USA:n taloudellisen tilanteen kohdalla johtopäätökset riippuvat siitä, miltä kantilta asioita arvioidaan. Kun näkökulmaksi otetaan pörssi, niin melkoinen syöverihän siellä Jenkkilässä on meneillään. Seurausvaikutukset ovat perin ikävät monilla tahoilla.
Toisaalta on hyvä muistaa arviointeja rustaillessa, että ei pörssi ole koko todellisuus eivätkä pörssiyhtiöt koko kansantalous edes USA:kaan kohdalla. Kun tämä talouden muu alue kaikessa runsaudessaan otetaan huomioon tarkastelussa, niin katastrofi menettää mittasuhteitaan huomattavasti. USA:n kansantalouden voimavarat kaikkinensa ovat valtavan suuret.
USA:n kohdalla on taipumuksena käydä niin, että suuri kansantalous kykenee myös toipumaan hämmästyttävällä nopeudella ja voimalla vaikeistakin asetelmista, kun elpyminen ja kasvu käynnistyy. Kävipä nyt tulevissa USA:n presidentin vaaleissa miten päin tahansa, niin myös liittovaltion talous tulee joka tapauksessa aikamoisen matokuurin kohteeksi.
Ennustan, että kansantaloutena Jenkkilä ei kovin syvälle romahda. Kiinnostavaa on myös nähdä, muuttuvatko globaalin talouden asetelmasuhteet jollain tavalla meneillään olevan USA:n tilanteen vuoksi. Mahtaako EU:n, Venäjän, Kiinan, Intian, ym. maiden painoarvo kasvaa ja jos niin missä määrin?
Edelleen kiinnostaa, miten käy esim. islantilaisille, joilla on kiinteä napanuora USA:n lainamarkkinoille ja joilla (siis islantilaisilla) on melkoisesti myös suomalaisfirmojen osakkeita ja omistuksia? Puhkeaako Islannin kupla?
Toisaalta on hyvä muistaa arviointeja rustaillessa, että ei pörssi ole koko todellisuus eivätkä pörssiyhtiöt koko kansantalous edes USA:kaan kohdalla. Kun tämä talouden muu alue kaikessa runsaudessaan otetaan huomioon tarkastelussa, niin katastrofi menettää mittasuhteitaan huomattavasti. USA:n kansantalouden voimavarat kaikkinensa ovat valtavan suuret.
USA:n kohdalla on taipumuksena käydä niin, että suuri kansantalous kykenee myös toipumaan hämmästyttävällä nopeudella ja voimalla vaikeistakin asetelmista, kun elpyminen ja kasvu käynnistyy. Kävipä nyt tulevissa USA:n presidentin vaaleissa miten päin tahansa, niin myös liittovaltion talous tulee joka tapauksessa aikamoisen matokuurin kohteeksi.
Ennustan, että kansantaloutena Jenkkilä ei kovin syvälle romahda. Kiinnostavaa on myös nähdä, muuttuvatko globaalin talouden asetelmasuhteet jollain tavalla meneillään olevan USA:n tilanteen vuoksi. Mahtaako EU:n, Venäjän, Kiinan, Intian, ym. maiden painoarvo kasvaa ja jos niin missä määrin?
Edelleen kiinnostaa, miten käy esim. islantilaisille, joilla on kiinteä napanuora USA:n lainamarkkinoille ja joilla (siis islantilaisilla) on melkoisesti myös suomalaisfirmojen osakkeita ja omistuksia? Puhkeaako Islannin kupla?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pörssi on vain indikaattori.
USA:n talouden ongelmat ovat mittasuhteiltaan paljon valtavammat kuin joku Nasdaq tai muut pörssit ja niiden osoittama osakkeiden arvo.
Valtava valtiontalouden alijäämä, luottokriisi, asuntolainakriisi,dominoreaktio, sidosryhmät yms.
Saas nähdä miten käy...
Saapas nähdä, miten käy...! Juuri niin. Emme vielä tiedä, miten USA:n talouden käy. Kokemus antaa aiheen ennakointiin, jonka mukaan huonoja aikoja seuraa ainakin jonkin verran parempi aikajakso. Vaikka pysyviäkin globaaleja painopisteitten siirtymiä tapahtuisi, niin ei silti pidä hämmästyä, jos monien tahojen hellimä toive USA:n merkityksen romahtamisesta osoittautuu epärealistiseksi haavekuvaksi.
Kun Yhdysvaltojen presidentti ja koko hänen hallintonsa vaihtuu vuoden vaihteen jälkeen, niin siitä se muutos käynnistyy. Siitä eteen päin jollain aikajaksolla on käymässä myös niin, että dollarin arvo rupeaa vahvistumaan mm. suhteessa euroon. Viisaat toimijat ymmärtävät varautua jo nyt siihen tilanteeseen ja sen seurauksiin.
Vaikea arvioitava on ulkopuolisten tekijöitten vaikutus USA:n talouteen nykyisin. Aikaisemmin oli toisin. Nykyisin esim. Kiinalla on monenlaisia kytköksiä USA:n talouselämään toisin ja enemmän kuin ennen. Mitä Kiina tekee tässä tilanteessa? Toisaalta ei Kiinankaan etu ole USA:n talouden alamäen jyrkentämisessä. Kun tutkaillaan maailmantalouden asetelmia, niin voi käydä niin, että erityisesti juuri Kiinan status voimistuu huomattavasti tästä eteen päin pysyväisesti. Yksinapainen USA-keskeisyys ei ehkä enää palaudu entiselleen, vaikka Jenkkilä taas jaloilleen aikaa myöten pääseekin.