Luin A. Störgrenin kirjan "Mutkainen tie vapauteen" ja Ella Ojalan kirjan "Pitkä kotimatka". Minulle ne olivat hieno lukukokemus: lapsen silmin "kiltisti" kuvattua elämää ja tapahtumia, sitä tunteiden kirjoa, mitä he joutuivat kokemaan traagisten tapahtumien vyöryessä yli ja lopulta itse selviytyneinä. Kirjat olivat ajallisesti toistensa jatkoa, elävää kerrontaa elämästä Lempaalan alueella, karkotuksista, leireiltä selviytymisestä, paikasta toiseen pakenemista...
Voin vain sanoa: Kiitos kirjoista!
Voin vain sanoa: Kiitos kirjoista!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Juhani Konkka on paras!!Minä itkin.
Pietarin valot voisi olla seuraava kirjahankinta.
Omko kukaan lukenut Heimosotien historian. Miten suuri osa siinä käsittelee Pohjois-Inkerin aluetta?
Äitini on syntynyt Lempaalan Mustilan kylässä 1925 ja hän kirjoitti kirjan Kohtalon lapsia 1974 (Otava) Kirjassa kerrotaan sota-ajasta, saksalaisten pakkotyöleirillä olemisesta, muutosta Suomeen yms. Kirjaa on ehkä saatavilla vain kirjastoista.
Mielenkiintoinen ja vaikuttava kirja. Minun paras ystäväni on Maria Kajavan lapsenlapsenlapsi :) En ole oikeasti Keltosta.. vaikka asuin siellä n. 8v. Kotikylänä pidän Oravaa.. jossa syntyi Maria Kajava.. Lukekaa.. Tosi hyvä.