Jumalaa ei lähestytä vain kumartamalla hänen suuruutensa edessä.
26.10.2026 alkoi Kartika-kuukausi. Olkoon tämä pyhä aika täynnä rakkautta, rauhaa ja Krishnan siunauksia.
------------------
Eräänä päivänä metsässä syttyi valtava tulipalo. Liekit levisivät nopeasti joka puolelle ja ympäröivät Kṛṣṇan, Balarāman, gopat ja vasikat.
Pelästyneet paimenpojat huusivat:
"Oi Kṛṣṇa! Oi Balarāma! Suojelkaa meitä! Meillä ei ole muuta turvaa kuin Te!"
Kṛṣṇa pyysi kaikkia sulkemaan silmänsä.
Sitten Śrī Kṛṣṇa nieli koko valtavan metsäpalon!
Kun paimenpojat avasivat silmänsä, he olivat jälleen turvassa metsässä. Tuli oli kadonnut.
Kertomuksen lähde
Tämä līlā kuvataan teoksessa Śrīmad-Bhāgavatam 10.19.
Sen sanoma on, että Kṛṣṇa on kaikkien elävien olentojen suojelija ja turvapaikka.
Dāvānala-bhakṣaṇa-līlā on erityisen kaunis kertomus
26.10.2026 alkoi Kartika-kuukausi. Olkoon tämä pyhä aika täynnä rakkautta, rauhaa ja Krishnan siunauksia.
------------------
Eräänä päivänä metsässä syttyi valtava tulipalo. Liekit levisivät nopeasti joka puolelle ja ympäröivät Kṛṣṇan, Balarāman, gopat ja vasikat.
Pelästyneet paimenpojat huusivat:
"Oi Kṛṣṇa! Oi Balarāma! Suojelkaa meitä! Meillä ei ole muuta turvaa kuin Te!"
Kṛṣṇa pyysi kaikkia sulkemaan silmänsä.
Sitten Śrī Kṛṣṇa nieli koko valtavan metsäpalon!
Kun paimenpojat avasivat silmänsä, he olivat jälleen turvassa metsässä. Tuli oli kadonnut.
Kertomuksen lähde
Tämä līlā kuvataan teoksessa Śrīmad-Bhāgavatam 10.19.
Sen sanoma on, että Kṛṣṇa on kaikkien elävien olentojen suojelija ja turvapaikka.
Dāvānala-bhakṣaṇa-līlā on erityisen kaunis kertomus
Vastaukset 38
Vanhimmat
Dāvānala-bhakṣaṇa-līlā
10.19.8–10
10.19.11
10.19.12: Kṛṣṇa nielee valtavan metsäpalon.
https://vedabase.io/en/library/sb/10/19/8/
Allegorinen merkitys
Krishnan nielemä metsäpalo symboloi niitä esteitä, joita ateistit asettavat dharmasta puhujille
Allegorinen merkitys
Krishnan nielemä metsäpalo symboloi niitä esteitä, joita ateistit asettavat dharman julistajille.
--------------
https://www.scsmath.com/
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://www.scsmathinternational.com ›
Erityisen kiinnostavaa on kysymys siitä, miksi Krishna ei sammuta metsäpaloa vaan nielee sen kokonaan.
Krishna ei ole tavallinen ihminen, joka yrittää selviytyä luonnonkatastrofista. Hän on Jumala, jonka olemassaolosta koko luomakunta riippuu.
Tuli, joka tavalliselle ihmiselle on hallitsematon ja pelottava voima, ei ole Krishnalle uhka.
Hän ei tarvitse apuvälineitä, voimaa tai ulkopuolista apua.
Hän yksinkertaisesti nielee tulen.
Tässä kuvataan Jumalan suvereenia asemaa: se, mikä näyttää ihmiselle ylivoimaiselta, ei ole Jumalalle ylivoimaista.
Metsäpalo elämän kärsimysten symbolina
Metsäpaloa voi tarkastella myös vertauskuvallisesti.
Se voi kuvata esimerkiksi:
ihmisen hallitsemattomia haluja
vihaa ja kateutta
ahneutta ja itsekkyyttä
aineellisen maailman kärsimystä
kuoleman pelkoa
tietämättömyyttä eli avidyaa.
https://houseofmangalam.com/cdn/shop/articles/Krishna_swallows_fire_1200x1200.jpg?v=1658289420
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQRAdsdK9uu-xl6fanvyr9yrfcCQnBnUtQeACBDIxNdiTnit5c-bbRi-XCG&s=10
https://girirajswami.com/blog/may-25-dallas
https://girirajswami.com/wp-content/uploads/2012/05/swallows-fire-300x224.jpg
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcR8ZdFcF1wZEVN9amMdRJGRBVsJ9qdnIAz_38EoKGr4BSMaq9NMKQA2X3g&s
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQ2ykRoGe9Cox0i22tSHDwGjrfJteMrG3Sgls2XhMvHBqYMTuLCmAc8090&s=10
Seuraavaksi katkelmia Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārājan luennoista, eri paikoista
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
--------------
Seuraavaksi katkelmia Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārājan luennoista, eri paikoista.
