https://nplus1.ru/news/2026/10/16/bouba-kiki-effect-in-dogs
google translate
Kun ne kuulivat sanan "kiki", ne katsoivat pidempään terävää muotoa, ja kun ne kuulivat sanan "bouba", ne katsoivat pidempään pyöreää muotoa.
Katerina Petrova
Eleonora Biffi ym. / Proceedings of the Royal Society B, 2026
Italialaiset ja ruotsalaiset tutkijat löysivät "buba-kiki"-ilmiön aikuisilla kesyillä koirilla. Kahdessa kokeessa koirat katsoivat merkittävästi useammin pyöreää muotoa, kun ne kuulivat sanan "buba", ja terävää muotoa, kun ne kuulivat sanan "kiki". Aiemmin tätä vaikutusta oli havaittu vain ihmisillä ja kanoilla. Artikkeli julkaistiin Proceedings of the Royal Society B -lehdessä.
Ihmiset muodostavat lukuisia intermodaalisia assosiaatioita – eli he yhdistävät spontaanisti ääniä visuaalisiin tai muihin ärsykkeisiin. Esimerkiksi he yhdistävät alveolaarisen liverryksen [r] rosoiseen viivaan ja alveolaarisen lateraalisen approksimantin [l] tasaiseen viivaan. Ihmiset yhdistävät usein myös korkeat äänet pieniin ja kirkkaisiin esineisiin ja matalat äänet suuriin ja tummiin esineisiin. Myös muut kuin ihmiset voivat muodostaa ristimodaalisia assosiaatioita: esimerkiksi kanat (Gallus gallus) voivat tunnistaa esineitä, joita ne aiemmin vain koskettivat, ja makakit (Macaca mulatta) voidaan kouluttaa yhdistämään satunnaisia sanoja ja ääniä esineisiin.
"Buba-kiki"-ilmiö on yksi esimerkki ristimodaalisista assosiaatioista. Se on laajalle levinnyt eri kieliä puhuvien ihmisten keskuudessa, mutta pitkään se oli ollut vaikeasti havaittavissa eläimillä. Edes muut hominidit – simpanssit, gorillat ja bonobot – eivät yhdistä pseudosanaa "buba" pyöreisiin muotoihin ja "kiki" teräviin, kuten me teemme. Tutkijat jopa olettivat, että tämä vaikutus liittyi puheeseen ja siksi havaittiin vain ihmisillä, mutta äskettäin se havaittiin myös kanoilla.
Nyt Parman yliopiston Paola Valsecchin johtama tutkijaryhmä päätti testata tätä vaikutusta kesyillä koirilla (Canis familiaris). He suorittivat kaksi koetta, joissa he soittivat koirille yhden äänen toisensa jälkeen ja näyttivät samanaikaisesti kahden hahmon kuvia kahdella näytöllä eläimen kummallakin puolella. Kahdenkymmenen sekunnin ajan omistaja piti koiria paikoillaan, ja ne saivat vain katsoa kuvia, minkä jälkeen niillä oli vielä kymmenen sekuntia aikaa tutkia ärsykkeitä. Ensimmäiseen kokeeseen osallistui 51 koiraa; niiden omistajat näkivät ärsykkeet ja kuulivat äänet, mutta heidän piti katsoa suoraan eteenpäin, jotta eläimet eivät antaisi vihjeitä. Toiseen kokeeseen osallistui 19 muuta koiraa; omistajat soittivat musiikkia kuulokkeilla eivätkä kuulleet soitettavaa sanaa. Jokainen koira suoritti kaksi koetta kullakin äänellä. Ääni toistettiin 15 kertaa 30 sekunnin kokeen aikana.
Molemmissa kokeissa koirat katsoivat merkittävästi pidempään pyöreää hahmoa, kun kuultiin ääni "bouba", ja terävää hahmoa, kun kuultiin ääni "kiki". Ensimmäisessä kokeessa koirat tutkivat kulmikasta hahmoa useammin ja pidempään, kun kuultiin ääni "kiki", kuin silloin, kun kuultiin ääni "bouba", mutta tätä ei havaittu pyöreän hahmon kanssa. Toisessa tutkimuksessa äänet eivät vaikuttaneet hahmojen tutkimisen ajoitukseen tai tiheyteen.
Kirjoittajat päättelivät, että koirilla havaittu "bouba-kiki"-ilmiö on samanlainen kuin ihmisillä ja poikasilla. Siksi se ei ole ainutlaatuinen ihmisille eikä liity yksinomaan puheeseen. Todisteiden puute tästä vaikutuksesta muissa kädellisissä kirjoittajien mukaan voi johtua pienistä ja heterogeenisistä näytteistä, koska niissä on kuvattu muitakin intermodaalisia assosiaatioita. Lisäksi tutkijat ehdottivat, että pitkäaikaisen koevoluution vuoksi koirat ja ihmiset saattavat muodostaa tällaisia assosiaatioita samalla tavalla – vaikka tämä onkin edelleen varovainen hypoteesi.
