinkaan paljon. Tilanteet, jossa lämpöä tulisi, eli laitteet olisivat lähellä max. kuormaa, niin olisivat rajallisia. Tästä on jo jokunen vuosi aikaa, mutta Dellin palvelimen takaosan lämpötiloja mittailin lämpökameralla. Korkein ilmanvirran lämpötila oli väliltä 45-55 astetta. Ehkä maksimi olisi ollut joku 60 astetta täydellä kuormalla. Tuollainen ilma jäähtyisi todella nopeasti, mikäli sitä lähtisi johtamaan johonkin.
"Siksi nämä kannattaisi hajauttaa jo valmiiksi rakennetulle alueelle."
Miksi et esitä loistavaa ideaasi Googlelle ja Microsoftille? Heidän kymmenet tuhannet suunnittelijat, insinöörit ja kustannuslaskijat yllättyisivät ollessaan väärässä ja ylistäisivät sinua polvillaan. Olisit heti miljonääri.
Raha näissä ratkaisee. On halvempi hommata asumattomalta seudulta kantaverkon 400 kilovoltin linjan alta tontti ja laittaa siihen iso laatikko sääsuojaksi servereille kuin hajauttaa kokonaisuus useaan valmiiksi rakennettuun paikkaan.
Järkeähän näissä ei käytetä, kuten bisneksessä harvemmin tehdään. Ahneus on eteenpäin vievä moottori, jonka perusteella päätökset tehdään.
Kyllä apinatkin vie toisen banaanit heti kun silmä välttää.
Ahneet ovat usein melkoisen kykeneviä muihin verrattuna.
Mutta lämmöntalteenotto on kannattavampaa isossa kohteessa, samoin kaikki muukin jäähdytksestä lähtien toimii tehokkaammin. Tietoturvan valvonta ja ihan fyysisen tunkeutumisen valvontakin on helpompaa harvemmissa kohteissa.
Tietoturvaan on turha vedota. Servereiden levyt ovat kryptattu. Pitäisi onnistua kantamaan palvelin virrat päällä kohteesta kyytiin.
Ja nettiin kytketyt laitteet saa murrettua yhtä helposti, oli ne keskitetty tai hajautettu.