Käännösvirheet suomen kielellä.
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
------------------
Līlā filosofisena kategoriana
Līlā
- ”Jumalallinen leikki”, Herran teot. Tämän sanan synonyymi on sana carita. Kääntäessään sanan līlā sanalla ”leikki” henkiset opettajat korostavat Herran toiminnan eroa elävien olentojen toiminnasta, jota aine sitoo. Līlā on syytöntä. Korkeimmalla ei ole mitään velvollisuuksia lukuun ottamatta niitä, jotka Hän vapaaehtoisesti ottaa itselleen elävien olentojen hyväksi (Bhagavad-gītā 3.22).
Hän ei ole tekemässä raskasta työtä selviytyäkseen – kaikki Hänen tekonsa ovat täynnä syvimpiä kokemuksia, ja Hän suorittaa ne yksinomaan oman mielihyvänsä ja bhaktojensa onnellisuuden vuoksi.
Aika ja avaruus ovat Herran leikeissä niin ikään Hänen alaisiaan, kun taas tavallisille eläville olennoille ne ovat ehdollistavia tekijöitä.
Līlālla on kaiken hyvää tuottava luonne – kohtaaminen ja eroaminen, rauha ja ristiriita ovat siinä ehdottoman harmonian kategoriassa ja ovat erilaisia onnellisuuden muotoja, joita henkisen maailman asukkaat vaihtavat keskenään.
Bhagavad-gītāssa (4.9) Kṛṣṇa vakuuttaa:
”Arjuna\! Se, joka on oppinut tuntemaan Minun syntymäni ja tekojeni jumalallisen luonnon (divyam), ei koskaan joudu syntymään uudelleen. Jättäessään katoavaisen kehonsa hän saavuttaa Minut.”
Aineellista maailmaa hallitsee mahā-māyā – harhan ulkoinen energia (prakṛtiṁ mohinīṁ: Bhagavad-gītā 9.12; guṇamayī: Bhagavad-gītā 7.14).
Mutta kun Kṛṣṇa ja muut avatārat laskeutuvat Maahan, he ovat yoga-māyān – Herran sisäisen, henkisen energian – vaikutuspiirissä (ātma-māyayā: Bhagavad-gītā 4.6; daivīṁ prakṛtim: Bhagavad-gītā 9.13).
Seuraavaksi tarkastelemme yksityiskohtaisemmin līlā-filosofiaa vaiṣṇava-opettajien selitysten mukaisesti.
--------------
Seuraavaksi katkelmia Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārājan luennoista, eri paikoista.
Käännösvirheet suomen kielellä.
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
------------------
Līlā filosofisena kategoriana
Tarkastelemme seuraavaksi yksityiskohtaisemmin līlā-filosofiaa vaiṣṇava-opettajien selitysten mukaisesti.
Līlā:n syklinen luonne
Jokaisessa catur-yugassa laskeutuu erilaisia Kṛṣṇan avatāroja, jotka ilmentävät omia tekojaan. Alkuperäinen Jumalan Persoonallisuus, Śrī Kṛṣṇa, laskeutuu huomattavasti harvemmin, kerran Brahmān päivässä. Brahmā elää sata vuotta. Hänen päivänsä koostuu tuhannesta catur-yugasta: Satya-, Tretā-, Dvāpara- ja Kali-yugasta.
Śrīla Śrīdhara Mahārāja selittää:
”Kṛṣṇa matkustaa aineellisten universumien (brahmāṇḍa) välillä. Aurinko nousee täällä, ja tunnin kuluttua se nousee satojen kilometrien päässä täältä. Aurinko on jatkuvasti liikkeessä. Jossakin on aina keskipäivä. Kṛṣṇa-līlā on tämän kaltainen. Se liikkuu syklisesti siirtyen yhdestä brahmāṇḍasta toiseen. Kun līlā päättyy tässä universumissa, se siirtyy seuraavaan brahmāṇḍaan.
Tässä suhteessa se muistuttaa aurinkoa.
Brahmāṇḍa-maṇḍala vyāpi' krame krame phire – ’Kṛṣṇan leikit leviävät koko universumiin ja toistuvat yhä uudelleen’ (Śrī Caitanya-caritāmṛta, Madhya-līlā 20.391).
