kahvitellen ja voileipiä mutustellen, haluan nyt kertoa palstalaisille miten sitä Uuden-Ukin perhepiirissä vietettiin. Että eikö kuulu tälle palstalle, kyllä minunmielestäni kuuluu, koska olen jo melko tunnettu hahmo tällä saitilla, voi itse kukin verrata omaan juhlintaansa. Olivat päättäneet tulla yhtä aikaa kolme tytärtäni miehineen, kaksi poikaani vaimoineen, siis kymmenen henkeä. Lapsenlapsia oli vain viisi heillä mukanaan, no olihan siinä vilskettä, Vävyt söivät niin helkatisti vaimoni tekemiä voileipiä, ovat melko kovia syömään.
Alkoholitarjoilua ei ollut kuten ei Uuden-Ukin juhlissa koskaan, mutta silti naurua piisasi, no tietenkin tyttäret iskivät minun ikääni, kun aina muistan joka käänteessä julistaa olevani ikuinen viisikymppinen, eivät mokomat tahdo hyväksyä minua niin nuoreksi. Kun he tulivat ovstamme sisään heti yksi tytöistäni loihe lausumaan, no mitenkä se on Ukilla vatsa pelannut, onko virtsankarkailuja tapahtunut, kovalla äänellä kuten vanhalle miehelle puhutaan.
Kyllähän Ukki on heti leikissä mukana, menen eteiseen otan lenkkisauvani kepiksi käteeni ja tulen sisälle vaikeasti liikkuen kuten ainakin satavuotias olisin. Ja naurua piisaa, sen viisituntisen mitä nämä vieraani meillä viihtyvät sain nauraa taas vähän varastoonkin. Kun lapseni läksivät puolisoineen, oli helppo todeta vaimolle, kyllä täytyy olla iloinen kun lapsillammekin on itsetunto, kohdallaan kuten vanhemmillaankin, ja se on tänäpäivänä suuri lahja, sekä rikkaus.
Toinen poika toi konjakkipullon, ei mitään superkonjakkia, ihan vaan tavallista, toinen toi Arto Paasilinnan uutuuden, Rietas rukousmylly, vaikka olen tuhannesti kieltänyt mitään ei tarvitse tuoda, kunhan kahvilla käytte. Tyttäriltäni sain paitaa villasukat ja lämpimän villapaidan, vaikka en minä pehmeistä paketeista tykkää. Liekkö Ukki tullut jo tässävaiheessa "Lapsen kaltaiseksi", vaikka rohkenen epäillä.
Oli miten oli mieleenjäänyt Isänpäivä taas kerran, muuten se Konjamiinipullo voi säästyä jopa ensi isåinpäivään, eihän ukki ole mikään loppasuu viinankaan suhteen, vaikka nämä Kepuhörhelöt niin väittävätkin.
Alkoholitarjoilua ei ollut kuten ei Uuden-Ukin juhlissa koskaan, mutta silti naurua piisasi, no tietenkin tyttäret iskivät minun ikääni, kun aina muistan joka käänteessä julistaa olevani ikuinen viisikymppinen, eivät mokomat tahdo hyväksyä minua niin nuoreksi. Kun he tulivat ovstamme sisään heti yksi tytöistäni loihe lausumaan, no mitenkä se on Ukilla vatsa pelannut, onko virtsankarkailuja tapahtunut, kovalla äänellä kuten vanhalle miehelle puhutaan.
Kyllähän Ukki on heti leikissä mukana, menen eteiseen otan lenkkisauvani kepiksi käteeni ja tulen sisälle vaikeasti liikkuen kuten ainakin satavuotias olisin. Ja naurua piisaa, sen viisituntisen mitä nämä vieraani meillä viihtyvät sain nauraa taas vähän varastoonkin. Kun lapseni läksivät puolisoineen, oli helppo todeta vaimolle, kyllä täytyy olla iloinen kun lapsillammekin on itsetunto, kohdallaan kuten vanhemmillaankin, ja se on tänäpäivänä suuri lahja, sekä rikkaus.
Toinen poika toi konjakkipullon, ei mitään superkonjakkia, ihan vaan tavallista, toinen toi Arto Paasilinnan uutuuden, Rietas rukousmylly, vaikka olen tuhannesti kieltänyt mitään ei tarvitse tuoda, kunhan kahvilla käytte. Tyttäriltäni sain paitaa villasukat ja lämpimän villapaidan, vaikka en minä pehmeistä paketeista tykkää. Liekkö Ukki tullut jo tässävaiheessa "Lapsen kaltaiseksi", vaikka rohkenen epäillä.
Oli miten oli mieleenjäänyt Isänpäivä taas kerran, muuten se Konjamiinipullo voi säästyä jopa ensi isåinpäivään, eihän ukki ole mikään loppasuu viinankaan suhteen, vaikka nämä Kepuhörhelöt niin väittävätkin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
yksi yhteen tarinasi kanssa. Kaunis satu, pakko sanoa.
Yritin kyllä kertoa juuri kuten tapahtui, ei minunmielestäni siinä mitään satua ole, Vaimoni joka ei yleensä lue kirjoituksiani, nyt luetin hänellä tämän aikaansaannokseni, no noihan te juuri pelleilitte mitä tuo mies ei usko. Sehän oli ihan arkista leikinlaskua ilman mitään tarkoitusta. Nyt se vain tuli kirjoitettua tähän saitille.
Enhän edes kehunut, mitenkään tapahtumaa, luulisin, että tämänsortin isänpäiviä vietetään tuhansissa kodeissa, jopa Keskustalaisissa perheissä, ei yksinomaan Edistysmielisissä Demarikodeissa. muuten en edes tiedä Vävyjeni enkä tyttärieni äänestyskäyttäytymistä. Poikieni poliittisen kannan kyllä tiedän, he ovat taatusti Isänsä poikia, siinäkin suhteessa, ja siitä minä olen todella ylpeä ja onnellinen.