Inkeri lehden eri numeroita voi saada yksityiseen käyttöön myös paperijäljenteinä, (maksullisia), yleiseen julkistamiseen tarvitaan oikeudenhaltijan lupa, joka tässä tapauksessa olisi lehden julkaisija? Näin vastattiin Kansalliskirjaston kaukopalvelusta tänään.
Inkeri-lehden teemanumeroa, Lempaalan historia, on kolme kappaletta. Jokaisessa neljä sivua. Paperijäljenteet toimitetaan yksityishenkilöille postiennakolla kahdessa-kolmessa päivässä.
Inkeri-lehden teemanumeroa, Lempaalan historia, on kolme kappaletta. Jokaisessa neljä sivua. Paperijäljenteet toimitetaan yksityishenkilöille postiennakolla kahdessa-kolmessa päivässä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kuka mahtaa olla Ínkerin teemanumeroiden oikeudenhaltia? Käykö se ilmi. Jos nimittäin on olemassa, niin voisi lähestyä.
Luulen että tä lehti on Inkeri Kirkon. Muistan että Aarre Kuukauppi oli joskus sen toimittaja
Tekijänoikeudesta tietoa:
www.minedu.fi/OPM/
Tekijänoikeus
Lehtien julkaisemiseen verkkosivuilla tarvitaan siis lupa oikeudenhaltijalta, joka on lehden julkaisija . Verkkosivujen ylläpitäjä varmastikin sen hankkii.
Enempää en tähän osaa lisätä.
Kansallisarkston kommentti on melko vajavainen.
Asia ei ole välttämättä näin yksioikoinen jos lähtökohdaksi otetaan tekijänoikeuslaki.
Mutta tekijänoikeuksiin liityvien kysymysten huomioiminen on aina hyväksi.
Mutta kun kyseessä on esim. ns asia-artikkeli, tekijänoikeus kohdistuu artikkelin (esim. kaunokirjalliseen tyyliin, valokuviin) esitystapaan - ei varsinaisesti artikkelin sisltämiin tietoihin (faktoihin).
Tekijänoikeus suojaa enssijaisesti ns. taloudellisia oikeuksia (yksinoikeutta teoksen taloudelliseen hyväksikäyttöön) mutta tietyssä laajuudessa myös ns isyysoikeuksia. Laissa on kuitenkin lievempiä säännöksiä sellaisen tilanteen varalle että kyse ei ole talopudellisesta toiminnasta (esim. kaikille avoimet kirjastot jne)
Laissa on lisäksi useita poikkeuksia. mainitsen vain muutaman. En siis mene yksityskohtiin mutta muutama osviitta.
On ratkaistava kenelle teoksen tekijänoikeus teoriassa kuuluu: esim. artikkelin kirjoittajalle vai lehdelle (julkaisijalle) taikka kustantajalle.
7 §: Tekijänä pidetään, jollei näytetä toisin olevan, sitä, jonka nimi taikka yleisesti tunnettu salanimi tai nimimerkki yleiseen tapaan pannaan teoksen kappaleeseen tai ilmaistaan saatettaessa teos yleisön saataviin.
Jos teos on julkaistu tekijää sanotuin tavoin ilmaisematta, edustaa julkaisija, milloin sellainen on mainittu, ja muutoin kustantaja tekijää, kunnes tämä on ilmaistu uudessa painoksessa .
Jos tekijänoikeus kuuluu kirjoittajalle (fyysiselle henkilölle) on lähtökohtana tekijänoikeuden voimassaoloaika:
Tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän kuolinvuodesta.
Vaikka 70 vuotta olisi kulunut, niin aina voi kysyä perikunnalta.
Jos lehden omistusoikedet kuuluvat kustantajalle tms.: kysyä lupa kustantajalta.
Sitten TÄRKEÄ poikkeus:
20 §:
Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, kappaletta saadaan käyttää teoksen näyttämiseen julkisesti.
Tulkinnan varaista on se mitä teosken näyttäminen julkisesti tarkoittaa täss yhteydessä (sisältääkö se esim. teoksen esittämisen internetin esim. PDF-tiedoston avulla ( ns tekninsen apuvälineen avulla?
Selvintä olsi kai kysyä esim. joltain alan asiantuntijalta (esim organsaatio joka valvoo tekijänoikeuksia).
Huomaa kuitenkin aina:
3 §: Kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin, on tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii.
Käytännössä siis lähteen ilmoittaminen on aina suositeltavaa.
Ks lisää tekijänoikeuslaista
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404