Brahmāṇḍa-maṇḍala vyāpi' krame krame phire – ’Kṛṣṇan leikit leviävät koko universumiin ja toistuvat yhä uudelleen’ (Śrī Caitanya-caritāmṛta, Madhya-līlā 20.391).
Bujhite nā pāre līlā kemane ‘nitya' haya – ’On mahdotonta käsittää, kuinka Kṛṣṇan teot jatkuvat ikuisesti’ (Śrī Caitanya-caritāmṛta, Madhya-līlā 20.385).”
Līlā:n ajattomuus
Śrīla Bhaktisiddhānta Sarasvatī Ṭhākura selittää:
”Herra on käsittämättömän armollinen. Huolehtiessaan meistä Hän ilmentää hyvyydessään rajallisessa kolmiulotteisessa avaruudessa tapahtumia, jotka tapahtuvat todellisuudessa, jossa on neljä, viisi tai ääretön määrä ulottuvuuksia.
Henkisen maailman Herra on myös aineen Herra. Yksi Hänen energioistaan ilmentää ikuisen ja ehdottoman todellisuuden ominaisuuksia, toinen taas ajallisen ja ehdollisen todellisuuden ominaisuuksia. Jälkimmäinen peittää havaintokykymme suhteessa yhteen Korkeimpaan Herraan.
Jumalan olemus on transsendentaalinen. Hän ei ole saavutettavissa fyysisiin aisteihin perustuvalla tiedolla. Vain Häntä voidaan täydellä oikeudella kutsua transsendentaaliseksi, jota ei voida tuntea rajallisten aistien avulla.
Jos palvomme jotakuta, joka on meidän aika- ja avaruuskäsitystemme alainen, kyseessä on epäilemättä epäjumala, eikä ole merkitystä sillä, onko hän edessämme konkreettisessa muodossa vai abstraktina ajatuksena.”
(”Kysykää totuudesta”. Puhe, joka pidettiin vastauksena Vyāsa-pūjā-juhlan onnitteluihin vuonna 1933. Julkaistu The Harmonist -lehdessä vuonna 1933, numerot 11 ja 12.)
Śrīla Śrīdhara Mahārāja muistelee myös:
”Śrīla Sarasvatī Ṭhākura sanoi: ’Kṛṣṇan līlāt eivät ole historiallisia tapahtumia, eivätkä ne ole ajan ja avaruuden lakien alaisia.’”
Śrīla Bhaktivinoda Ṭhākura pohtii kirjansa Śrī Kṛṣṇa-saṁhitā johdannossa tutkijoiden ja pyhimysten näkemysten välisiä eroja vedalaisen kirjallisuuden kehityshistoriasta. Sen jälkeen hän selittää teoksessaan tämän eron olemuksen, erityisesti seuraavassa säkeessä:
Translitterointi: Sanskritinkieliset ja sanskritista johdetut termit on kirjoitettu IAST-standardin mukaisesti. Olen säilyttänyt alkuperäiset käsitteet, nimet ja tekstiviitteet sekä pyrkinyt mahdollisimman sanatarkkaan suomennokseen.
Śrīla Bhaktivinoda Ṭhākura pohtii kirjansa Śrī Kṛṣṇa-saṁhitā johdannossa tutkijoiden ja pyhimysten näkemysten välisiä eroja vedalaisen kirjallisuuden kehityshistoriasta. Sen jälkeen hän selittää teoksessaan tämän eron olemuksen, erityisesti seuraavassa säkeessä:
śrī-kṛṣṇa-caritaṁ sākṣāt samādhi-darśitaṁ kila na tatra kalpanā mithyā netihāso jaḍāśritaḥ
”Kṛṣṇan teot (śrī-kṛṣṇa-caritam), jotka on esitetty pyhien kirjoitusten sivuilla, eivät ole keksittyjä (na kalpanā) eivätkä historiallisia (na itihāsa). Niitä ei voida rinnastaa niiden ihmisten tekoihin, jotka elävät māyān rajoittamassa maailmassa (jaḍāśritaḥ).
Kṛṣṇan erilaisten tekojen kuvaukset pyhien kirjoitusten sivuilla ovat niiden pyhimysten ilmestyksiä, jotka tarkastelevat mystisessä transsissa henkistä Todellisuutta (samādhi-darśitam).”
(Śrī Kṛṣṇa-saṁhitā 3.16.)
Tämän näkemyksen mukaan Todellisuus on sitä, mikä on olemassa pyhimyksen tietoisuudessa.
