Voi voi taas on asioitani kommentointu, en ole käynyt peruskoulua kun yhden lukukauden, muut oli kansakoulua, vuodet 1-9... opin hieman hitaammin, kuin muut, lukissa on se hieno piirre että jotkut alueet on heikompia kuin toiset, toiset taas vahvempia, keskiarvo tuskin heittää normaaliarvoista, yliopistoissa on paljon luki häiriöisiä, autismia sekä aspergeriä, selvästi enemmän kuin keskimääräisesti normi väestössä.
Kakarat kiusaavat kaikista poikkeuksista, silmälaseista, väärän mallinen nenä, r-vian takia, ihan mikä tahansa kelpaa kohteeksi jopa kiltteyden takia, jos ei opettajat osaa huoletia oppilaistaan, minulla ei näistä ollut elämässäni haittaa, mutta ohjasi minut välillisesti nuorisotyöhön.
Nuorisotyö oli niin huonosti palkattua, että sillä pystynyt vaimoa ja perhettä elättää, piti keksiä muuta, ja hommata sille koulutus, mutta nuorisotyössä kehittyi tietynlainen sosiaalisuus, josta on ollut myöhemmässä elämässä rajusti hyötyä.
Nuo asiat ovat neurokirjon ongelmia, sinänsä, ne eivät vaikuta juurikaan elämänlaatuun tai älykkyyteen vaan jossain tapauksissa ylimääräistä tukea, keskimääräisesti neurokirjon henkilöt ovat keskiväestöä selvästi älykkämpia, koska aivot yleensä korvaavat ja vahvistavat toisilla alueilla heikkoja, tämän takia yleensä äo on neurokirjon ihmisillä selvästi muuta väestöä korkeampi.
Kakarat kiusaavat kaikista poikkeuksista, silmälaseista, väärän mallinen nenä, r-vian takia, ihan mikä tahansa kelpaa kohteeksi jopa kiltteyden takia, jos ei opettajat osaa huoletia oppilaistaan, minulla ei näistä ollut elämässäni haittaa, mutta ohjasi minut välillisesti nuorisotyöhön.
Nuorisotyö oli niin huonosti palkattua, että sillä pystynyt vaimoa ja perhettä elättää, piti keksiä muuta, ja hommata sille koulutus, mutta nuorisotyössä kehittyi tietynlainen sosiaalisuus, josta on ollut myöhemmässä elämässä rajusti hyötyä.
Nuo asiat ovat neurokirjon ongelmia, sinänsä, ne eivät vaikuta juurikaan elämänlaatuun tai älykkyyteen vaan jossain tapauksissa ylimääräistä tukea, keskimääräisesti neurokirjon henkilöt ovat keskiväestöä selvästi älykkämpia, koska aivot yleensä korvaavat ja vahvistavat toisilla alueilla heikkoja, tämän takia yleensä äo on neurokirjon ihmisillä selvästi muuta väestöä korkeampi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
SenssuPosson tekstin loppuosan väitteet eivät pääosin pidä paikkaansa, ja teksti sisältää useita tieteellisesti virheellisiä oletuksia neurokirjosta (kuten autismikirjosta ja ADHD:sta).
1. Väite: "Ne eivät vaikuta juurikaan elämänlaatuun"
• Totuus: Väite on väärä. Neurokirjon piirteet vaikuttavat usein merkittävästi elämänlaatuun. Haasteet toiminnanohjauksessa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja aistisäätelyssä voivat aiheuttaa huomattavaa kuormitusta, uupumusta (esim. autistinen burnout) ja mielenterveysongelmia, kuten masennusta tai ahdistusta. Elämänlaatu voi olla erittäin hyvä oikean tuen avulla, mutta väite, ettei neurokirjo vaikuttaisi siihen "juurikaan", vähättelee yksilöiden kohtaamia arkisia haasteita.
2. Väite: "Neurokirjon henkilöt ovat keskiväestöä selvästi älykkäämpiä / ÄO on selvästi korkeampi"
• Totuus: Väite on väärä. Tutkimusten mukaan neurokirjon ihmisten älykkyysosamäärä (ÄO) jakautuu laajasti, aivan kuten muullakin väestöllä.
• Autismikirjo: Autismikirjon henkilöillä esiintyy niin kehitysvammaisuutta (ÄO alle 70), keskitasoista älykkyyttä kuin lahjakkuuttakin (ÄO yli 130). Keskimääräinen ÄO ei ole tilastollisesti muuta väestöä korkeampi.
• Mistä myytti johtuu? Populaarikulttuuri (kuten elokuvat ja sarjat) luo usein kuvaa autistisista "savanteista" tai neroista. Lisäksi neurokirjon henkilöillä on usein niin sanottu hajanainen kognitiivinen profiili. Se tarkoittaa, että henkilö voi olla jollain tietyllä osa-alueella (esim. matemaattinen päättely tai visuaalinen hahmottaminen) poikkeuksellisen lahjakas, mutta toisella alueella (esim. kielellinen muisti tai prosessointinopeus) huomattavasti heikompi. Tämä voi antaa vaikutelman erittäin korkeasta yleisälykkyydestä, vaikka kokonais-ÄO olisi tavanomainen.
3. Väite: "Aivot yleensä korvaavat ja vahvistavat toisilla alueilla heikkoja"
• Totuus: Väite on harhaanjohtava ja perustuu väärinkäsitykseen. Aivojen muovautuvuus eli plastisiteetti on todellinen ilmiö, ja aivot voivat oppia kiertoteitä haasteiden ylittämiseksi. Neurokirjossa ei kuitenkaan ole kyse siitä, että jokin aivoalue olisi "rikki" ja toinen alue kasvaisi suuremmaksi korvatakseen sen (kuten vaikkapa näön menetyksen yhteydessä kuuloaisti voi tarkentua). Neurokirjossa on kyse aivojen erilaisesta tavasta käsitellä ja suodattaa tietoa sekä muodostaa hermoverkkoyhteyksiä.
Se on Pasasessa huomattu. Vastustaa totuutta viimeiseen asti kääntäen kaiken ylösalaisin.
Sinä et erota minua Numbasta.