Heippa,
Luen tätä palstaa epäsäännöllisen säännöllisesti ja ihmettelen suuresti. Kuinka on mahdollista, että ihmiset ovat niin negatiivisia kun vaan ovat? Miksi asioista vaan valitetaan, eikä nähdä hyviä puolia. Niitähän on joka paikassa, myös Suomessa.
Olen asunut ulkomailla 12-vuotta. Olen aikeissa muuttaa takaisin muutaman vuoden sisällä, ainakin muutamaksi vuodeksi, monestakin syystä. Vähän masentaa nämä kirjoitukset, vaikka en oikein jaksa niihin objektiivisesti suhtautua. Kertokaa mielummin jotakin positiivista, edes joskus.
Eikö se ole itsestä kiinni, miten elämän haluaa nähdä. Olisiko mitenkään mahdollista luoda edes kerran positiivinen keskustelu.
Nimimerkillä:
Suomen luonto on kyllä kaunis!!
Luen tätä palstaa epäsäännöllisen säännöllisesti ja ihmettelen suuresti. Kuinka on mahdollista, että ihmiset ovat niin negatiivisia kun vaan ovat? Miksi asioista vaan valitetaan, eikä nähdä hyviä puolia. Niitähän on joka paikassa, myös Suomessa.
Olen asunut ulkomailla 12-vuotta. Olen aikeissa muuttaa takaisin muutaman vuoden sisällä, ainakin muutamaksi vuodeksi, monestakin syystä. Vähän masentaa nämä kirjoitukset, vaikka en oikein jaksa niihin objektiivisesti suhtautua. Kertokaa mielummin jotakin positiivista, edes joskus.
Eikö se ole itsestä kiinni, miten elämän haluaa nähdä. Olisiko mitenkään mahdollista luoda edes kerran positiivinen keskustelu.
Nimimerkillä:
Suomen luonto on kyllä kaunis!!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Joo, joo, mutta jos ei nää kaunista luontoa, kun näkee vain oman pahoinvointinsa. Näin on näreet. Suomessa on paljon hyvää jos vain on kykyä katsoa oikeella asenteella ympärilleen. Palasin juurilleni joku vuosi sitten ja voin hyvin.
Älä viitsi tollasta tätimäistä eettistä paskaa tulla tänne jauhaa. Onko maailma mukamas reilu? Mene katsomaan minne tahansa ruusutarhasi ulkopuolelle, niin itsekäs yhteiskuntaluokkasi kyllä on mukavasti järjestänyt vähempiosaisille ihan sietämättömät olosuhteet. Pitäisikö heidän lausua kanssasi täällä kaiken maailman kohteliuaisuuksia ja latteuksia kaltaisillesi. Olet iso lapsi, ja sekin on suuri kohteliaisuus sinulle.
Et sinä tasapainoisten ihmisten rakkautta Suomea kohtaan horjuta tippaakaan typerillä lausunnoillasi. Turhaan kirjoittelet.
Näethän että kansamme on mätää, mutta jos siltä ei suurempia odota, ei tarvitse myöskään pettyä. Hyvin täällä pärjää köyhänäkin.
Tervetuloa Suomeen, nätti maa tämä on!
Jos haluat rehellisen vastauksen paluumuuttajalta vilpittömään kysymykseen niin se on: älä muuta tänne!
Kukaan ei vaivautunut minulle aikoinaan minun paluumuuttaessani kertomaan asioita niin kuin ne olivat (turhaa se olisi ollutkin, koska muutin pakosta).
Mutta sinä et ilmeisesti halua rehellistä vastausta vaan vastausta joka on päähänpinttymäsi mukainen.
PS. Kalifornian luonto on sitä paitsi paljon nätimpi kuin Suomen luonto. Siellä hyppii meressä delfiinit, täällä hyppii silakat kun meinaavat tukehtua sinilevään.
jotka hyvin toimeentulevina jaksavat katsella maisemia ja voivat keskittyä ajattelemaan muutakin kuin jokapäiväistä leipäänsä. Ja onnellisia ne, jotka voivat jättää kotirantansa helpommin ja kauemmas kuin silakat hapenpuutteessa.
Mutta on niitäkin, joille kumpikin elämäntyyli on utopiaa.
Minä taas jaksan ihmetellä joidenkin suomalaisten tekopirteää asennetta. Varsinkin suomalaisessa työelämässä olen törmännyt tähän "positiiviseen" asenteeseen; tehdään ylityöt ilmaiseksi, työvuoroista ei marista, palkkaa ei vaadita ja hymyillä pitää epätoivoisesti, vaikka saisit haukkuja jatkuvalla syötöllä esimiehiltä. Minulle on jäänyt aina epäselväksi, johtuuko tämä "mielenhäiriö" koulujen ja kotien harrastamasta aivopesusta, epätoivoiseksi äityneen työelämän synnyttämästä perseennuolennasta, työpaikoilla riehuvasta kiusaamisepidemiasta, vai jostain muusta hengissäselviytymiseen liittyvästä strategiasta?
Jotta tähän ikuisuusongelmaan saadaan hiukan selvyyttä eli; onko Suomi kiva ja *kewl* maa asua, vaiko Euroopan pe*sereikä, siihen tarvitaan puolueetonta arvioitsijaa. Otetaanpa siis sellainen ja kehoitan näitä tekopirteitä yksilöitä tutustumaan, mitä englantilainen Financial Times -lehti kertoi parisen viikkoa sitten Suomesta. Näin lyhyenä briefauksena voin todeta, että lehden mukaan Suomi on saatanan masentava, henkisesti köyhä, helkkarin iso tuloloukku "siellä jossain", missä ilmasto muistuttaa Siperiaa ja ihmiset ovat enimmäkseen parisuhdeväkivaltaisia rasisteja.
Olen itse muuttamassa vuoden sisällä pois Suomesta, vaikka muutto on sanana liian neutraali kuvaamaan päätökseen johtavia tunteita. Itse luonnehtisin tunnetilaa lyhyesti ja ytimekkäästi seuraavalla sanalla - pakokauhu. Suurin pelkoni ulkomailla ei ole kulttuurishokki, sillä tuttavapiiriini kuuluu useita ulkomaalaisia, osaan 5 eri kieltä, enkä ole syntynyt Suomessa, vaan se, joudunko törmäämään suomalaisiin ja suomalaiseen mentaliteettiin vielä ulkomaillakin. Tätä palstaa lukemalla on jo nimittäin käynyt ilmi, että näitä tekopirteyden sinivalkoisia apostoleita vaeltaa joukoittain pitkin Eurooppaa saarnaamassa positiivisuuden evankeliumia.