Näin ollen, vaikka tutkijat suorittavat erilaisia arkeologisia tutkimuksia vahvistaakseen tai kumotakseen pyhissä kirjoituksissa mainitut tapahtumat, meidän ”kolmiulotteisen” todellisuutemme ja Rajattoman, Vaikuṇṭhan, todellisuuden välillä voi olla vain osittaista yhteneväisyyttä.
Pyhät kirjoitukset heijastavat aineellisen avaruuden ja ajan tuolla puolen sijaitsevan tietoisuuden maailman subjektiivista, moniulotteista todellisuutta eivätkä objektiivisen aineellisen maailman tietoja.
Seuraavaksi katkelmia Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārājan luennoista, eri paikoista.
Käännösvirheet suomen kielellä.
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
------------------
śrī-kṛṣṇa-caritaṁ sākṣāt samādhi-darśitaṁ kila na tatra kalpanā mithyā netihāso jaḍāśritaḥ
”Kṛṣṇan teot (śrī-kṛṣṇa-caritam), jotka on esitetty pyhien kirjoitusten sivuilla, eivät ole keksittyjä (na kalpanā) eivätkä historiallisia (na itihāsa). Ne eivät ole rinnastettavissa niiden ihmisten tekoihin, jotka oleskelevat māyān rajoittamassa maailmassa (jaḍāśritaḥ). Kṛṣṇan erilaisten tekojen kuvaukset kirjoitusten sivuilla ovat niiden pyhimysten ilmestyksiä, jotka tarkastelevat mystisessä transsissa henkistä Todellisuutta (samādhi-darśitam).”
(”Śrī Kṛṣṇa-saṁhitā”, 3.16).
Tämän näkemyksen mukaan Todellisuus on sitä, mikä on olemassa pyhimyksen tietoisuudessa.
Näin ollen, vaikka tutkijat suorittavat erilaisia arkeologisia tutkimuksia tarkoituksenaan vahvistaa tai kumota pyhissä kirjoituksissa mainitut tapahtumat, meidän ”kolmiulotteisen” todellisuutemme ja Rajattoman, Vaikuṇṭhan, todellisuuden välillä on mahdollista vain osittainen yhteneväisyys. Pyhät kirjoitukset heijastavat tietoisuuden maailman subjektiivista, moniulotteista todellisuutta aineellisen avaruuden ja ajan tuolla puolen, eivät objektiivisen aineellisen maailman tietoja.
Seuraavaksi katkelmia Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārājan luennoista, eri paikoista.
Käännösvirheet suomen kielellä.
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
------------------
Täydellisen epätäydellisyys – osa līlāa
Śrīla Śrīdhara Mahārāja selittää:
”Kṛṣṇa tietää kaiken, mutta tässä maailmassa Hän esittää tavallisen kuolevaisen roolia. Mahābhāratasta löydämme tästä lukuisia esimerkkejä. Hänellä oli neuvonantajia, jotka sanoivat: ’Täällä asiat ovat näin, ja täällä taas näin.’ Ulkoisesti Hän esitti tavallisen ihmisen roolia, ollen vain hieman muita älykkäämpi. Sellainen on līlān luonne.
Kaikkitietävyys on aiśvarya, Herran majesteettisuus, mutta se ei ole Hänen korkein ilmenemismuotonsa. Tällaista on jumalallinen tietämättömyys, jñāna-śūnya. Kṛṣṇa seurustelee ihmisten kanssa, joilla on rajallinen tieto, ikään kuin Hän olisi yksi heistä. Tämä on osa Hänen līlāansa, ja tämä on Hänelle suloista.
Kaikkitietävyys on aiśvarya, Herran majesteettisuus, mutta se ei ole Hänen korkein ilmenemismuotonsa. Tällaista on jumalallinen tietämättömyys, jñāna-śūnya. Kṛṣṇa seurustelee ihmisten kanssa, joilla on rajallinen tieto, ikään kuin Hän olisi yksi heistä. Tämä on osa Hänen līlāansa, ja tämä on Hänelle suloista.
Kun kuningas on ystäviensä seurassa, hänen ylemmyytensä on kätkettynä. Līlā on tämän kaltainen: ’Minä olen yksi teistä’ – tällainen asema täyttää Kṛṣṇan sydämen ilolla. Hän leikkii ystäviensä kanssa yhtenä heistä, tasavertaisena. Niin suloinen asema.
Seuraavaksi katkelmia Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārājan luennoista, eri paikoista.
Käännösvirheet suomen kielellä.
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
------------------
Kṛṣṇan voittamien demonien allegorinen merkitys
...
