Nykyinen hehtaariperustainen tukimalli on suorastaan käsittämätön.
Pahimmillaan järjestelmä kannustaa pitämään peltoja näennäisviljelyssä vain tukien nostamiseksi..
Tukijärjestelmä tulisi uudistaa siten, että tuki sidotaan suoraan tuotettujen tuotteiden määrään ja hintaan.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/970e2ffc-8346-4f86-9173-bb4b8a7c4a0b
Vähitellen fiksummat ajatukset pääsevät esiin myös ay-lehdessä.
Pahimmillaan järjestelmä kannustaa pitämään peltoja näennäisviljelyssä vain tukien nostamiseksi..
Tukijärjestelmä tulisi uudistaa siten, että tuki sidotaan suoraan tuotettujen tuotteiden määrään ja hintaan.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/970e2ffc-8346-4f86-9173-bb4b8a7c4a0b
Vähitellen fiksummat ajatukset pääsevät esiin myös ay-lehdessä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Noihan on joskus muinaisuudessa ollut...
Tuet tuotantoon niin tulee valtava ylituotanto esim. viljasta.
Ja miten sitten tuota vahditaan... tuhansia uusi tarkastajia vai?
Peltohehtaari ei muuksi muutu vuosien aikana..
Ylituotanto=hinnanlasku=tukien aleneminen. Toimii!
= Maatalouden loppuminen Suomesta.
Loppuuko maatalous Suomesta, jos maatalouden tehokkuutta lisätään ja siten saadaan vähemmillä panoksilla enemmän satoa? Todella outo käsitys yrittäjältä….
Olenkin aina ihmetellyt tuota maatalousyrittäjien kummallista käsitystä yritysmaailmassa toimimisesta. Se näkyy myös siinä, että viljelijäyrittäjät vertailevat aina omaa tilannettaan palkansaajiin eikä muihin yrittäjiin.
Ei siis mikään ihme, ettei maanviljelijöitä oikein kukaan pidä oikeina yrittäjinä, vaan lähinnä valtion takaamina kummallisina toimijoina, joiden normaalitkin yrittäjäriskit on ulkoistettu veronmaksajille.,
Meillä on jo useamman sukupolven ajan kasvanut viljelijöitä jotka ovat imeneet äidinmaidossa asenteensa tukia kohtaan.
Viljelijä imee asenteensa tukia kohtaan äidinmaidossa. Näin on ollut jo usean sukupolven ajan.
Kumminko päin tuki olisi riippuvainen sadosta, positiivisesti vai negatiivisesti? Kun otetaan huomioon, että tukijärjestelmä kulkee noin vuoden jäljessä todellisuutta, aloittajan malli on täysin kestämätön. Hyvän vuoden jälkeen olisi saatu kustannukset peitettyä tuloilla, ja seuraavana vuonna tulisi hyvät, vai huonot tuet? Jos taas olisi katovuosi, elettäisiin edellisen vuoden tienatuilla tuillako? Jos katovuoden jälkeen tulisi vielä huonot tuet hyvästä vuodesta, miten yleensäkään pystyisi viljelemään, kun ei saisi tuotantopanoksia hankittua? Kyllä joku ennustettavuus on välttämätöntä toiminnassa, jossa tuotannon kaari raaka-aineesta valmiiksi myyntikelpoiseksi, tuloutetuksi tuotteeksi on näin pitkä. Siksi hehtaariperusteinen tuki puolustaa paikkaansa.
No huh huh!
Oletko oikeasti sitä mieltä että näennäisviljeltyjä peltopinta-aloja tulee tukea?
Ei ollut kyse näennäisviljelystä, vaan satojen vuosittaisesta vaihtelusta. Jos keväällä peltoon laitetaan normaali panostus muokkaus-ja kylvötoimineen, niin siemen kuin lannoitus, kasvinsuojelukin, ja kesän kuivuus tai märkyys, lakoon kaatava ukkosmyrsky pilaa sadon, kummatko tuet tarvitset, rankaisevan pienet vai satotulojen puutteen korvaavan suuret? Kustannukset ja työ on laitettu ja maksettava, vaikka satotuloa ei tule. Jos huonosta vuodesta rankaistaan, seuraavaa hyvää vuotta ei ole mahdollista edes aikaansaada.
Juhlapuheissa maataloustuen tarkoitus on huoltovarmuus. Huoltovarmuus syntyy siitä, että tuotetaan ihmisravinnoksi kelpaavaa viljaa, palkokasveja, perunaa yms. Ei siitä, että näennäisvilljellään hehtaareja.
Huoltovarmuudella ei ole mitään yhteyttä tuottamattonien viljelijöiden tukemiseen.
Heidän kohdallaan kyse on sosiaalituesta.
Näennäisviljelijällä on myös viljelyshehtaareja, koska on prosenttiraja paljonko saa olla hömpällä. Näennäisshehtaarrit voidaan ottaa nopeasti viljelyyn ku tarve vaatii.
Puuhastelijat eläkööt omavaraistalouksissa, ilman veronmaksajien kustantamia tukia.