Ajatukseni toimii sillä tavalla, että ne inkeriläiset joille riitti äiti-venäjän kohtelu saivat muuttaa oikeina SUOMALAISINA Suomeen. Elikä.. heille annetaan tai oli joskus annettu sellainen mahdollisuus. Se ei ollut sellainen valinta että "jos olet suomalainen niin muuttaa Suomeen" ei. Kyllä sinne oikeita suomalaisia jäi.. tunnen ne. Mutta kun inkeriläinen muuttaa Suomeen.. eiköhän on samalla tavalla inkeriläinen kuin toiset haluavat olla savolaisia, karjalaisia jne. Kysymykseni on... että milloin inkeriläisistä tulee tavallisia Suomalaisia.. Itse luulen, että esim. minun lapset, jotka syntyivät tänne ovat jo sellaisia. Toisilla menee pari sukupolvea.. luulisin. Kysymykseeni myös kuuluu.. mitä inkeriläisyydstä loppujen lopuksi jää?? Itsestäni jo nyt voin sanoa, että olen enemmän pojois-karjalainen kuin inkeriläinen... niin
Milloin sulaudutaan?
Anton_Keltosta
7842
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Inkeriläisillä on oma historia ja kulttuuri,joita kannattaa tutkia ,joista täyttyy olla ylpeä,ja joita täyttyy ja opettaa lapsille.
Murteesta ei ehkä jää mitään,sitä ei ole nytkään enää,mutta puhetapa,jotkut sanat,vitsit jne saa opetella.
Meidän EI TARVITSEE sulautua,me OLLAAN suomalaisia,jos joku ei tunnustaa meitä se on hänen vika,se on hänen sivistymyksen puute.Suomessa mä löysin enemmän oma ,kuinvierasta,mä oon KOTONA.
"Inkeriläinen" nosti esille erittäin tärkeän asian: Ei inkeriläisillä ole tarvetta sulautua "kantasuomalaisiin" vaan kotoutua (integroitua: olla luonteva osa yhteiskuntaa ja säilyttää samalla omat perinteensä ja kulttuuripiirteensä. Ja tilannehan on paradoksaalinen. Vaikka ensimmäinen maahanmuuttajapolvi ehdoin tahdoin haluaisi sulautua kantaväestöön, heidän lapsensa voivat valita toisen tien ryhtymällä korostamaan juuriaan. "Inkeriläinen" osuu naulan kantaan olemalla ylpeä taustastaan.
Olen ylpeä juuristani. Olen aina Suomessa asunut ja vasta myöhemmällä iällä saanut tietää olevan inkeriläistä sukua. Nyt sitten selvittelen kulttuuria ja historiaa. Olkaa ylpeitä itsestänne ja kulttuuristanne!
Ett' jottain totuuvesta sannoo se, että kun Suomessa on tuhansii inkeriläisii mutt tiäällä vuain muutama.. Onkne oikeesti suomalaisii?
Mänikö oikein?
Inkeriläisyys on osa suomalaista karjalaisuutta. Pietari on rakennettu karjalaiselle suolle. Jos Viipuri olisi vielä osa Suomea niin tätä keskustelua ei edes tarvitsisi käydä. Suomalaisuuden määrittely on muuttunut sen jälkeen kun rajat piirrettiin niinkuin ne nyt on. Jos Inkeri olisi lähempänä niin asiat olisi toisin. Nationaliteetti on rakentunut rajojen mukaan, ei etniteetin. Aina kaikki vasemmistolainen maailmanparantaja sanoo että Afrikan ongelmat johtuu kun kolonialisti piirsi rajat väärin viivottimella, ei heimorajan mukaan. Sama vika euroopassa.
Historiallisesti inkeriläisten heimo muododostui savolaisista(savakot) ja karjalaisista(äyrämöiset),jotka ovat muuttaneet Inkerinmaalle 1600-luvulla.
äyrämöiset. Äyrämöiset sanoivat itseään äyrämöisiksi ja kaikkia pohjoisempaa ja lännempää tulleita savakoiksi, vaikka olisivat olleet jääskeläisiä. Sanoivatko savakot itseään savakoiksi? Kyllä kai? Eikös se viimeisinä aikoina ollut vaateparsi sekä äyrämöisyys ja savakkous?