1. Demoniatar Pūtanā edustaa väärää gurua, joka opettaa, kuinka saavuttaa bhukti (maalliset nautinnot) ja mukti (vapautuminen aineellisesta maailmasta). Bhuktiin ja muktiin pyrkivät antautuneet ovat Pūtanān kaltaisia. Osoittaessaan huolenpitoa ylevistä antautuneistaan lapsi Kṛṣṇa surmaa Pūtanān suojellakseen heidän vielä vahvistumatonta kiintymystään Häneen vaaralta.
2. Kṛṣṇan rikkomat kärryt symboloivat vanhojen ja uusien huonojen tapojen, huolimattomuuden ja ylpeyden taakkaa. Muistellessamme sitä, kuinka pieni Kṛṣṇa rikkoi kärryt, vapaudumme näistä synneistä.
3. Pyörremyrskydemoni Tṛṇāvarta ilmentää omasta oppineisuudesta johtuvaa ylpeyttä ja siitä seuraavaa taipumusta saivarteluun ja kuivaan logiikkaan sekä pyrkimystä vapautumiseen ja seurustelua sellaisten ihmisten kanssa, joilla on mainitut paheet (tähän ryhmään kuuluvat kaikki ateistit). Pieni Kṛṣṇa näkee antautuneidensa rakkauden ja surmaa myötätunnosta heitä kohtaan demonin Tṛṇāvartan sekä poistaa kaikki esteet, jotka haittaavat heidän antaumuksellista palveluaan.
Seuraavaksi katkelmia Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārājan luennoista, eri paikoista.
Käännösvirheet suomen kielellä.
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
------------------
Kṛṣṇan voittamien demonien allegorinen merkitys
4. Kaksi Kṛṣṇan kaatamaa yamala-arjuna-puuta toimivat oman vaurauden ja ylhäisen syntyperän aiheuttaman ylpeyden symboleina. Tällaisen ylpeyden seurauksia ovat väkivalta, irstailu, juopottelu, kyvyttömyys hallita omaa puhetta, häpeämättömyys ja armottomuus. Kaataessaan yamala-arjuna-puut Kṛṣṇa antaa meille armollisesti mahdollisuuden kitkeä itsestämme mainitut synnit.
5. Vatsāsura on ahneuden ja sen aiheuttamien syntisten tekojen elävä ruumiillistuma. Kṛṣṇan armosta tästäkin paheesta voi päästä eroon.
6. Bakāsura personifioi petoksen, tekopyhyyden ja viekkauden. Näistä synneistä eroon pääsemättä ei voi saavuttaa puhdasta bhaktia.
7. Aghāsura edustaa pahansuopaisuutta ja julmuutta. Näistä ominaisuuksista on välttämätöntä päästä eroon, sillä niiden omistaminen merkitsee loukkauksen tekemistä Kṛṣṇan Pyhää Nimeä vastaan.
8. Kṛṣṇan harhaan johtama Brahmā symboloi intellektualismin ja luopumisen hengen (jñānan) synnyttämää skeptisyyttä sekä itsekästä toimintaa maallisten hedelmien ja aistinautintojen vuoksi (karman). Hän ilmentää kyvyttömyyttä arvostaa Kṛṣṇan kauneutta ja viehätystä asianmukaisesti johtuen kiintymyksestä Hänen sellaisiin ominaisuuksiinsa kuin suuruus ja mahti.
9. Dhenukāsura on esimerkki räikeästä tietämättömyydestä hengellisissä kysymyksissä, joka johtuu riippuvuudesta materialistisesta ajattelusta, hengellisen intuition puuttumisesta ja typeryydestä, joka on täydellinen vastakohta oman todellisen hengellisen luontonsa ymmärtämiselle.
10. Käärme Kāliya edustaa ylimielisyyttä, viekkautta, huonoa kohtelua muita kohtaan ja sydämettömyyttä. Antautuneiden tulee pudottaa yltään näiden syntien taakka.
11. Metsäpalo symboloi erimielisyyksiä ja riitoja muiden arvovaltaisten vedalaisten hengellisten koulukuntien kanssa, jumalien [Herran Kṛṣṇan antautuneina] halveksuntaa ja kaikenlaisia konflikteja.
12. Pralambāsura ilmentää himoa, ahneutta, kunnianosoitusten ja korkean yhteiskunnallisen aseman tavoittelua. Kaikki tämä on myös vahingollista hengelliselle elämälle.
13. Kṛṣṇan nielemä metsäpalo toimii niiden esteiden symbolina, joita ateistit asettavat dharman [hengellisen tiedon] saarnaajien tielle.
14. Uhritoimituksia suorittaneet brāhmaṇat edustavat Kṛṣṇaa kohtaan tunnettua välinpitämättömyyttä, joka johtuu ylpeydestä omasta asemasta varṇāśrama-järjestelmässä ja kiintymyksestä karma-kāṇḍan määräämiin rituaaleihin.