Joitakin intermodaalisia assosiaatioita on jopa hyönteisillä. Kimalaiset voivat tunnistaa huopaesineen näköaistin perusteella ja päinvastoin.
google translate
Kun ne kuulivat sanan "kiki", ne katsoivat pidempään terävää muotoa, ja kun ne kuulivat sanan "bouba", ne katsoivat pidempään pyöreää muotoa.
Katerina Petrova
Eleonora Biffi ym. / Proceedings of the Royal Society B, 2026
Italialaiset ja ruotsalaiset tutkijat löysivät "buba-kiki"-ilmiön aikuisilla kesyillä koirilla. Kahdessa kokeessa koirat katsoivat merkittävästi useammin pyöreää muotoa, kun ne kuulivat sanan "buba", ja terävää muotoa, kun ne kuulivat sanan "kiki". Aiemmin tätä vaikutusta oli havaittu vain ihmisillä ja kanoilla. Artikkeli julkaistiin Proceedings of the Royal Society B -lehdessä.
Ihmiset muodostavat lukuisia intermodaalisia assosiaatioita – eli he yhdistävät spontaanisti ääniä visuaalisiin tai muihin ärsykkeisiin. Esimerkiksi he yhdistävät alveolaarisen liverryksen [r] rosoiseen viivaan ja alveolaarisen lateraalisen approksimantin [l] tasaiseen viivaan. Ihmiset yhdistävät usein myös korkeat äänet pieniin ja kirkkaisiin esineisiin ja matalat äänet suuriin ja tummiin esineisiin. Myös muut kuin ihmiset voivat muodostaa ristimodaalisia assosiaatioita: esimerkiksi kanat (Gallus gallus) voivat tunnistaa esineitä, joita ne aiemmin vain koskettivat, ja makakit (Macaca mulatta) voidaan kouluttaa yhdistämään satunnaisia sanoja ja ääniä esineisiin.
"Buba-kiki"-ilmiö on yksi esimerkki ristimodaalisista assosiaatioista. Se on laajalle levinnyt eri kieliä puhuvien ihmisten keskuudessa, mutta pitkään se oli ollut vaikeasti havaittavissa eläimillä. Edes muut hominidit – simpanssit, gorillat ja bonobot – eivät yhdistä pseudosanaa "buba" pyöreisiin muotoihin ja "kiki" teräviin, kuten me teemme. Tutkijat jopa olettivat, että tämä vaikutus liittyi puheeseen ja siksi havaittiin vain ihmisillä, mutta äskettäin se havaittiin myös kanoilla.
Nyt Parman yliopiston Paola Valsecchin johtama tutkijaryhmä päätti testata tätä vaikutusta kesyillä koirilla (Canis familiaris). He suorittivat kaksi koetta, joissa he soittivat koirille yhden äänen toisensa jälkeen ja näyttivät samanaikaisesti kahden hahmon kuvia kahdella näytöllä eläimen kummallakin puolella. Kahdenkymmenen sekunnin ajan omistaja piti koiria paikoillaan, ja ne saivat vain katsoa kuvia, minkä jälkeen niillä oli vielä kymmenen sekuntia aikaa tutkia ärsykkeitä. Ensimmäiseen kokeeseen osallistui 51 koiraa; niiden omistajat näkivät ärsykkeet ja kuulivat äänet, mutta heidän piti katsoa suoraan eteenpäin, jotta eläimet eivät antaisi vihjeitä. Toiseen kokeeseen osallistui 19 muuta koiraa; omistajat soittivat musiikkia kuulokkeilla eivätkä kuulleet soitettavaa sanaa. Jokainen koira suoritti kaksi koetta kullakin äänellä. Ääni toistettiin 15 kertaa 30 sekunnin kokeen aikana.
Molemmissa kokeissa koirat katsoivat merkittävästi pidempään pyöreää hahmoa, kun kuultiin ääni "bouba", ja terävää hahmoa, kun kuultiin ääni "kiki". Ensimmäisessä kokeessa koirat tutkivat kulmikasta hahmoa useammin ja pidempään, kun kuultiin ääni "kiki", kuin silloin, kun kuultiin ääni "bouba", mutta tätä ei havaittu pyöreän hahmon kanssa. Toisessa tutkimuksessa äänet eivät vaikuttaneet hahmojen tutkimisen ajoitukseen tai tiheyteen.
Kirjoittajat päättelivät, että koirilla havaittu "bouba-kiki"-ilmiö on samanlainen kuin ihmisillä ja poikasilla. Siksi se ei ole ainutlaatuinen ihmisille eikä liity yksinomaan puheeseen. Todisteiden puute tästä vaikutuksesta muissa kädellisissä kirjoittajien mukaan voi johtua pienistä ja heterogeenisistä näytteistä, koska niissä on kuvattu muitakin intermodaalisia assosiaatioita. Lisäksi tutkijat ehdottivat, että pitkäaikaisen koevoluution vuoksi koirat ja ihmiset saattavat muodostaa tällaisia assosiaatioita samalla tavalla – vaikka tämä onkin edelleen varovainen hypoteesi.
Joitakin intermodaalisia assosiaatioita on jopa hyönteisillä. Kimalaiset voivat tunnistaa huopaesineen näköaistin perusteella ja päinvastoin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.