https://tekniikanmaailma.fi/maapallon-ydin-on-saattanut-vuotaa-vetya-miljardien-vuosien-ajan/
Tuoreet tutkimustulokset vahvistavat sen mahdollisuutta, että alkuperäistä haihtuvaa ainesta olisi siirtynyt ytimestä vaippaan.
Tällaisella ainevaihdolla olisi merkittäviä vaikutuksia maapallon sisäosien ymmärtämiseen.
Sen sijaan, että ydin ja vaippa toimisivat täysin erillisinä kemiallisina ainevarastoina, ne ovat saattaneet vaihtaa haihtuvia alkuaineita ajan kuluessa, jolloin maapallon syvistä sisäosista peräisin oleva aines on voinut vaikuttaa maanpinnalla esiintyvien vulkaanisten kivien koostumukseen, tutkijat arvioivat.
Kiinalaistutkijat toivovat voivansa tehdä tulevaisuudessa lisätutkimuksia selvittääkseen tarkalleen, miten ainesta siirtyy ytimestä vaippaan.
Tutkimustuloksista uutisoi Gizmodo.
Tuoreet tutkimustulokset vahvistavat sen mahdollisuutta, että alkuperäistä haihtuvaa ainesta olisi siirtynyt ytimestä vaippaan.
Tällaisella ainevaihdolla olisi merkittäviä vaikutuksia maapallon sisäosien ymmärtämiseen.
Sen sijaan, että ydin ja vaippa toimisivat täysin erillisinä kemiallisina ainevarastoina, ne ovat saattaneet vaihtaa haihtuvia alkuaineita ajan kuluessa, jolloin maapallon syvistä sisäosista peräisin oleva aines on voinut vaikuttaa maanpinnalla esiintyvien vulkaanisten kivien koostumukseen, tutkijat arvioivat.
Kiinalaistutkijat toivovat voivansa tehdä tulevaisuudessa lisätutkimuksia selvittääkseen tarkalleen, miten ainesta siirtyy ytimestä vaippaan.
Tutkimustuloksista uutisoi Gizmodo.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ChatGpt ei oikein usko että luonnonvety olisi realistista kaupallisessa vedyn tuotannossa.
"Miksi luonnonvetyä ei sitten pumpata suuria määriä?
Tässä tullaan koko asian vaikeimpaan osaan.
Luonnonvedyn hyödyntäminen ei ole sinänsä teknisesti mahdotonta. Öljy- ja kaasuteollisuus on pumpannut maaperästä kaasuja jo yli sadan vuoden ajan.
Ongelma on siinä, että vedyn esiintyminen maaperässä on geologisesti paljon monimutkaisempi asia kuin pelkkä kaasun löytyminen.
newsfilecorp.com
Ongelmia on ainakin viisi.
1. Vetyä ei välttämättä ole suurina varastoina.
Maaperässä voi muodostua jatkuvasti vetyä, mutta muodostuminen voi olla hidasta.
Jos kaasua syntyy esimerkiksi muutamia tonneja vuodessa, ei voida pumpata tuhansia tonneja vuodessa loputtomiin.
Tarvitaan riittävän suuri aikojen kuluessa kertynyt kaasuesiintymä.
2. Vety karkaa helposti.
Vety on erittäin pieni molekyyli. Se voi kulkeutua kivien huokosten ja halkeamien kautta ja päästä lopulta maan pinnalle.
Siksi tarvitaan sopiva geologinen rakenne, joka sekä kerää vedyn että estää sen karkaamisen.
3. Esiintymän paine ja virtaus ratkaisevat.
Vaikka maanalainen säiliö sisältäisi paljon vetyä, se ei välttämättä anna riittävää tuotantovirtaamaa.
Jos kaasua tulee liian hitaasti, tarvitaan useita kaivoja, pumppaus- tai paineenkäsittelyjärjestelmiä ja muuta kallista infrastruktuuria.
4. Kaasu ei välttämättä ole puhdasta vetyä.
Mukana voi olla esimerkiksi:
- typpeä
- metaania
- hiilidioksidia
- heliumia
- vesihöyryä.
Vety täytyy erottaa ja puhdistaa, jos sitä halutaan myydä esimerkiksi kemianteollisuudelle tai polttokennokäyttöön.