15. Indran palvominen edustaa symbolisesti monijumalaisuutta tai itsensä palvomista Jumalana.
16. Varuṇa on juopottelun ruumiillistuma. Jotkut uskovat, että viiniä nauttimalla voi kokea enemmän hengellistä autuutta. Nämä uskomukset ovat virheellisiä, ja niistä on luovuttava.
17. Käärmeessä, joka yritti niellä Mahārāja Nandan, ruumiillistuvat māyāvāda ja muut vastaavat filosofiat, jotka pyrkivät ”nielemään” bhakti-opin todellisen olemuksen. Näiden filosofioiden kannattajien seuraa on vältettävä huolellisesti.
18. Śaṅkhacūḍa symboloi kuuluisuuden tavoittelua ja heikkoutta naissukupuolta kohtaan.
19. Ariṣṭāsura personifioi bhaktin halveksuntaa ja kiinnostusta väärää uskontoa kohtaan.
20. Keśi edustaa symbolisesti illuusiota, jonka vaikutuksesta ihminen pitää itseään suurena antautuneena tai ācāryana. Ylpeys ja pyrkimys hallita ympärillään olevia on voitettava itsessään.
21. Vyomāsura edustaa varkaita ja vale-vaiṣṇavia.
22. Kaṁsa, joka aloittaa Kṛṣṇan vainoamisen vangitsemalla Hänen vanhempansa, yrittää tappaa Hänet ja joutuu myöhemmin Hänen kukistamakseen, edustaa ateismia.
Seuraavaksi katkelmia Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārājan luennoista, eri paikoista.
Käännösvirheet suomen kielellä.
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
-----------------
...
Vastakkainasettelu on osa lilan harmoniaa
Śrīla Śrīdhar Mahārāja selittää: ”Vastakkainasettelu voimistaa harmonian kauneutta ja antaa siihen oman panoksensa. Vastakkainasettelulla on merkitys ja hyöty. Se on osa alkuperäistä järjestelmää. Positiivisen ja negatiivisen, epäsuoran ja suoran vastakkainasettelu. Tämä on välttämätöntä: teesi – antiteesi – synteesi. Tämä on välttämätön osa edistystä. Meidän tulee ymmärtää: sellainen on leela.
Kun Jeesus rukoili puutarhassa vähän ennen ristiinnaulitsemistaan, Juudas lähestyi häntä yhdessä kirjanoppineiden ja pappien kanssa pettääkseen hänet: hänen piti suudella Messiasta ja antaa siten merkki siitä, kuka oli otettava kiinni. Yhtäkkiä Jeesus katsoi Juudasta niin ilmaisuvoimaisesti, aivan kuin olisi lävistänyt hänet katseellaan. Juudas ajatteli itsekseen: ”Minä olen joutunut kiinni, minua syytetään Kristuksen kuolemasta. Ja kuitenkin hänen minuun kohdistettu katseensa näyttää sanovan: ’Minä käytän sinua omiin tarkoituksiini, enkä sinä minua. Käytän sinua petturin roolissa osoittaakseni tuleville sukupolville elämäni suuruuden’.”
Viimeisellä ehtoollisella Jeesus ennusti: ”Yksi teistä pettää minut.” Juudas oli paikalla, ja Kristus katsoi hänen suuntaansa. Myöhemmin, kun Juudas tuli sotilaiden ja kirjanoppineiden kanssa Getsemanen puutarhaan ottamaan Jeesuksen kiinni, tämä katsoi jälleen häntä, ja Juudas ajatteli itsekseen: ”Sinä halusit ansaita minulla hieman rahaa, minä taas tulen käyttämään sinua koko ikuisuuden. Sinä tulet ikuisesti vastustamaan minua. Tiesin, että olet petturi, mutta en paljastanut sinua. Otin sinut silti seuraajieni joukkoon täysin tietoisena siitä, että tulen käyttämään sinua omiin tarkoituksiini.” Tätä Jeesuksen katse ilmaisi.
Juudas menetti järkensä. Hän heitti hopearahapussin pois ja juoksi sotilaiden luo huudahtaen: ”Olen tehnyt kaikkein kauheimman synnin. En kestä tätä\!” Juudaksen voimat jättivät hänet, hänen henkensä murtui. Jiujitsussa, kun yksi vastustaja hyökkää toisen kimppuun ja tämä vetäytyy yllättäen, hyökkääjä kaatuu suoraan kasvoilleen maahan. Juudas joutui suunnilleen tällaiseen asemaan. Jeesus vastasi hänen petokseensa rakkaudella. Se oli sellaista rakkautta, joka riisui Juudakselta aseet ja ajoi hänet hulluuden partaalle: ”Minä kohtelin häntä niin alhaisesti ja häpeällisesti, mutta minuun kohdistetussa hänen katseessaan en näe kostonjanoa, vaan ainoastaan ääretöntä kiitollisuutta.”
