17.5.2006 6:00:00
Norjassa kansallispäivää
juhlitaan myös suomeksi
Norjassa vietetään keskiviikkona kansallispäivää - niin myös Jäämeren rannalla sijaitsevassa Pykeijan kalastajakylässä.
Elisabet Haasta Pykeijan kylästä
Norjassa kansallispäivä, 17. toukokuuta, eli ”syttende maj” on suuri juhla - sillä muistetaan Ruotsista irrottautumista 101 vuotta sitten.
Myös Suomalaismetsien tasavallassa ja ”pikku Suomessa”, Varangin vuonon rannalla sijaitsevassa Pykeijan kalastajakylässä pidetään päivän kunniaksi juhlat.
Pykeijan kylässä suomi on edelleen käypä kieli vanhemman väen keskudessa. Myös Pykeijan koulussa kaikki oppilaat osaavat lukea ja kirjoittaa suomea, vaikka puhuminen onkin vähän kankeaa.
- Suomen kieli on kuulunut Norjassa opetusuunnitelmaan vapaaehtoisena toisena kielenä jo 15 vuotta, kertoo opettaja Kaija Pääkkö.
Pykeijan kylä pitää kiinni ”pikku-Suomen”- imagostaan, eikä se ole ainoa suomalaiskylä Ruijan rannalla.
Vesisaaren keveenimuseossa Igrid Niskavaara muistelee missä kylissä suomea puhuttiin hänen lapsuudessaan. Mutta miten suomen kielen käy Norjassa? Kouluissa suomea kyllä opetetaan, mutta nuorempi väki ei enää puhu keskenään suomea.
Vesisaari on nykyään kuuden tuhannen asukkaan monikultuurinen kaupunki. Mekivaaran koulun oppilailla on kymmenkunta kotikieltä, mutta suomen kieli on suosittu oppiaine.
http://www.sr.se/sisuradio/nyheter/artikel.asp?artikel=858814
Norjassa kansallispäivää
juhlitaan myös suomeksi
Norjassa vietetään keskiviikkona kansallispäivää - niin myös Jäämeren rannalla sijaitsevassa Pykeijan kalastajakylässä.
Elisabet Haasta Pykeijan kylästä
Norjassa kansallispäivä, 17. toukokuuta, eli ”syttende maj” on suuri juhla - sillä muistetaan Ruotsista irrottautumista 101 vuotta sitten.
Myös Suomalaismetsien tasavallassa ja ”pikku Suomessa”, Varangin vuonon rannalla sijaitsevassa Pykeijan kalastajakylässä pidetään päivän kunniaksi juhlat.
Pykeijan kylässä suomi on edelleen käypä kieli vanhemman väen keskudessa. Myös Pykeijan koulussa kaikki oppilaat osaavat lukea ja kirjoittaa suomea, vaikka puhuminen onkin vähän kankeaa.
- Suomen kieli on kuulunut Norjassa opetusuunnitelmaan vapaaehtoisena toisena kielenä jo 15 vuotta, kertoo opettaja Kaija Pääkkö.
Pykeijan kylä pitää kiinni ”pikku-Suomen”- imagostaan, eikä se ole ainoa suomalaiskylä Ruijan rannalla.
Vesisaaren keveenimuseossa Igrid Niskavaara muistelee missä kylissä suomea puhuttiin hänen lapsuudessaan. Mutta miten suomen kielen käy Norjassa? Kouluissa suomea kyllä opetetaan, mutta nuorempi väki ei enää puhu keskenään suomea.
Vesisaari on nykyään kuuden tuhannen asukkaan monikultuurinen kaupunki. Mekivaaran koulun oppilailla on kymmenkunta kotikieltä, mutta suomen kieli on suosittu oppiaine.
http://www.sr.se/sisuradio/nyheter/artikel.asp?artikel=858814
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oslossa jaetaan Nobelin rauhanpalkintoja ihmisille jotka taistelevat epäoikeudenmukaisuutta vastaan ja palkinnon jakajalla itsellään ei ole puhtaat jauhot pussissa.
Sellasta on germaanilogiikka. Norjahan on Ruotsin apuvaltio suomalaistaustaisten vähemmistöjen vuosisataisessa sortamisessa. Se on niillä verenperinnössä? Ja PN ei tee mitään!
Siellä kun Suomea edustaa ruotsinkieliset,jotka hiljaa tukevat suomenkielisten pohjoismaalaisten sakinhivutusta.
Kuinkas tuo liittyy Norjan itsenäisyyspäivään?
Minä aikankin haluan onnitella norjalaisia, siellä asuvia kveenejä ja kaikkia nykyisiäkin Norjaan muuttaneita maahanmuuttajia ja toivottaa heille mieluisaa "sjuttonde maita".
Norjalaisista voi ottaa suomalainenkin oppia itsenäisyyspäivän vietossa.
Tuollainen logiikka, mitä esität, on peräisin juoksuhaudoista ja osoittaa kirjoittajan alemmuudentuntoa ja pelkotilaa. Koitahan ryhdistäytyä.