vain pieni viive
ja kaikki olisi ollut toisin
yksi intohimonsuudelma
eikä mikään olisi ollut
enää entisellään
kuinka tarkkaan keräsin
sirpaleet pois
tasoitin kaikkia Roomaan vieviä
sydämen valtateitä
pyysin myrskyä odottamaan
että sinä ehtisit turvaan
pakotin pedot perääntymään
luoliinsa
ei ollut minusta matkalle
seuraksesi
makkaravoileipien
jakajaksi
painunutta termoskahvia
hörppimään
mutta me tiedämme
niin
sinä kuten minäkin
ettemme pääse irti toisistamme
ikinä
ja kaikki olisi ollut toisin
yksi intohimonsuudelma
eikä mikään olisi ollut
enää entisellään
kuinka tarkkaan keräsin
sirpaleet pois
tasoitin kaikkia Roomaan vieviä
sydämen valtateitä
pyysin myrskyä odottamaan
että sinä ehtisit turvaan
pakotin pedot perääntymään
luoliinsa
ei ollut minusta matkalle
seuraksesi
makkaravoileipien
jakajaksi
painunutta termoskahvia
hörppimään
mutta me tiedämme
niin
sinä kuten minäkin
ettemme pääse irti toisistamme
ikinä
Vastaukset 10
Vanhimmat
..rakkautta vain niin koskettavien
sanojen kera.
no aluksi tuli mieleen kristyttyjen
vainot rooman taholta
mutta roomahan ikuisen rakkauden
kaupunki on ja runosi otsikko toinen sanonta.
tykkäsin tosi kovasti tästä(ja kokahan sitä
lukisi mestarilta sellaista mistä ei pitäisi
-ei koskaan)ja ehkä siksi kun se niin monia
ajatuksia synnytti.
mahtavaa mestari marin!!!
Sinä ....
ikuinen imartelija,,,
Vaan en tahdo sanojasi ampua alas,
sovitaan, että uskon mitä kirjoitit:)
Mukavaa alkanutta viikkoa!
vaan kaikki tiet VIEVÄT Roomaan.
Huh, jopa vie taas runosi mennessään intohimosuu-
delmineen kaikkineen.
Mahtavaa runoilua Systeri.
Juu-u rouva, intohimot ne on ru... enpäs
kerrokaan:)))
Yhdellä jos toisella, kuten sinäkin sen tiedät.
Tää kiittää ja niiaa, näin ensalkuun:)
Ensi hetkestä lähtien hän oli
kokonaan minua ja minussa.
Hän seisoi hieman erillään muista.
Ylväänä ja hieman kallellaan
jalkansa varassa.
Jumalaiseni,kyllä se oli,myönnän,
rakkautta ensi näkemältä.Tulista
lempeä sielua myöten heti.
Katselin häntä ettältä.Takaapäin
näkymä oli herkullisin.Koin
hekumaa.
"Tekeekös mielesi koittaa" sanoi joku.
"Tuossa lähellä on rauhallinen metsikkö".
Sieluni lehahti laukkaan kuin Pegasos,
pelkästä ajatuksesta päästä rauhass
kokeilemaan.
Otin hänestä ja nöyränä hän tuli.
Kulki rinnallani lämpimään metsikköön.
Siellä katseilta piilossa hyppäsin
satulaan.Jalkani olivat juuri oikeassa
asennossa ja kulmassa.Annoin mennä.
Yläviistoon.Hurmahengessä.
Mikää,ei mikään,ole tuntunut ennen
tältä,huusi koko sisukuntani.
Sieluni liiti kuin valkopääkotka.
Hän mukautui ja oli tukevana jalkojeni välissä.
Poljin ja lähenimme huippua.Kuuma
viima hyväili meitä,kuumia.
Suustani purkautui alkeellinen
huuto,kun pääsimme huipulle.
Ponnistelu oli ohi.Ihana vapauttava tunne
ja tietoisuus,että se monasti uusituu.Yhtä ihanalla tavalla.Huimaavaa ja
suunnatonta.
Olimme huipulla ja saavuttaneet sen.
Minä ja uusi sininen polkupyöräni.
Alumiinirunkoinen.
Alkuun kyllä ajattelin, että tämä
runosi on lipsahtanut
väärään ketjuun,vaikutti niin henk.koht.:))
mutta kyllä yksi polkupyöräruno tähänkin
ketjuun sopii.
Kiitosten kera, poistuu paikalta
Marin:D
Sieluni tuska huutaa
-Marin Marin-
yksinkö lomalle
Roomaan
vaiko odotuksen syliin
ilman minua.
Juhlasi Suomen niemen
juhlat päättyneet arvon
-Tohtorin.
Välimeren tyrskeissä
kelluu rakkaus tohtorin,
rannallein Näsijärven
harmaan tään
jään sua nyt kaipaamaan.
Viinit tulisen maan
juotit mut
kaihoon
ikävään.
... Milloin meidän runojen tiet
saavuttavat lakipisteensä,
- mutta -
ne ovat Roomaakin
korkeammalla
- sinne-
eivät muut yllä
eivätkä näe...
...koskaan.
Sinä kaino runosielu:)
Tohtorin hattu minulle
liian suuri
ja painava, luulen.
Tie Roomaan liian
pitkä ja kallis, tiedän.
Välimeri liian pelottava
ja saastunut, uskon.
Kalliit viinit,
ken ne joi, tiedä en.
Kenen runot loppuvat?
Minun ei kuulemma, olisko totta:)
Taidan lähteä nukkumaan:D
Nyt!
Mä näitä polkuja tallaan nyt viimeisen asti, hörps, kaadanko sullekkii?.. Mozzarella, Maruzzella..ja niinpäinpois...
Meni nauruksi, Mari kiitos
Tarkkis
Arvaapas kun "ammun" sinut naurava kulkuri...
ja ripustan ylösalaisin mureutumaan;)
Mitäs siihen sanot!
Minä sanon mitä kauneimmat kiitokset:)