Kuinka paljon tuollainen vanha sotilaskiväärin (M39) piippu kärsii jos aseella ampuu näitä ko kaliiberin rautasydän luoteja?
Tämä tuli vaan mieleen, sillä mitä nyt olen patruunoita ko aseeseen ostanut, niin suurin osa kyseisen kaliiberin patruunoista tuntuu olevan noita rautasydänluodeilla varustettuja.
Mutta toisaalta, jos ja kun nämä varmaankin asetta jonkin verran kulutavatkin niin luulisin että meikäläisen laukaus määrillä (200-250/vuosi) luulisi piipun kestävän suhteellisen kauan...
Vai kuinka??
Tämä tuli vaan mieleen, sillä mitä nyt olen patruunoita ko aseeseen ostanut, niin suurin osa kyseisen kaliiberin patruunoista tuntuu olevan noita rautasydänluodeilla varustettuja.
Mutta toisaalta, jos ja kun nämä varmaankin asetta jonkin verran kulutavatkin niin luulisin että meikäläisen laukaus määrillä (200-250/vuosi) luulisi piipun kestävän suhteellisen kauan...
Vai kuinka??
Vastaukset 9
Vanhimmat
varsinkin m-39 kestää koska isokaliberi on muutaman sadasosan suurempi kuin muissa pystykorvissa.Ja pintahan on luodeissa kuitenkin jokatapauksessa messinkiä.Toisaalta Sakon Range on myös niin halpa paukku ettei eroa rautasydämisiin liene noilla ammuntamäärillä merkittävä.
Ammu aivan huoletta vaan rautasydämmisllä luodeilla .Sinun vuosittaisella laukaus määrällä kivääri kestää 100-vuotta jos vain muistat muuten huoltaa sitä.
Kiitoksia vastaajille... Eli jatkan siis samaan malliin kuin ennenkin...
Tiedän että nuo Sakon Ranget eivät vissiin ole rautasydän luoteja, mutta taasen toisaalta tuntuu noiden 8g luotien ampuminen jotenkin tylsältä kun on tottunut noihin 11,7g...
Niin ja mitä aseen huoltoon tulee, niin puhdistan/öljyän aseen välittömästi ammunnan jälkeen oli aseella sitten ammuttu kuinka monta laukausta tahansa.
Kyllähän niitä ampua uskaltaa pääasiassa. Moni pelkää turhaan näitä "rautaluoteja" kun magneetin kanssa oikeen kaikkia paukkuja kokeilevat. He eivät yleensä tiedä että esim. s&b 7.62x54r luodeissa on lyijysydän-ohut rautavaippa-messinki(/tompakki)vaippa jolloin rauta ei ikinä ammuttaessa ota kiinni piipun sisäpintaan.
Mainittakoon että on tullut vastaan venäjän ja kiinan ihmeitä joissa on rautavaippa ja luultavasti elektrolyysillä tehty messinki "väri" pinnassa. Tälläisiä en ainakaan pakettikaupalla suosittele ammuttavat kuin kromatusta piipusta.
Noita Sellier Bellotin paukkuja olen etupäässä käyttänytkin, mutta tämä asia tuli lähinnä sillä mieleen, kun tuli ostettua kokeilumielessä pieni erä jotain "armeijan ylijäämä" tavaraa, joista edes myyjäliikkeellä ollut kauhean tarkkaa tietoa.
Patruunoissa on vihreä hylsy,musta nalli, messingin värinen luoti jossa harmaa kärki, hylsyn sivuilla lukee 7,62X54R . SM ja kannassa lukee joko 66 tai siten 99 ja lisäksi UXQ tai sitten UXO.
Lisäksi luoti on näissä hieman pidempi kuin esim noissa S&B:n 11,7g paukuissa
Mitäköhän paukkuja nämä mahtavat olla...
...varsinaista Dragunovin ruokaa.
Niitä maailman piippu ystävällisimpiä patruunoita, vai kuinka?
kaveri ampu hirveä keulaan. luoti löyty takajalasta, ja ladattiin uudelleen. eli kierrätystä.
Terve.
Jos haluat saada sen hyvin käymään niin lataa ne hylsyt joko Lapua D46.lla tai D166.lla