Se, jolla on täydellinen näkemys ja joka ottaa kaiken huomioon, näkee, kuinka jokainen atomi edistää Kṛṣṇan leeloja, suoraan tai epäsuorasti. Kaikki tapahtuu yksinomaan Hänen nimissään, jopa se, mikä ei ensi silmäyksellä ole palvelemista.
Seuraavaksi katkelmia Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārājan luennoista, eri paikoista.
Käännösvirheet suomen kielellä.
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
-----------------
...
Mutkitteleva liike – sellainen on leela. Edistys on liikettä, sellainen on sen luonne. Rajaton ei ole staattinen, siellä ei ole sijaa pysähtyneisyydelle. Rajaton on aina dynaaminen. Tässä on vaikeus – ymmärtää, kuinka Rajaton voi olla dynaaminen ja kehittyvä. Leela tarkoittaa ’ikuisesti uutta’. Tämä on myös Rajattoman ominaisuus. Sellainen on leelan luonne. Liike, joka säteilee iloa ja onnea. Ekstaasi, jolla on elävä, liikkuva luonne.
Esimerkiksi minä syön aina makeisia. Mutta ne alkavat kyllästyttää minua, ja syön jotakin suolaista. Ja joskus pidän kitkerästä mausta – en suolaisesta, vaan kitkerästä. Herran tahto liikkuu ’ympyrää’. Ero (viraha) on hyvin katkera, ja kohtaaminen (milana) hyvin makea.
Leela on niin täydellinen ilmiö, että menetykset ja saavutukset, molemmat, ovat täydellisiä. Erossa ja kohtaamisessa Kṛṣṇa ei jätä meitä – niin suuri Hän on. Siellä, missä Hän on läsnä, vallitsevat väistämättä tyytyväisyys, onnellisuus ja ilo. Muuten ei voi olla.
Langenneelle sielulle on parempi keskittyä eron tunnelmaan. Tällainen bhajana, tällaisen hengen vaaliminen, on terveempi ilmiö. Mutta kun kyse on sambhogasta, Kṛṣṇan kanssa kohtaamisen mietiskelystä, on olemassa vaara joutua maallisen nautinnon hengen uhriksi.
..
...
....
Puhtaimmassa naurussamme näkyy suuri tuska; kauneimmat laulut meiltä äärimmäinen suru synnyttää.
Kun luemme runoa, joka kertoo sankarin ja sankarittaren tuskallisesta erosta, kertomus on niin mukaansatempaava, että vuodatamme kyyneleitä, mutta emme kykene sulkemaan kirjaa. Joskus tuska sisältää makeutta. Se on mahdollista.
Jagannātha Purissa Śrī Caitanya koki läheisten kumppaneidensa kanssa elämänsä viimeisten kahdentoista vuoden ajan jatkuvasti suuren Kṛṣṇasta erossa koetun yhteyden valtameren. Viimeisten kahdentoista vuoden aikana Hän vietti kaiken aikansa maistellen tätä makeutta.”
Seuraavaksi katkelmia Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārājan luennoista, eri paikoista.
Käännösvirheet suomen kielellä.
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
-----------------
...
...
Lilan kuvausten ajaton luonne
Vedojen kirjoittajat, ṛṣit (”näkijät”), tunnetaan nimellä tri-kāla-jña – ”ne, jotka kykenevät näkemään menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden tuolle puolen”, ajan ulkopuolelle. Samat leelat, Herran eri avatārojen teot (kuten taistelu demoni Rāvaṇaa vastaan vanhurskaan kuninkaan Rāman hahmossa, Vedojen kirjoittaminen viisas Vyāsan ominaisuudessa tai Kṛṣṇan teot), voivat tapahtua hieman eri tavoin eri aikakausina. Vedojen kirjoittajille aika ei kuitenkaan ole periaatteellinen tekijä. Siksi samojen leelojen kuvaukset eri vedalaisissa kirjoituksissa voivat poiketa toisistaan hieman.
Tätä voidaan verrata siihen, kuinka teatteri esittää eri vuosina saman näytelmän erilaisina ohjaustulkintoina. Internetin käyttöoikeuden omaava käyttäjä voi kuitenkin valita mieleisensä esityksen riippumatta siitä, milloin se on tallennettu.