5. Kuljetus voi syödä halvan tuotannon edun.
Vetyä ei ole yhtä helppoa kuljettaa kuin maakaasua.
Se täytyy yleensä joko:
- puristaa korkeaan paineeseen,
- nesteyttää erittäin matalaan lämpötilaan,
- tai muuttaa esimerkiksi ammoniakiksi kuljetusta varten.
Näistä syntyy kustannuksia, energiankulutusta ja investointitarpeita.
Center for Climate and Energy Solutionsin vuonna 2026 julkaisema laaja selvitys käsittelee näitä ongelmia ja toteaa, ettei merkittävää kaupallisen mittakaavan maanalaisen vedyn tuotantoa ole vielä julkisesti osoitettu.
Center for Climate and Energy Solutions
7. Kuinka suuri potentiaali luonnonvedyllä oikeasti on?
Tässä tutkimustilanne on vielä epävarma.
Vuonna 2026 julkaistu Royal Societyn katsaus toteaa, ettei tällä hetkellä ole riittävästi tietoa siitä, kuinka paljon taloudellisesti hyödynnettävää luonnonvetyä on maaperän suljetuissa esiintymissä.
Tutkimuksen mukaan luonnollista vetyä syntyy muun muassa kahdella tavalla:
1. Serpentinisaatio: rautaa sisältävien kivien ja veden väliset kemialliset reaktiot tuottavat vetyä.
2. Radiolyysi: luonnollinen radioaktiivinen säteily hajottaa vesimolekyylejä ja vapauttaa vetyä.
Molemmat ovat luonnollisia prosesseja, jotka voivat jatkua hyvin pitkiä aikoja.
Royal Society
Mutta on tärkeää ymmärtää ero vedyn muodostumisnopeuden ja taloudellisesti hyödynnettävän varannon välillä.
Jos maaperässä muodostuu jatkuvasti vetyä, se ei automaattisesti tarkoita, että sitä muodostuu tarpeeksi nopeasti teollisuuden tarpeisiin.
Vertailu nykyiseen vetytalouteen
Maailman vedyn kulutus on noin 100 miljoonaa tonnia vuodessa.
Luonnonvedyn ainoa kaupallinen tuotantokohde tuottaa noin viisi tonnia vuodessa.
Vedyn tuotannon mittakaava
Vertailu vuosituotannosta. Maailman kysyntä on suuntaa-antava 100 miljoonaa tonnia.
030 milj.60 milj.90 milj.120 milj.Mali, luonnonvetyMaailman vedyn kysyntä
Ero on valtava.
8. Oma arvioni: onko kyse todellisesta tulevaisuuden energiabisneksestä vai haaveilusta?
Arvioisin asian näin:
Ominaisuus Arvioni
Luonnonvedyn olemassaolo Todistettu
Vedyn pumppaaminen maan alta Todistettu
Paikallinen sähköntuotanto Todistettu
Suuri teollinen tuotanto Osoittamatta
Halpa tuotanto suuressa mittakaavassa Epävarma
Kansainvälinen kuljetusliiketoiminta Ei osoitettu
En pitäisi luonnonvetyä pelkkänä haihatteluna. Malin kylän tuotantokohde on todellinen tekninen todiste pienimuotoisesta kylän sähköistämisestä vedyn avulla, ja Ranskassa tehdään vakavasti otettavaa tutkimusta.
Mutta en myöskään vielä pitäisi luonnonvetyä realistisena vaihtoehtona, joka syrjäyttäisi merkittävän osan nykyisestä vedyn tuotannosta.
Oma ennusteeni:
- 2026–2030: tutkimuskaivoja, pieniä tuotantokokeiluja ja mahdollisesti ensimmäisiä uusia kaupallisia kohteita.
- 2030–2035: ensimmäiset mahdolliset suuremmat luonnonvetylaitokset, jos Ranskan kaltaiset hankkeet onnistuvat.
- 2035–2045: mahdollisuus varsinaiseen teolliseen liiketoimintaan, mutta tällä hetkellä ei ole riittävästi näyttöä sen kannattavuudesta.
Nämä ovat omia skenaarioitani, eivät virallisia tuotantoennusteita."