Missä on Helsinki-Espoo seudulla Thainyrkkeilyseuroja. Tuo täälläkin mainostava seura olisi toki laadukas, mutta sinne on vain turhan pitkä matka.
Ihan asiallisia kommentteja saa antaa, ei ole "buffausta".
Ihan asiallisia kommentteja saa antaa, ei ole "buffausta".
Vastaukset 10
Vanhimmat
olla ainoa thaikkuseura Espoossa. Itähelsingistä löytyy sitten enempi thainyrkkeilyseuroja (Combat, HTBC, GB) ja Ruoholahdessakin toimii yksi, mutta ne ei taida sulle oikein käydä, kun nimenomaan Espoosta etsit.
Toi HTBC taitaa olla hyvä olla hyvä seura. Kehtaako noin kovaa lajiin mennä ei niin liikunnallinen yli kolmekymppinen mies? Siis joka ei osaa lyödä eikä potkia yhtään
Älä ees mieti, etteikö kehtais...Alkeiskurssille ja edistyneempienkin ryhmässä löytyy yleensä muutama varttuneempi henkilö, joten et tule olemaan ainoa. Ja eikä ne muutkaan osaa lyödä ja potkia ollenkaan, alkeiskurssit on sitä varten että siellä opetetaan. Kesän alkeiskurssi näyttää alkavan 30.6., joten sekaan vaan aloittamaan uusi hieno harrastus. Ja vinkkinä, että alkeiskurssin jälkeen voi mennä suosittuun "tekniikkaryhmään", jossa tempo ei ole niin kova ja jossa pärjää hyvin, vaikka kunto ei niin huippu olisikaan.
Mitenköhän, kannattaiskohan mennä kesäkurssille, kun voi jäädä jopa neljät treenit väliin reissun ym takia? Haittaako jos jää noin monet treenit alkeiskurssilta väliin?
poissa on aika paljon, muttei minusta mitenkään kohtalokkaan paljon. Voit pyytää vaikka Anttia (tai kuka sitä kurssia nyt kesällä vetääkään) näyttämään ne tekniikat, joita käytiin läpi sun ollessa reisussa.
Tiedätkö varmasti nyt missä on oikeasti Itä-Helsinki?
Seura on King of the Ring ja riippuen mistä päin espoota on tulossa, länsiväylää pääsee aika hienosti.
Miten thainyrkkeilyssä toi sparripuoli. Sekin kiinnostaisi, mutta kun en (kanssa) osaa mitään ja tiedän kokemuksesta että jähmetyn kun toinen osuu nyrkillä. Menee silmät kiinni.
Ihan normaalia aloittelijalle. Jos alat ottamaan sparria, totut siihen. Aluksi menee ehkä lukkoon ja tekee sellaisia noukkimishyökkäyksiä. Mutta kyllä se siitä lähtee varmastikin kun huomaa ettei se hanskainen käs satu niin paljon kuupassa kun luulisi. Samalla pelkokynnys vähenee.
Mulla ei mene silmät kiinni. Riippunee ehkä kulloisenkin harrastajan temperamentista. Jos muhun osuu sparrissa vähänkin ärsyttävämmin, kuumenen helposti liikaa ja sitten juttu helposti lähtee (kirjaimellisesti) lapasesta. Tämä vasinkin, jos vastapuoli tahallaan tekee "huteja" sparrissa. Mä en sellaisia kauhean kauaa jaksa voivotella, vaan isken samalla mitalla takaisin, mieluiten korkojen kanssa. Ei kauhean urheilijamaista, mutta luonne on kohtalosi... :-)
Kamppailulajeissa tulisikin mielestäni antaa eväitä myös mentaalipuoleen, sillä jäätymisen vastakohta on raivo, joka tekee aika sokeaksi puolustukselle. Ja hyvää sparritikettiä voisi opettaa, niin säilytään mustelmilta ja hamppilääkäreiltä.