Śrīla Śrīdhar Mahārāja kommentoi kerran Śrīla Bhaktivinoda Ṭhākurin kirjan ”Jaiva-dharma” hahmoja, jotka muodollisesti ovat vain kirjallisia henkilöitä, seuraavasti: ”Bhaktivinoda Ṭhākurin luomat ’Jaiva-dharman’ henkilöhahmot eivät ole kuvitteellisia, vaan ne ovat todella olemassa. Hänen kirjansa tapahtumat ovat voineet tapahtua toisella aikakaudella (kalpalla) tai toisena Brahmān päivänä ja ilmentyä sitten meidän ulottuvuudessamme.”
Hän selittää: ”Berkeley väitti, että maailma on olemassa ainoastaan mielessämme. Hänellä oli taipumus kieltää maailman todellinen olemassaolo. Hegel kuitenkin antoi Berkeleyn ajatuksille enemmän tervettä järkeä. Oletetaan, että uskon, että taskussani on sata dollaria. Berkeleyn mukaan näin on. Mutta jos laitan käteni taskuun, en löydä niitä. Hegel puolestaan esitti, että ne ovat olemassa jossakin Universaalissa Mielessä.
Valo etenee aina samalla nopeudella. Puhun nyt, ja puheeni äänet kulkeutuvat kauas matkustaen ajassa ja avaruudessa. Myös valon aaltojen välittämät kuvat kulkevat. Toisen maailmansodan äänet ja kuvat radioaaltojen muodossa lentävät yhä jossakin avaruudessa ja värähtelevät tietyllä taajuudella. Kerran ne olivat täällä, nyt ne ovat jossakin muualla. Ne täyttävät tietyn todellisuuden kerroksen ajassa ja avaruudessa. Jos lasketaan kukka Gaṅgā-jokeen, virtaus kuljettaa sen pois, mutta jos ohitamme virtauksen, voimme saavuttaa kukan jossakin kaukana edessäpäin. Valon nopeus on 300 000 kilometriä sekunnissa. Jos ylitämme sen, pystymme ohittamaan valon aaltojen välittämät tapahtumat. Periaatteessa tämä on mahdollista.
Sanotaan, että Kṛṣṇan leelat siirtyvät universumista toiseen samalla tavalla kuin Aurinko siirtyy aikavyöhykkeeltä toiselle. Me näemme nyt auringonnousun, mutta jollekin toiselle se koittaa viiden minuutin kuluttua. Näin Aurinko nousee koko ajan. Jos liikumme Auringon nopeudella, voimme kohdata auringonnousun jatkuvasti.”
Śrīla Śrīdhar Mahārāja selittää myös: ”Kṛṣṇan jumalallisia leeloja suojelee Hänen suloinen tahtonsa: kun sanomme, että jokin on leela, emme voi asettaa sitä mihinkään rajoihin. Voimme puhua siitä, että se ilmentyi jossakin tietyssä paikassa jollakin tietyllä tavalla. Mutta emme voi koskaan olla varmoja siitä, saako se jälleen täsmälleen saman muodon.
Siksi löydämme tiettyjä eroja eri aikakausina tapahtuneiden leelojen kuvauksista. Jīva Gosvāmī sanoo, että syy siihen, miksi Purāṇoissa on erilaisia kuvauksia joistakin Herran leeloista, on se, että yhtenä ajankohtana kyseinen leela esitettiin yhdellä tavalla ja toisena ajankohtana toisella tavalla. Siksi löydämme tiettyjä eroja jopa saman leelan kuvauksista.
Oppineet voivat esittää seuraavan haasteen: ’Miksi joissakin kohdissa Padma-purāṇaa jokin leela kuvataan yhdellä tavalla, kun taas Bhāgavata-purāṇa esittää sen jo aivan toisin? Miksi Harivaṁśa eroaa Mahābhāratasta?’ Me sanomme, että eri kalpoina eli aikakausina samat leelat tapahtuvat eri tavoin. Mikä tahansa Herran yksittäinen leela voidaan ilmentää tässä maailmassa rajattomilla tavoilla, koska Hän on rajaton, riippumaton ja absoluuttinen.”
Tätä voidaan verrata siihen, kuinka teatteri esittää eri vuosina saman näytelmän erilaisina ohjaustulkintoina. Internetin käyttöoikeuden omaava käyttäjä voi kuitenkin valita mieleisensä esityksen riippumatta siitä, milloin se on tallennettu.
Sanotaan, että Kṛṣṇan leelat siirtyvät universumista toiseen samalla tavalla kuin Aurinko siirtyy aikavyöhykkeeltä toiselle. Me näemme nyt auringonnousun, mutta jollekin toiselle se koittaa viiden minuutin kuluttua. Näin Aurinko nousee koko ajan. Jos liikumme Auringon nopeudella, voimme kohdata auringonnousun jatkuvasti.”